Arvo yhteisvauraustaloudessa

Mikä on kaikkien maailmalla syntyvien ongelmien ytimessä? Syntyykö moninaisista kriiseistä mitään hyvää? Voiko uusi systeemi kasvaa vanhan sisältä? Onko se jo täällä, näkyvänä ja kukoistavana? Näitä kysymyksiä käsittelee Michel Bauwens ja Vasilis Niaros raportissaan Value in the Commons Economy, Heinrich Böll Foundationin sekä P2P Foundationin yhteisjulkaisuna. Kirjoittajien pääteesit kuvaavat ”arvokriisin” joka vaikuttaa nykyiseen maailmaamme, ja se toimii merkkinä allaolevasta ”arvojärjestelmämme” transformaatiosta. Yhteiskunta on siirtymässä (työvoiman ja pääoman kautta tapahtuvasta) markkinajärjestelmän arvonluonnista laajempien arvovirtojen järjestelmään. Nämä virrat ilmaistaan ”kontribuutioina” rakenteeseen joka perustuu jaettuihin resursseihin, jotka tunnetaan myös ”yhteisvaurauden” nimellä. Vaikka tämä uusi arvonluonnin ja distribuution järjestelmä toimii valtavirran puhdasoppisen arvon sisällä, Value in the Commons Economy -raportti painottaa sitä kuinka uraauurtavat yhteisöt työskentelevät laajentaakseen järjestelmäänsä sisältäpäin ja rakentaakseen potentiaalin jolla lopulta murtautua näistä rajoitteista vapaaksi.

Raportti sisältää oikean elämän tapauksia kuten Enspiral (uusiseelantilainen missiovetoisten tekijöiden yrittäjäkoalitioa), Sensorica (yhteisvaurauteen perustuva “Avoimen Arvon Verkosto” jolla on osittaiset markkinarajapinnat ja Backfeed (lohkoketjuun perustuva mahdollinen infrastruktuuri vertaistuotannon kannustamiseksi ja palkitsemiseksi). “Value in the Commons Economy” ottaa kantaa merkittäviin arvon evoluutiota koskettaviin kysymyksiin.

Bauwens ja Niaros tutkivat sitä kuinka arvoregiimit voivat esittää siirtymää kohti postkapitalistisia käytänteitä. Mitä jos yhteisvauraus esittääkin uutta taloutta joka on syntymässä vanhan sisälle? Me kutsumme sinut oppimaan lisää tästä valtavasta yhteiskunnallisesta siirtymästä, joka raportissa kuvataan.

Klikkaa linkkiä lukeaksesi Michel Bauwensin ja Vasilis Niaroksen “Value in the Commons Economy”.

TIIVISTELMÄ

ARVOKRIISI

Yhteinen maailmamme on merkittävien arvon evoluutiota koskettavien kysymysten äärellä. Me pidämme seuraavia kaikkein tärkeimpinä:

  • Mitä on arvo, ertyisesti ihmisyhteisöjen resurssiallokaation kontekstissa, mutta vielä tarkemmin ”digitalisoiduissa”, ”verkottuneissa” yhteiskunnissa joissa nouseva tietoyhteisvauraus on yhä suuremmassa roolissa?
  • Mitä ”tulisi” arvon olla maailmassa jossa ekologiset ja resurssirajoitteet ovat globaaleja?
  • Voiko uusi ”arvojärjestelmä” yhteiskunnallisen, kulttuurisen ja institutionaalisen diversiteetin maailmassa ottaa mukaan moninaisia arvoja joita kapitalismi ei tunnusta, kuten hoivatalous tai kotona tehtävä työ?

Tämä raportti ei tarjoa täydellisiä vastauksia näihin kysymyksiin, mutta se tarkastelee sitä miten uudet yhteisvaurauteen pohjaavat lähestymistavat pyrkivät näitä ongelmia käsittelemään.

