Mitä on yhteisvauraus?

Yhteisvaurautta ei ole kauhean helppo määritellä. Tässä kuitenkin hieman luonnehdintaa siitä mistä asiassa on kyse.

Ensimmäisenä ottakaamme Tero Toivasen esitelmän Luonnonsuojeluliiton Vaihtoehtoja Kasvutaloudelle -seminaarin.

Kalvot esityksestä, jonka jälkeen video:

Videolinkki:

https://www.youtube.com/watch?v=iFZFAxLJyrE


 

Seuraavaksi David Bollierin esitys Montreuxissa pitämästään puheesta Caux Forumissa, Sveitsissä.

Yhteisvauraus (commons) on….

  • Sosiaalinen järjestelmä pitkän ajan resurssienhallintaan joka säilyttää yhteiset arvot ja yhteisön identiteetin.
  • Itseorganisoitunut järjestelmä jolla yhteisöt hallinnoivat resursseja (sekä kuluvia että uusiutuvia) minimaalisella tai lähes olemattomalla riippuvuudella Markkinoista tai Valtiosta.
  • Yhdessä luomamme tai perimämme vauraus joka meidän tulee välittää eteenpäin, kulumattomana tai ehostettuna, lapsillemme. Kollektiivinen vaurautemme sisältää luonnon antimet, siviili-infrastruktuurin, kulttuuriteokset ja perinteet, sekä tietämyksen.
  • Talouden (sekä elämän!) sektori joka luo arvoa tavoilla joita usein pidetään itsestäänselvyytenä — ja joka on usein Markkina-Valtion uhkaama.

Ei ole olemassa yhteisvaurauden keskusvarastoa koska yhteisvauraus syntyy kun tietty yhteisö päättää haluta hallita resurssia kollektiivisesti, antaen erityistä painoarvoa yhtäläiselle saavutettavuudelle, käytölle ja kestävyydelle.

Yhteisvauraus ei ole resurssi. Se on resurssi sekä tietty yhteisö ja sen protokollat, arvot ja normit jotka se on kehittänyt omaa resurssienhallintaansa varten. Monet resurssit kiireellisesti kaipaavat niiden hallintaa yhteisvaurausmallin mukaisesti, esimerkiksi ilmakehä, meret, geneettinen tieto ja biodiversiteetti.

Ei ole olemassa yhteisvaurautta ilman sen hoitoa — suom. huom. yhteisvauraudeksi tässä nimitettyä käsitettä, joka englanniksi on nimeltään commons, on monikäyttöinen sana joka taipuu helposti. Bollierin itsensä esittämä verbimuoto sanasta commons on commoning, joka tarkoittaa sosiaalisia käytänteitä ja normeja joilla resurssia hallinnoidaan yhteisön hyväksi. Yhteisvaurauden hoito, anglismin avulla ilmaistuna kommonaus, ja sen muodot luonnollisesti vaihtelevat yhteisvaurauden tyypin mukaan koska ihmiskunta itsessään on niin monenlainen. Ja täten ei ole olemassa ”standardimallia” yhteisvauraudelle; lähinnä ”fraktaalista hengenheimolaisuutta” tai yhteisiä kuvioita ja periaatteita yhteisvaurauden keskuudessa. Yhteisvauraus tulee ymmärtää, täten, yhtä paljon verbinä kuin substantiivina. Yhteisvaurautta tulee pitää liikkeessä osallistamalla alhaalta ylöspäin, henkilökohtaisella astuulla, läpinäkyvyydellä ja itseään linjaavalla vastuullisuudella.

Eräs aikamme suuri tunnustamaton ongelma on yhteisvaurauden valtaaminen, jaettujen resurssien pakkolunastus ja kaupallistaminen, yleensä yksityisten markkinoiden hyödyksi. Valtaaminen voidaan nähdä geenien ja elämänmuotojen patentoimisena, kopiosuojauksen käyttämisenä luovuuden ja kulttuurin holhoamiseen, veden ja maan yksityistämisenä sekä yrityksenä muuttaa avoin internet suljetuksi ja yksityisomisteiseksi markkinapaikaksi, monien muiden valtausten ohella.

