Open Source -kaupungit

Open Source -periaatteella on mahdollista rakentaa kokonaisia yhteisöjä ja yhteiskuntia.

Kaupunkien skaalautuvuus

On tunnettua taloudellisen maantieteen saralla, että monet sosiologiset mittarit, kuten tulotaso, kasvavat per capita kaupungin koon mukana noin 15% joka kerta kun populaatio tuplaantuu. Katso esimerkiksi Bettencourt (2010). [1] Mikäli Open Source -kyläprojekti haluaa olla houkutteleva, sen täytyy päästä yli skaalautuvuusongelmasta. Ainakin kahta asiaa tulee miettiä:

– Kyläprojekti rakennetaan erilliseen paikkaan kaupungin talousrajojen ulkopuolelle. Tässä tapauksessa lokaalien tehokkuuksien, kuten asumisen klusteroinnin, logistiikkakulujen pienenemisen ja matalampien elinkustannusten tulee ylittää suuremman kaupungin tuloerot. Bettencourt näyttää että ekonomisesti relevantti säde USA:ssa on 200km. Tätä kauempana olevat paikat eivät vaikuta toisiinsa sosiologisilla mittareilla. Täten ylipäästävien tuloerojen määrittämiseksi tulee tarkastella suurimman kaupungin kokoa 200km säteellä vs. kyläprojektin kokoa.

– Kyläprojekti rakennetaan olemassaolevan kaupungin rajojen sisäpuolelle. Tämä olisi silloin erillinen lokaatio jonkin asuinalueen sisäpuolella, jossa ihmiset ovat kokoontuneet yhteen tia levittäytyneet eri lokaatioihin kaupungin alueen sisäpuolella, mutta jotka kuitenkin ovat interaktiossa keskenään. Olemalla olemassaolevan kaupungin talousalueella saadaan hyötyä kaupungin skaalautumisesta. Kyläprojektin täytyy siis olla vain marginaalisesti tehokkaampi ollakseen houkutteleva.

Ttalousalue viittaa alueeseen joka on interaktiossa itsensä kanssa kaupungin ympärillä, esimerkiksi kaupungin keskusta ja sen taajama-alueet. Tämä on laajemmin määritelty alue kuin yleinen kaupungin rajojen määritelmä.

Mahdollisia tehokkuuksia

Matalammat elinkustannukset – Vaikka maalla asuvat ovat yleensä matalammassa tuloluokassa kuin kaupungissa asuvat, jos kulut tippuvat enemmän kuin tulot, esimerkiksi tuottamalla itse suurimman osan hyödykkeistä halvemmalla, silloin tämä on houkutteleva ratkaisu.

Moderni teknologia – Jos teknologiataso kyläprojektissa on tehokkaampi kuin keskimäärin, tämä on silloin etu.

Klusterointi – Tämä tehokkuus johtuu lähietäisyydestä ja tavaroista jotka jaetaan kylän sisällä verrattuna normaalitilaan. Esimerkiksi, perinteisessä urbaanissa asumisessa jokainen ostaa omat työkalunsa. Kyläyhteisössä vähemmän käytetyt työkalut voidaan jakaa keskenään joka pienentää omistamisen ja säilyttämisen kustannuksia.

Overhead – Kun ostat jotain normaalisti, syntyy paljon overhead-kuluja kuten myyjän voitto, rahoituskulut, lähetyskustannukset, myyntiverot ja tuloverot rahalle jotka ostaja on tienannut saadakseen tuotteen. Mikäli hyödykkeen tuottaisi itse itselleen, voidaan overhead-kuluja pienentää. Jos tuotantokustannukset ovat vähemmän, tai ainakin pysyvät yhtä suurina kuin kykenee säästämään kun saa tuotteen ilman overheadia, tämä on kokonaisuutena parempi valinta.

[1] Bettencourt LMA, Lobo J, Strumsky D, West GB (2010) Urban Scaling and Its Deviations: Revealing the Structure of Wealth, Innovation and Crime across Cities. PLoS ONE 5(11).

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.