Yhteisvaurausperustainen vertaistuotanto on digitaalivallankumouksen mahdollistama; nyt tuo vallankumous palaa takaisin fyysiseen tilaan. Yhteisöt ympäri maailmaa käyttävät digitaalista tietoyhteisvaurautta auttamaan tuotteiden suunnittelua lokaalia valmistusta varten (globaali design, lokaali valmistus). Avoimen osuustoiminnan periaatteet ovat yhteisöjen käytössä omien elinkeinojen luomisessa. Toiset yhteisöt tapaustutkimuksissamme puolustavat poliittisia intressejään, luontoa ja siviiliyhteiskuntaa, Yhteisvaurauskokousten kautta käyttäen P2P-politiikan muotoja. Yhdessä nämä elementit luovat vaadittavat olosuhteet Yhteisvauraussiirtymälle.
Olemme kuvanneet “Yhteisvauraussiirtymän” prosessina joka edistaa avointa, osallistavaa toimintaa koko yhteiskunnassa; käytäntö joka antaa korkeamman prioriteetin ihmisten ja ympäristöjen tarpeille, jotka ovat päätösten sidosryhminä, sen sijaan että kuunneltaisiin byrokratian tai markkinoiden tarpeita. Me olemme tarjonneet esimerkkejä siitä miten Yhteismaa-prosessit ja P2P-dynamiikka voivat vahvistaa toisiaan ja luoda itseään sääteleviä ja kestäviä yhteistyön järjestelmiä.
Yhteisvaurausperustainen vertaistuotanto on digitaalivallankumouksen mahdollistama. Nyt tuo vallankumous palaa takaisin fyysiseen tilaan. Yhteisöt ympäri maailman voivat käyttää avointa digitaalitietoyhteisvaurautta auttamaan tuotteiden suunnittelua lokaalia valmistusta varten (globaali design, lokaali valmistus). Nämä käytännöt ovat vähemmän redundantteja ja epätaloudellisia kuin nykyiset mallit, jotka nojaavat esimerkiksi tuotemerkkien käyttöön designissa ja polttoaineintensiiviseen globaaliin logistiikkaan.
Avoimen osuustoiminnan periaatteet ovat yhteisöjen käytössä omien elinkeinojen luomisessa. Toiset yhteisöt tapaustutkimuksissamme puolustavat poliittisia intressejään, luontoa ja siviiliyhteiskuntaa Yhteisvaurauskokousten kautta käyttäen P2P-politiikan muotoja.
Meidän tarjoamamme esimerkit ovat jo olemassa, vaikkakaan eivät hyvin koordinoituna systeeminä tai itsemääritettynä liikkeenä. Miten nämä käytännöt voitaisiin viedä seuraavalle tasolle? Miten me voisimme saavuttaa korkeamman kompleksisuuden tason kaikilla näillä verkostoilla ja rakentaa riittävän taloudellisen ja poliittisen voiman? Kaikki tämä saattaa kuulostaa hyvältä, mutta voisiko se johtaa todelliseen, kestävään muutokseen?
Siirtymästrategiamme on integratiivinen määräävän sijaan. Toisin sanoen me rakennamme sen päälle, mikä on jo olemassa, yli alojen ja yhteisöjen, ilman yksityiskohtaista sääntökirjaa tai karttaa. Taloudellinen valta kasvaa yhteisillä resurssivarannoilla. Poliittinen valta kasvaa vahvistamalla extituutioita ja samalla ottamalla olemassaolevissa instituutioissa käyttöön yhteistekemisen käytäntöjä.
Taloudellisena strategiana kommonerit voivat tarkoituksella jakaa vaurautta yhteismaalle. Tämä on ydintoimintaa joka toimii liikevoittoa maksimoivia käytänteitä ja tahoja vastaan. Tälle strategialle on useita lähestymistapoja. Ensimmäinen on digitaalisen yhteisvaurauden (tieto, ohjelmistot, design) keskinäistäminen. Toinen on yhteisten valmistusresurssien, yhteisten tilojen, keskinäisen tuen ja esijakelun keskinäistäminen. Tämä impulssi kohti yhteisiä resurssivarantoja heijastuu uudelleen heränneessä sitoutumisessa jakamiseen ja yhteistyöhön, teon jotka on marginalisoitu, joita jopa ennaltaehkäistään, dominantissa kulttuurissa.
Kaikki ylläolevat muodostavat perustan, joka mahdollistaa kommonerien perustaa omia taloudellisia tahojaan ylläpitääkseen yhteisöjään ja vastustaakseen prekaariuden, leikkausten ja teknologisen työttömyyden vaikutuksia.
Avoimet osuuskunnat — jotka ovat yhteisvauraussuuntautuneita, yhteisvaurautta luovia, monitahoisia ja kansainvälisiä — tällä hetkellä toimivat petomaisessa poliittisessa taloudessa. Suoja aitauksilta, eli vihamieliseltä arvon kaappaamiselta, on olennaista. Copyfair-lisensointi on tarkoitettu suojelemaan tätä kaappaamista vastaan kun avoimet osuuskunnat konvergoituvat laajemmiksi, generatiivisen talouden ekosysteemeiksi yhteisvauraussuuntautuneiden yrittäjäkoalitioiden avulla. Tämä lisensoinnin muoto luo eräänlaisen kalvon, joka auttaa ylläpitämään Yhteismaan logiikkaa (mitä me nimitämme “arvosuvereniteetiksi”), ja joka myös tarkastelee sitä miten olla kanssakäymisissä suurempien ulkopuolisten markkinoiden kanssa. Yhteismaa-Markkinat -rajapinnat voivat kääntää arvon kaappaamisen prosessin kohti Yhteismaata, sen sijaan että mentäisiin poispäin, käyttäen Transvestoinnin strategioita.