Ei ole olemassa konsensusta siitä mitä arvo on tai mistä se johdetaan, ei nykykapitalismia analysoivien tai kommentoivien keskuudessa, eikä myöskään yleishistoriallista konsensusta. Mihin yksilöt ja yhteiskunnat ovat valmiita suuntaamaan energiansa vaihtelee kulttuurin, uskonnon, ideologian ja yhteiskunnallisen sosiaaliryhmän mukaan, sekä myöskin historiallisten ajanjaksojen myötä.

Kiivasta debattia käydään siitä sijaitseeko se mikä arvon määrittää objektiivisella tasolla (heijastellen työvoiman, energian, pääoman, resurssien yms. määrää), kuten työvoiman arvoteoria väittää. Toinen lähestymistapa on kysyä sijaitseeko se subjektiivisella tasolla (marginalistisen koulukunnan, itävaltalaisen koulukunnan ja sen neoklassiseen talouteen vaikuttavan vaikutuspiirin sisällä), onko se yksinkertainen korrelaatio yksilön halujen, tietoisen kollektiivisen päätöksenteon ja sosiaalisen sopimuksen välillä.

Näiden lähestymistapojen välillä on toki suuria eroja. Kuitenkin monien tutkijoiden mukaan tuntuu olevan kasvava konsensus siitä että me olemme ”arvokriisissä” ja että uusi arvoregiimi täytyy keksiä. Tätä kriisiä määrittelee kasvava kapasiteetti luoda yhteistä arvoa yhteisvaurauteen perustuvan vertaistuotannon sekä muiden yhteistoiminnallisen talouden käytäntöjen avulla. Näissä avoimissa ja myötävaikuttavissa järjestelmissä monet osanottajat luovat yhdessä arvoa yhteisvaurautena mitä kaikki verkostossa mukanaolijat voivat hyödyntää, mutta tuloja saavat vain murto-osa niistä jotka ovat markkinapaikkaan kytkeytyneenä.

Nykyinen arvoregiimi palkitsee ”välistävetävästä” tuotannosta ja kulutustoiminnoista. Todellakin, ongelmat kuten digitaalisten työntekijöiden ja sosiaalisen median käyttäjien ilmainen työvoima, hoitotyön tunnustamattomuus ja käynnissä oleva planeettamme ekologinen alennustila sekä sen resurssit ovat linkittyneet välistävedon systeemin dominanssiin. Täten käynnissä oleva siirtymä tulee olla pois välistävetävistä malleista, käytännöistä jotka rikastuttavat vain harvoja muiden kustannuksella (yhteisöt, resurssi, luonto), kohti generatiivisia arvomalleja, käytäntöjä jotka rikastuttavat yhteisöjä, resursseja jne. Tätä me voisimme kutsua Arvosiirtymäksi.

Sen sijaan että keskusteltaisiin siitä mitä uusi arvo merkitsee kapitalismille, raportin kirjoittajat kysyvät: mitä tuo uusi arvo esittää siirtymässä kohti postkapitalistisia käytänteitä? Mitä jos yhteisvauraus esittääkin uutta taloutta joka syntyy vanhan sisälle? Jos otetaan tällainen perspektiivi käyttöön, avautuu kaksi polkua.

Ensimmäinen polku on ajatella ”käänteistä arvovalintaa” vanhasta järjestelmästä uuteen. Voiko nouseva yhteisvaurauskeskinen talous, joka luo arvoa yhteisvaurauden kautta ja sen sisällä, kyttää pääomaa kapitalistisesta tai valtiojärjestelmästä, ja alistaa pääoma uudenlaiselle logiikalle?

Toinen polku menee hieman pidemmälle jo olemassaolevassa yhteisvauraustaloudessa: Voivatko laajemmat arvovirrat tulla tunnustetuiksi, ja muuttua uuden arvon jakelun perustaksi joka tunnustaa yhteisvaurauden ja erityiset arvonluonnin lajit?

