Kansainvälisesti tunnustettujen asiantuntijoiden laatiman uuden tieteellisen artikkelin mukaan geenimuunneltu puuvilla ei menesty Intiassa, ja Afrikan maiden olisi otettava tämä huomioon harkitessaan sen käyttöönottoa.
Kirjoittajat Andrew P. Gutierrez, Peter E. Kenmore ja Luigi Ponti kirjoittavat, että epäonnistumisen perimmäinen syy on hybridisiementen korkea hinta, joka pakottaa viljelijät istuttamaan puuvillaa harvaan pitkän kasvukauden ajan. Tämä rajoittaa satopotentiaalia ja tarkoittaa sitä, että puuvillaa vaivaavat myöhäiset kasvukauden tuholaiset, kuten vaaleanpunainen punkkimato. Viljelijät joutuvat ostamaan torjunta-aineita, mikä lisää kustannuksia, ja huonot sadot merkitsevät sitä, että sadon myynnistä ei saada riittävästi rahaa takaisin.
Vaikka Intian kasvinjalostuslainsäädäntö sallii maanviljelijöiden säästää ja istuttaa uudelleen jopa patentoituja muuntogeenisen Bt-puuvillan siemeniä, syntyvät kasvit ovat laadultaan vaihtelevia, mikä estää siementen säästämisen uudelleenistutusta varten.
Suurin osa Intian Bt-puuvillasta viljellään sateella toimivilla (kastelemattomilla) pienillä perheviljelmillä, mikä tarkoittaa, että se on riippuvainen vaihtelevista sääolosuhteista.
Kirjoittajat suosittavat, että viljelijät siirtyisivät käyttämään tiheään viljeltäviä, lyhytaikaisia, puhtaita, ei-hybridisiä, Bt:tä sisältämättömiä, sadeviljeltyjä puuvillalajikkeita, mukaan lukien alkuperäiset (Desi) lajikkeet. Hybridittömän (ja muuntogeenittömän) sateella viljellyn puuvillan laajamittainen istuttaminen tuhoeläimiltä välttymiseksi ”tekisi Bt-teknologian suurelta osin merkityksettömäksi, kuten Kalifornian aavikkopuuvillan kastelu osoitti”, jossa nämä ei-geenimuunnellut lajikkeet yhdistettynä varhaiseen sadonkorjuuseen ja kyntöön häiritsivät vaaleanpunaisen koppakuoriaisen talvehtimista ja ”pelastivat puuvillateollisuuden tämän haitallisen tuholaisen aiheuttamilta tuhoilta”. Kirjoittajat uskovat, että tällaisten lajikkeiden käyttöönotto ”voi mahdollisesti tuottaa kaksinkertaisen sadon nykyiseen matalan tiheyden hybridijärjestelmään verrattuna”.
He viittaavat Maharashtrassa sijaitsevan CICR:n (Central Institute for Cotton Research) tutkijoiden tekemään tutkimukseen, jossa havaittiin, että kahden muun kuin Bt-puuvillalajikkeen siemenpuuvillasadot olivat yli kaksinkertaiset Maharashtrassa sijaitsevien pitkäaikaisten Bt-hybridien satoihin verrattuna.
Kuvaajasta (kuva 2) käy ilmi, että kaikista suurimmista puuvillan tuottajamaista Intian kansallinen hehtaarisato on alhaisin: 466 kilogrammaa hehtaarilta, kun Australiassa vastaava luku on 2011 kilogrammaa hehtaarilta ja Kiinassa 1844 kilogrammaa hehtaarilta. Tämän epäonnistumisen syitä ei ole kuitenkaan tutkittu kunnolla. Sen sijaan kuvaa ovat hämärtäneet analyysit, jotka on tehty ennen kuin tuholaiset tulivat vastustuskykyisiksi Bt-puuvillan hyönteismyrkyille. Lisäksi näissä aiemmissa analyyseissä ei ole otettu huomioon muuntogeenisen Bt-puuvillan korkeiden hintojen ja markkinoiden valtaamisominaisuuksien vaikutusta, jotka ovat vaikuttaneet viljelijöiden voittoihin, velkaantumiseen ja itsemurhiin.
Indian farmers became trapped on pesticide and biotechnology treadmills as they sought to solve agronomic and insecticide-induced pest problems using an inappropriate hybrid Bt cotton technology
Kirjoittajat selittävät: ”Intialaiset maanviljelijät jäivät hyönteismyrkkyjen ja bioteknologian aiheuttamaan loukkuun heidän yrittäessään ratkoa maatalouden ja hyönteismyrkkyjen aiheuttamia ongelmia Bt-puuvillahybriditeknologialla, joka ei sopinut alkuunkaan ratkaisuksi tilanteeseen. Kustannukset aiheuttivat epäoptimaalisia istutustiheyksiä, mikä johti pieniin, tyrehtyneisiin satomääriin, velkaantumisen lisääntymiseen ja pakkolunastuksiin, jolloin tuhannet viljelijät hakivat helpotusta itsemurhasta.”
Bt-puuvillan siemenet, kuten kaikki muuntogeeniset organismit, ovat patentoituja, mikä tarkoittaa, että ne kuuluvat immateriaalioikeuksien piiriin. Muuntogeenisten organismien patentit ovat muutaman suuren agrobiotekniikkayrityksen omistuksessa ja valvonnassa. Intiassa Bt-puuvillan omistaa ja patentoi Monsanto, jonka Bayer nykyään omistaa. Kirjoittajat kommentoivat patenttijärjestelmää: ”Intian puuvillanviljelijät ovat maksaneet preemiota hybriditeknologiasta, joka on siemenalan immateriaalioikeuksia ja voittoja suojaava arvonkantomekanismi — köyhien viljelijöiden taloudellista ahdinkoa on nähtävästi pidetty oheisvahinkona.”
Kirjoittajat varoittavat: ”Bt-hybridipuuvillan meneillään olevasta markkinahäiriöstä Intiassa saadut kokemukset ovat erittäin tärkeitä sen ehdotetun käyttöönoton kannalta Afrikassa, jossa puuvillaa viljellään Intian tavoin pääasiassa köyhillä sadekastelluilla pienviljelijäperhetiloilla.”
Kirjoittajat lainaavat tiedemies ja teknologia-analyytikko Vaclav Smilin sanoja, joiden mukaan ”kaikki innovaatiot eivät tuota toivottavia tuloksia, ja jotkut niistä tuottavat yhteiskunnan etujen vastaisia vaikutuksia”. He päättelevät, että Intian Bt-puuvilla ”olisi lisättävä tähän luetteloon, ja varoitamme sen kritiikittömästä käyttöönotosta Afrikassa”.
Tutkimus:
Gutierrez AP et al (2023). Hybrid Bt cotton is failing in India: cautions for Africa. Environmental Sciences Europe 35, Article number: 93. https://enveurope.springeropen.com/articles/10.1186/s12302-023-00804-6
Lähde: https://www.gmwatch.org/en/106-news/latest-news/20327