Viisi varoitussignaalia jotka viittaavat kasvaviin ongelmiin finanssijärjestelmässä

1. Saatavilla olevan (ja sitä muuten on paljon) likviditeetin tehottomuus monilla finanssimarkkinoilla. Rahapolitiikan vetämänä ja epälikvidien assettipositioiden riskejä suitsivien säännösten, sekä treidausteknologian kehittymisen myötä likviditeetti, paradoksaalista kyllä, ei ruoki tuottavia tulevaisuuden investointeja huolimatta historiallisen alhaista korkotasoista.

2. Jatkuva rahoitusjärjestelmän rikkinäisyys. Säännösten tahattomat vaikutukset, kuten prosyklisyys ja velan suosiminen verotuksessa varojen yli pitävät systeemin hajalla.

3. Kasvavat haasteet tehokkaan valvonnan suhteen. Johtuen silkasta volyymista, ja erityisesti rahoitusalan säännösten monimutkaisuudesta.

4. Kehittyvät taloudet ovat löytämässä rahoitusalan uuden normaalin kolikon kääntöpuolet. Rauhalliset, globaalit kapitaalivirrat ovat muuttuneet niukoiksi ja kalliiksi, osittain siitä syystä, että uudet säännökset rajaavat niiden liikkeitä, joka jättää kehittyvät taloudet pahaan välikäteen hidastuvan globaalin kasvun alla.

5. Epäsuhta jälki-2008 ’fixit’-agendan ja pikaisen rahoitusalan kestävän kehityksen välillä. Tarve lyhytaikaisille likvideille ja homogeenisille asseteille — erityisesti velkakirjoille — tarkoittaa että rahoitusjärjestelmä jatkaa yhteiskunnallisten ongelmien ulkoistamista kuten luonnon tuhoamista ja epätasa-arvon kasvattamista. Korkeat julkiset velat ja fiskaalisen tilan puuttumattomuus tarkoittavat, että julkiset investoinnit eivät saa tuotettua $90 biljoonan infrastruktuuria joka tarvitsee rakentaa tämän hetken ja vuoden 2030 välillä.

Ympäristön asettamat rajat vaikeuttavat yhtälöä, sillä massiiviset investoinnit tulee olla matala(hiili)päästöisiä, ilmastoystävällisiä ja luonnonmukaisesti tuotettuja mahdollisimman pienin luonnonvarojen kuluin. Olemassaolevat fyysiset assetit kuten hiilikaivokset täytyy arvioida uudelleen, sillä niitä kaikkia ei voida ottaa käyttöön mikäli maapallon keskilämpötila jatkaa nousuaan nykyiseen tahtiin. Hiili tulee vaihtaa energiamixistä pois jotta pitkäaikaiseen ilmastonmuutokseen voidaan varautua, ja jotta niistä aiheutuvat kustannukset terveydelle, sen huollolle ja laajemmalti ilmastolle (ilmansaasteet) voitaisiin minimoida. Jälkimmäinen tekee IMF:n viimeisimpien arvioiden mukaan $5,3 biljoonaa energiasubventioissa.

 

Lähde: https://agenda.weforum.org/2015/06/5-reasons-we-need-to-reshape-global-finance/

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.