Eräs havaituista reaktioista on, että jotkut tuotantoyhteisöt ja yrittäjäkoalitiot niiden kanssa yhteistyössä kokeilevat kaikki generatiivisia bisnesmalleja, joissa yrittäjät yhteisluovat yhteisvaurautta sekä elinkeinon mukanaolijoille. Avoin osuuskunta joka seuraa ensimmäistä polkua (käänteinen arvovalinta) on Enspiral, sen ”transvestointi”strategian kautta, eli arvon siirtämisen yhdestä arvon modaliteetista toiseen. Tämä toteutetaan käyttämällä ulkoisia tuottokatollisia investointeja sekä eristämällä tarkoitusta seuraavat toiminnot kapitalistisesta välistävedosta. Toinen polku (uuden arvon jakelustrategiat) on käytössä Sensorialla, joka sisäisesti luo arvo-suvereenin jakelun käyttämällä avoimen arvon kirjanpitoa.

Allaoleva käsite on siis kamppailu kohti ”arvon täysivaltaisuutta”. Yhteisöt jotka jo ovat toteuttamassa arvosiirtymää toimivat dominantissa kapitalistisessa markkinataloudessa. Täten niiden tulee pitää huolta arvosuvereeniudestaan käyttämällä kalvoja jotka suojelevat niitä välistävetäviltä voimilta, ja luovat vastavuoroisia mekanismeja suojellakseen verkostojaan. Viimeiseksi niiden tulee työskennellä ekosysteemitasolla, eli luoda yhteyksiä arvosuvereeneihin metaverkostoihin.

CASE-TAPAUKSET

Tämä raportti tutkii avoimia ja myötävaikuttavia arvokäytänteitä kolmen uraauurtavan vertaistuotantoyhteisön, eli Enspiralin, Sensorican ja Backfeedin, avulla. Fokus on niiden arvokäytänteissä, eli miten ylläpitää autonomiaa, miten luoda arvon täysivaltaisuus kapitalistisen markkinan tuolle puolen, miten luoda arvovirtoja vanhasta taloudesta uuteen, edistää ja muuttaa kirjanpitokäytänteitä jne.

Enspiral on missiovetoisten yrittäjien koalitio. Nämä tahot tarjoavat palveluja laajalla skaalalla, mm. verkkosivujen ja applikaatioiden kustomointia, projektijohtamista ja luovia palveluja, kaikki keskittyen projekteihin jotka tähtäävät yhteiskunnallisen arvon luomiseen. Enspiralin infrastruktuuri on osuustoiminnallisen säätiön ylläpitämä, jolla on vahva open source -eetos sen käytänteissä, lisäksi osallistava design-orientaatio sen rakenteissa. Tarkemmin, Enspiral kutsuu itseään ”avoimeksi osuuskunnaksi” johtuen sen sitoutumisesta sekä yhteisvaurauden tuottamiseen että suuntautumisesta yhteiseen hyvään.

Kuvaamamme arvosiirtymän kontekstissa Enspiral selkeästi uurtaa uraa uudelle ”eettiselle” arvoregiimille mutta myös löytää uusia innovatiivisia ratkaisuja sille mitä ennen kutsuttiin ”transvestoinniksi”. Enspiralin kulttuuri sulautuu yhteiskunnalliseen arvonluontiin eikä osakkeenomistajien arvoon. Se on sääntömääräisesti orientoitunut kohti yhteistä hyvää ja proaktiivisesti kehittää olosuhteita palvellakseen tätä tarkoitusta. Eräs sen tätä lähestymistapaa ilmentävistä ydinajatuksista on ”tuottokatto”. Yleiside on, että sijoittajat voivat saada sijoittamalleen pääomalle vain rajoitetun tuoton. Tätä varten pusketaan ulos osakkeita joiden mukana on osto-optio joka vaatii ostamaan osakkeen takaisin ennalta sovittuun hintaan. Kun kaikki osakkeet ovat yrityksen takaisinostamia, se on vapaa uudelleensijoittamaan tulevat tuotot yhteiskunnaliseen kehittämiseen. Tämän mekanismin avulla, ulkoinen ja mahdollisesti välistävetävä kapitalismi ”alistetaan” ja kuritetaan muuttumaan ”yhteistoiminnalliseksi pääomaksi”.