Valtaaminen on riistoa. Se yksityistää ja hyödykkeellistää resurssin joka kuuluu yhteisölle tai kaikille, ja purkaa yhteisvaurauteen perustuvan kulttuurin (egalitaarinen vertaistuotanto ja vertaishallinto) ja korvaa sen markkinajärjestelmällä (rahaan perustuvat tuottaja/kuluttajasuhteet ja hierarkiat). Markkinoilla tuppaa olemaan ohut sitoutumiskyky paikallisuuteen, kulttuureihin ja elämäntyyleihin; kaikelle yhteisvauraudelle, kuitenkin, nämä ovat korvaamattomia.

Klassinen yhteisvauraus on pienimuotoista ja keskittyy luonnonvaroihin; arviolta kahden miljardin ihmisen henki riippuu metsien, kalastusalueiden, veden, villieläinten ja muiden luonnonvarojen yhteisvauraudesta. Mutta nykypäivän kommonerien kamppailu on löytää uusia lakijärjestelmiä, institutionaalisia muotoja ja sosiaalisia käytäntöjä jotka voivat mahdollistaa erisorttista yhteisvaurautta toimimaan suuressa mittakaavassa ja suojata niiden resursseja markkinoiden valtauksilta.

Avoimet verkot ovat luonnollinen infrastruktuuri yhteisvaurauden järjestämiseksi. Ne tarjoavat saavutettavat ja huokeat tilat ihmisille omien hallinnon muotojen, sosiaalisten käytäntöjen, sääntöjen ja kulttuurillisen ilmaisun masinoimiseksi. Sen takia internet on toiminut niin monen robustin ja tuottavan yhteisvaurauden lähteenä: vapaan ja avoimen lähdekoodin ohjelmistot, Wikipedia ja lukemattomat wikit, yli 10 tuhatta avointa tieteellistä julkaisua, avoimia koulutusresursseja, avoimen datan liike, sivustoja yhteistyössä tehdylle taiteelle ja kulttuurille, Fab Labeja jotka sekoittavat globaalin designin paikallisen tuotannon kanssa, ja paljon muuta. Pääomavetoisten verkostoalustojen kuten Facebook, Google ja Uber aikana digitaalinen yhteisvauraus täytyy saada ottamaan askeleet suojellaksemme sitä vaurautta jota ne luovat.

Uusia yhteisvaurauskäytäntöjä tarvitaan kaikilla tasoilla — paikallisella, alueellisella ja globaalilla — ja on tarve uuden tyyppiselle kommonerien liittoumalle ja linkeille eri yhteisvaurauden kerrosten välillä. Valtioiden rajat ylittävä yhteisvauraus tulee erityisen tarpeeseen hallinnon saattamiseksi samaan linjaan ekologisten realiteettien kanssa ja poliittisten raja-aitojen eri puolten yhteensovittelussa. Joten jotta saataisiin toteutettua yhteisvauraus ja pidäteltyä markkinoiden valtaustoimia, me tarvitsemme innovaatioita lain, julkishallinnon, yhteisvaurauteen pohjautuvan hallinnon, sosiaalisten käytänteiden ja kulttuurin aloilla. Kaikki nämä ilmentävät todella erilaista maailmankuvaa verrattuna nykyisiin hallintojärjestelmiin, erityisesti Valtion ja Markkinoiden tapauksissa.

Lähde:

http://bollier.org/commons-short-and-sweet


 

Nykyaikamme kriisien selättämiseksi tarvitaan kiireesti uudenlaisia ajattelun, toiminnan ja olemisen tapoja. Tämä video tarkastelee ihmiskuntaa ravistelevia kriisejä ja toiveikasta tulevaisuudenvisiota joka on syntymässä ympäri maailmaa.

Lisätiedot löytyvät linkkien muodossa videon lopusta.

Toivomme Re-imagine the Future -pätkän herättäneen kiinnostuksesi tutkia näitä asioita syvällisemmin. Houkuttelevien, funktionaalisten vaihtoehtojen rakentaminen neoliberaalin taloustieteen säätämään maailmaan on, itse asiassa, kasvussa. Innovaatioiden kaleidoskooppi ympäri maailman näyttää että markkinat ja valtio eivät ole ainoita pelureita kentällä. Versova yhteisvauraussektori on kasvussa ja puhkeaa pian kukkaan.