Tämän rinnalla Yhteisvauraussiirtymän poliittinen strategia pitää sisällään vastavoiman rakentamisen kaupungin, alueen ja globaalilla tasolla. Tämä tapahtuu luomalla paikallisinstituutioita, joilla annetaan ääni alueellisille, yhteisvauraussuuntautuneille yrittäjäkoalitioille Yhteismaakamarien avulla, jotka voivat oppia toisiltaan kansainvälisesti, ja, ideaalitilanteessa saada aikaan kollektiivisen äänen. Samaan aikaan paikalliset tai hengenheimolaisperustaiset kansalaisten tai kommonerien yhdistykset voivat liittää yhteen ne, jotka kontribuoivat tai ylläpitävät yhteisvaurautta, materiaalista tai immateriaalista, Yhteismaaliittojen avulla. Kuten Yhteismaakamarit, nämä prefiguratiiviset poliittiset järjestelmät voivat kiteytyä kansainvälisesti, sitoen olemassaolevat poliittiset liikkeet (piraattipuolueet, uusi vasemmisto, vihreät) yhteisvaurauden narratiivin alle.
Tavoitteet ovat selkeät ja elementit ovat jo paikallaan, mutta kysymys on edelleen vastaamatta: milloin tämä siirtymä tapahtuu?
Arviolta noin kahden miljardin ihmisen elinkeino ympäri maailman riippuu jollain tavalla luonnonvarayhteisvauraudesta, kuitenkin monet näistä ovat suojaamatta ja heikossa asemassa, yksityistämisen tai myynnin uhan alla. On mahdollista että sama määrä henkiöitä loisi yhdessä yhteiset resurssit verkon avulla digitaalisilla alustoilla. Näiltä potentiaalisesti massiivisilta hengenheimolaisverkostoilta puuttuu yhteinen nimittäjä tai yhdistävä visio, mutta me voimme nähdä yhteistekemisen logiikan tällaisena.
Historia näyttää, että poliittisia vallankumouksia ei seuraa vallan uusjakoa. Sen sijaan vallankumoukset täydentävät nämä uudelleenjärjestelyt. Uudet liikkeet tai luokat ja niiden käytännöt ennakoivat näitä yhteiskunnallisia vallankumouksia, jotka tekevät niistä voimakkaampia, ja niiden käytännöistä dominantimpia. Miten tämä liittyy Yhteisvauraussiirtymän ideaan? Hyvä määrä dataa tukee kommonerien prefiguratiivista olemassaoloa, jotka ovat jo tämän siirtymän eturintamassa, mikä tekee aloituksesta vahvan.
Eräs seikka milleniaalien ja post-milleniaalien muuttuvissa kulttuuriolosuhteissa, jotka odottavat merkityksellistä osallistumista ja työtä, on että vaatimukset eivät täyty nykyjärjestelmässä. Työn muuttuessa neoliberalismin alaisuudessa yhä haavoittuvammaksi, vaihtoehtojen löytäminne ja P2P:n, itseorganisoitumisen ja vastaavien ajattelumallien kulttuurinen voima vahvistaa yhteisvauraussuuntautuneiden verkostojen ja yhteisöjen kasvua.
On lähes mahdotonta kuvitella siirtymä kestäviin kiertotalouden käytänteisiin nykyisen immateriaalioikeusvetoisen yksityistämisregiimin alaisuudessa. Yhteisvaurausperustainen vertaistuotanto on malli, joka voi luoda kontekstin todelliselle kestävälle tuotannolle. Avainsanat ovat ilmainen, reilu ja kestävä, kolme toisiinsa liittyvää elementtiä joita tarvitaan siirtymässä kohti järkevämpää taloutta, politiikkaa ja lopulta, kulttuuria.
Kaikki ylläolevat muodostavat strategina Yhteisvauraussiirtymälle, joka tarjoaa positiivisen tien pois nykyisestä kriisistä, ja tavan vastata uusien sukupolvien vaatimuksiin, joihin yhteismaa on vaikuttanut. Itse asiassa, tämä johdatus on täynnä tapaustutkimuksia, joista näkyy hyviä esimerkkejä. Yhteismaa ja uuden arvoregiimin prefiguratiiviset muodot ovat jo olemassa. Kommonerit ovat jo täällä, ja he ovat jo yhteistekemisen parissa: Yhteisvauraussiirtymä on jo alkanut.
Jos olet samaa mieltä ja inspiroitunut osallistumaan, lue artikkeli ”Miten voin ottaa osaa Yhteisvauraussiirtymään?”
- Commons Transition: P2P Revolution and Commons Phase Transition; Here is what a Commons-based economy looks like
- P2P Foundation Blog: Five practical guidelines for achieving a Commons Transition; When does the Commons Transition begin?; Transnational Republics of Commoning and Techno-Utopianism, Counterfeit and Real series. See also stories on P2P Action Items
- Commons Transition Wiki: See our section on Commons Transition Strategies
- For P2P Foundation Wiki: More resources on Transvestment; Chambers and Assemblies of the Commons. See also our section on P2P Theory
- Commons Strategies Group: Is the P2P approach utopian?
- Video: Transition to a Sustainable Commons Society
Lähde:
https://primer.commonstransition.org/1-short-articles/1-7-commons-transition-how-do-we-get-there#1503573876192-372b50ea-87b1