Sensoriva on avoin yhteistyöverkosto joka on sitoutunut sensorien ja aistijärjestelmien suunnitteluun ja toteuttamiseen, käyttäen hyväksi open source -ohjelmistoja ja rautaratkaisuja. Se on osittain yhteisvaurauteen perusuva sekä osittain markkinavetoinen taho. Yhtäältä yksilöt ja organisaatiot voivat keskinäistää resurssinsa projektien käynnistämiseksi, pääosin sisäsyntyisten motivaatioiden ajamana. Toisaalta innovatiiviset ratkaisut voidaan vaihtaa markkinoilla tulovirroiksi. Toisin sanoen, Sensorica kokeilee uudenlaisia tapoja yhteisvaurauden ja markkinamuotojen välillä kommunikoimiseksi. Avoimen yhteistoiminnan järjestelmän suoraan kytkemällä potentiaaliseen tulovirtaan markkinoilta Sensorica on kehittänyt ensimmäisenä ”arvokirjanpidon” järjestelmän. Tämä järjestelmä koostuu palkkiomekanismista joka pitää kirjaa ja arvioi jokaisen jäsenen syötteen ja reilusti jakaa tasan kassavirran suhteessa jokaisen panokseen eri projekteissa.

Tulkinnassamme heidän arvokäytänteistään he eroavat yhden olennaisen aspektin suhteen Enspiralin mallista. Enspiralilla ei ole suoraa linkkiä avoimen ja vapaan myötävaikuttamisen kanssa heidän yhtesivaurausresurssipohjaansa, ja elinkeinon luominen jäsenien kesken tapahtuu osallistumalla heidän yrittäjäyhteisöönsä. Yhteisvaurauden ja markkinoiden välillä on seinämä. Sensorican tapauksessa kuitenkin he ovat luoneet itsenäisen yrittäjätahon jolla on yksinoikeus kaupallistaa heidän tuotteensa ja palvelunsa. Kassavirta linkittyy suoraan aprioriseen yhteisvaurauteen myötävaikuttamiseen jota mitataan avoimen arvon kirjanpitojärjestelmällä.

Toisin kuin kaksi aiempaa esimerkkiä, Backfeed ei toimi varsinaisesti vertaistuotantoyhteisöissä, mutta sen innovatiiviset ja integroidut design-piirteet ansaitsevat erityismaininnan. Backfeed on järjestelmä joka perustuu lohkoketjun käyttöön, joka näkee itsensä täydellisenä infrastruktuurina hajautetulle tuotannolle. Tämä tulee kehittyneiden kykyjen kanssa kehittä insentiivejä ja ilmaista niitä kryptovaluuttojen avulla. Näin tekemällä he luovat helpommin ”arvosuvereenin” yhteisön, ja tuovat saataville työkaluja arvon hallintaan. Jos Enspiralilla on täysi seina markkinoiden ja yhteisvaurauden välillä, minkä Sensorica pyrkii kuromaan umpeen avoimen kirjanpidon järjestelmällään, niin Backfeed on vielä enemmän markkinapolarisaatioon suuntautunut, laajalla yhteisvaurauteen perustuvan tuotannon ”insentiiveillään”.

