Talous luonnon renkinä isännän sijaan

Kirjoittanut Simon Robinson

Haastattelussa kirjailijan, kouluttajan ja aktivistin Fritjof Capran kanssa me keskustelimme Earth Charterista, eettisestä viitekehyksestä oikeudenmukaisen, kestävän ja rauhallisen globaalin yhteiskunnan rakentamiselle. Halusin palata keskusteluun puhumalla Ekologisen Talousteorian käsitteestä — talousteorian, luonnon ja yhteiskunnan leikkauspisteestä, alat ylittävästä lähestymistavasta talousteoriaan jonka minä ja Maria Moraes Robinson esittelimme kirjassamme Holonomics: Business Where People and Planet Matter, ja jonka Sustainable Brands on esitellyt monissa konferensseissaan ympäri maialman.

Uudessa kirjassaan Transformative Ecological Economics professori Ove Jakobsen Nordlandin yliopistosta esittää, että meidän tulee siirtyä pois ”vihreästä” taloudesta, missä ainoa fokus on negatiivisten oireiden vähentäminen jotta olemassaoleva neoklassinen talousparadigma voidaan säilyttää, uuteen talousparadigmaan jonka juuret ovat orgaanisessa maailmankuvassa. Transformative Ecological Economics oli todella mielenkiintoinen lukukokemus — erityisesti koska prof. Jakobsen on myös saanut inspiraatiota termodynamiikasta, evoluutioteoriasta, antropologiasta ja buddhalaisuudesta. Ekologinen talousteoria on enemmän kuin talouden oppiaine.

FC: Prof. Jakobsen on tutkinut ja opettanut ”ekologiseksi talousteoriaksi” nimittämäänsä oppiainetta yli 20 vuoden ajan, ja kirjassaan hän käy läpi noina vuosina saatuja ajatuksia yhtenäisenä narratiivina. Jakobsen näin tehdessään käyttää termistä ”ekologinen” kahta merkitystä. Tiukimmassa tieteellisessä merkityksessään ekologia on ekologisen yhteisön jäsenten ja sen ympäristön välisiä  suhteita tutkiva tieteenala. Siinä merkityksessä ekologinen talousteoria viittaa talousjärjestelmään joka on yhdenmukainen ekologian periaatteiden kanssa ja joka kunnioittaa niitä. Laajemmassa merkityksessä ekologia viittaa suhteiden kaavaan joka määrittää kontekstin tietyille ilmiöille. Tässä laajemmassa merkityksessä ekologinen talousteoria viittaa talousteoriaan ja käytänteisiin jotka näkevät talouden toimivan luonnon, yhteiskunnan ja kulttuurin sisällä, sen sijaan että niitä dominoitaisiin.

Maailmalla on kasvava kiinnostus futurologiaa kohtaan, kysellään aikamme tärkeimpiä kysymyksiä ja tutkitaan suhdetta tulevaisuuteen. Tällä orgaanisella todellisuusperspektiivilla on seuraamuksia siihen miten keräämme, hallitsemme ja vaihdamme tietoa, ja myös siihen miten me ymmärrämme elämää ja näemme itsemme yhtenä ihmiskuntana.

FC: Ekologisen talousteorian radikaalin luonteen ilmaisemiseksi Jakobsen ottaa käyttöön kontrastin ideologian (joukko arvoja ja ideologioita jolla määritellään dominantti paradigma, tai status quo) ja utopian (joukko arvoja ja ideoita jotka ylittävät nykyisen järjestyksen) välillä. Vastaavasti hän tekee eron vihreän talouden ja ekologisen talousteorian välillä. Siinä missä ensimmäinen yrittää vähentää nykyisen neoliberalistisen ideologian negatiivisia vaikutuksia, jälkimmäinen pitää sisällään perustavanlaatuisempia muutoksia dominanttiin käsiteviitekehykseen.