Tämä verkkosivu on portaali kasvavaan systeemimuutosaktivismiin, kokeiluun, lakien ja käytänteiden innovaatioihin, akateemiseen tutkimukseen ja poliittiseen analyysiin. Voit pitää näitä linkkejä kutsuna astua tähän maailmaan. Loppujen lopuksi vastaukset eivät tule jostakin muualta; ne alkavat meissä itsessämme, henkilökohtaisesti ja paikallisesti, ja sieltä laajenevat ulospäin. Meidän tulee visioida tulevaisuus uusiksi.

Linkkejä

mushrooms

Mitä on yhteisvauraus?

Olennaisia yhteisvaurausverkkosivuja

Activistit/Ajattelijat joita kiinnostaa systeemimuutos

yellow-tent

Huomattavia liikkeitä

(lista ei ole kattava)

25 tärkeää yhteisvaurausprojektia

….ja lukemattomia muita esimerkkejä. Katso Patterns of Commoning ja  Digital Library on the Commons.

treeknot

Kirjoja ja esseitä

  • Peter Barnes, Capitalism 3.0: A Guide to Reclaiming the Commons
  • David Bollier, Think Like a Commoner: A Short Introduction to the Commons
  • “Commons as a Paradigm for Social Transformation” (Next System Project, April 2016).
  • — Silke Helfrich, toimitt., The Wealth of the Commons: A World Beyond Market and State (Levellers Press, 2012).
  • Fritjof Capra and Ugo Mattei, The Ecology of Law: Toward a Legal System in Tune with Nature and Community (Berrett-Koehler, 2015).
  • Commons Strategies Group, “State Power and Commoning: Transcending a Problematic Relationship” (June 2016).
  • Giacomo D’Alisa et al., Degrowth: A Vocabulary for a New Era (Routledge, 2014).
  • Silvia Federici, Caliban and the Witch: Women, the Body and Primitive Accumulation (Autonomedia, 2004).
  • Lewis Hyde, Common as Air: Revolution, Art and Ownership (Farrar Straus, 2011).
  • —- , The Gift: Creativity and the Artist in the Modern World (Vintage, 1983/2007)
  • Peter Linebaugh: The Magna Carta Manifesto: Liberty and Commons for All (University of California Press, 2008).
  • Mary Mellor, Debt or Democracy: Public Money for Sustainability and Social Justice (Pluto Press, 2016).
  • Elinor Ostrom, Governing the Commons: The Evolution of Institutions for Collective Action (Cambridge University Press, 1990).
  • Douglas Rushkoff, Throwing Rocks at the Google Bus: How Growth Became the Enemy of Prosperity (Portfolio, 2016)
  • Derek Wall, The Sustainable Economics of Elinor Ostrom: Commons, Contestation and Craft

Elokuvat & Videot

  • The Promise of the Commons (2013). 50 minuuttia. Keskittyy luonnon yhteisvaurauteen eteläisellä pallonpuoliskolla, jossa erityistä huomiota annetaan maavaltauksille ja maaoikeudelle Intiassa, Nepalissa, Meksikossa. 16-minuttinen versio.
  • The Commons (2103). Vasemmistoliberaalianarkistinen perspektiivi yhteisvaurauteen joka selittää kapitalismin logiikan ja yhteisvaurauden potentiaalin vastata valtion ja markkinoiden tarpeisiiin. 36 minuuttia. Videon käsikirjoitus.
  • Peter Linebaugh: Who Owns the Commons? The Laura Flanders Show’ssaHistorioitsija Peter Linebaughin haastattelu Magna Cartan 800-vuotisjuhlilla, dokumentin tärkeys ja nykypäivän taustalla käytävä kamppailu siitä. 2015. 18 minuuttia.
  • Better Not More: Principles and Practices Towards the next Economy. Tämä video tarjoaa läpileikkauksen aktivistiliikkeisiin jotta saadaan epähyödykkeellistettyä luonto, kuviteltua työn luonne uusiksi, vapautettua tieto ja demokratisoitua vauraus. 5 minuuttia. Tuotanto: Kontent Film ja Edge Funders Alliance.
  • Podcast, “The Deeper Magic of the Commons.” Isäntä James Lindenschmidt haastattelee yhteisvaurausaktiivien ja -tutkijoiden joukkoa. 2016.

 

Linkkilistan lähde:

https://blog.p2pfoundation.net/re-imagine-the-future-a-list-of-resources-for-commoning/2016/12/14