Se onko tämä haluttava vaihtoehto on perimmäinen kysymys, sillä yhteisvaurauteen perustuva tuotanto sanotaan olevan ”sisäsyntyiseen” motivaatioon perustuva, ja tällöin on mahdollisesti olemassa vaara että ”ulkosyntyiset” markkinainsentiivit saattavat saada jalansijaa yhteisvaurauden motivaatioissa. Mutta pitäen nämä varaukset mielessä, Backfeed pysyy innovatiivisena tapana ajatella tulevaisuuden yhteisvaurauteen perustuvaa tuotantoa, joka painottaa paljolti ulkoisia insentiiveja ja kryptovaluuttoihin perustuvaa monetisaatiota. Poliittisesti polaarisuus esiintyy Enspiralin vahvassa yhteisvaurausperusteisuudessa, yhteisen hyvän pyrkimyksessä ja yhteisökeskisessä lähestymistavassa, kun taas Backfeedin visio perustuu paljon enemmän yksilöiden yhdistämiselle, jotka sopimusperustaisesti suuntautuvat keskenään, ja paljon enemmän painoarvoa annetaan vaihdantamekanismeille. Tässä vaiheessa implementaatiota Backfeedin protokolla ja design tulisi nähdä mahdollisena tulevaisuuden skenaariona arvon vaihdannalle.

SUOSITUKSIA KÄYTÄNTEIKSI SEKÄ LOPPUSANAT

Kolmas osio tässä raportissa tutkii joitain poliittisia käytännesuosituksia jotka liittyvät edellämainittuihin lähestymistapoihin, ja siihen miten ne vaikuttavat yhteiskuntaan kokonaisuutena, sekä yhteisvaurauteen perustuvien vertaistuotantomallien edistämiseen. Raportti tiivistää joukon ehdotuksia jotka liittyät ”taloudelliseen” ja ”poliittiseen” infrastruktuuriin uudelle yhteisvaurausperustaiselle arvoregiimille.

Mitä talouden infrastruktuuriin tulee, kaksi aspektia annetaan ehdotuksiksi liittyen käytänteisiin. Ensimmäinen liittyy ”sisäisen arvoregiimin” suojeluun, joka on erillinen ulkoisesta. Tätä me kutsumme ”arvon täysivaltaisuuden” varmistaviksi käytänteiksi. Toinen aspekti liittyy vastatoimiin liikevoittoaan maksimoivien yritysten välistävetoa vastaan, mutta myös dominantin ulkoisen järjestelmän saatavilla olevien välineiden käänteisen arvovalinnan positiiviseen kapasiteettiin.

Käytänne-ehdotukset liittyvät poliittiseen infrastruktuuriin ja ne pyrkivät rakentamaan vastavoiman urbaanilla, alueellisella ja globaalilla tasolla. Tähän liittyen annetaan useita ehdotuksia jotka keskittyvät soveltuvien instituutioiden luomiseen, jotka tukevat kommonereja ja yhteisvaurauteen suuntautneita yrityksiä sekä paikallisella että globaalilla tasolla.

Ehdotuksemme kuvaavat vaatimukset uudenlaiselle vaihdannan ja tuotannon välineille jotka integroivat jaetun tiedon ja fyysisen infrastruktuurin keskinäistämisen, reilun arvon jakamisen sekä ekosysteemi-yhteensopivuuden vaatimukset.

Yhteenetona, me uskomme että multimodaalinen strategia yhteisvaurauskeskiselle siirtymälle tarjoaa positiivisen tavan ulos nykyisestä kriisistä, ja tavan vastata uusiin yhteisvaurauskeskisten sukupolvien kulttuurillisiin ja poliittisiin vaatimuksiin. Kommonerit ovat jo täällä ja niin on myös yhteisvauraus, sekä esikuvaanolliset uusien arvoregiimien muodot. On tullut aika integroidulle strategialle joka sekä vahvistaa taloudellisia verkostoja, että uuden arvoregiimin ilmestystä.


“Value in the Commons Economy” on Heinrich Böll Foundationin ja P2P Foundationin yhteisjulkaisu.

Lähde:

http://commonstransition.org/value-commons-economy/

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.