Perustavanlaatuisemmat muutokset voidaan nähdä osana laajempaa paradigmanmuutosta pois mekanistisesta kohti systeemistä käsitystä elämästä, joka on tasaisesti orastanut viime vuosikymmeninä. Nykytieteen eturintamassa universumia ei enää nähdä koneena joka koostuu yksinkertaisista rakennuspalikoista. Me olemme havainneet, että materiaalinen maailma, lopulta, on erottamattomien suhdekuvioiden verkosto; että planeetta kokonaisuutena on elävä, itseään säätelevä järjestelmä.

Pidän siitä että Jakobsen lainaa chileläistä ekonomistia Manfred Max-Neefia, joka sanoi: ”Me olemme saavuttaneet ihmisolentojen evoluutiossamme sellaisen pisteen missä me tiedämme paljon, mutta ymmärrämme hyvin vähän.” Jos me tarkastelemme nykyistä talousjärjestelmäämme, se on järjestelmä joka kaivaa maata luonnon sekä olemassaolomme jalkojen alta. Ekologinen talousteoria tarkoittaa hajautettua talousjärjelmää joka koostuu useista pienemmistä yksiköistä, sellaista jota mallinnetaan elämää ylläpitävien periaatteiden avulla.

FC: Uudella elämäkäsityksellä on tärkeitä sovelluksia melkein kaikilla tutkimusaloilla sekä ihmiselämän areenoilla, koska useimmat ilmiöt henkilökohtaisessa sekä työelämässämme liittyvät eläviin järjestelmiin. Todellakin, perustavanlaatuinen muutos mekanistisesta elämäkäsityksestä on erittäin relevantti talousteoriassa. Jakobsenin sanoin, “Ainoa talouden pätevä tarkoitus on palvella elämän prosesseja kaikenlaisissa yhteiskunnallisissa ja ekologisissa järjestelmissä.”

Haluaisin alleviivata tätä perustavanlaatuista yhteyttä talouden ja elämän välillä muutaman esimerkin avulla, joista puhutaan laajasti kirjassa. Kaikkialla elävässä maailmassa me löydämme monitasoisia sisäkkäisten järjestelmien rakenteita. Jokainen yksittäinen järjestelmä on integroitu kokonaisuus ja samaan aikaan osa suurempaa järjestelmää. Esimerkiksi ihmisorganismi pitää sisällään kudoksista koostuvia elimiä, jotka vuorostaan koostuvat soluista. Toisaalta, organismi kokonaisuutena on suuremman yhteiskunnallisen järjestelmän osa, joka vuorostaan on ekosysteemin sisällä.

Talousteorialle tämä tarkoittaa, että luonto on taloutta ylempänä eikä toisinpäin. Talous on elävä järjestelmä joka on kaikkien muitten elävien järjestelmien sisällä — yhteiskunnan, kulttuurin, politiikan, luonnon ja lopulta Gaian, elävän maapallon. Täten ekologisessa talousteoriassa talous muuttuu rengiksi isännän sijaan. Talousjärjestelmä on integroitu orgaaniseen todellisuuden verkostoon, elämän verkkoon. Kaikki taloudellinen toiminta on suunniteltu myötävaikuttamaan elinkelpoisten yhteiskuntien kehitystä resilienteissä ekosysteemeissä.

Elävän systeemin organisaation peruskuvio on verkko. Ekosysteemit voidaan ymmärtää ruokaverkkojen avulla, eli organismien verkostojen; organismit ovat solujen verkostoja, ja solut ovat molekyylien verkostoja. Tarkemmin ilmaistuna elävä järjestelmä on itsensä luova verkosto. Jokainen verkoston komponentti auttaa transformoimaan ja korvaamaan muut komponentit, ja näin koko verkosto jatkuvasti luo, tai uusintaa, itsensä.

Eri kohdissa Jakobsen viittaa käsitteeseesi elämän systeeminäkökulmasta. Miten tämä suhtautuu Ekologisen Talousteorian käsitteeseen?

FC: Elämän systeemikäsityksen mukaan ei talous eikä yhteiskunta voida tulla ymmärretyksi esineiden kokoelmana, vaan ainoastaan subjektien välisten suhteiden kautta. Ne eivät selviä atomisoidussa tilassa enempää kuin organismi selviää palasina. Lisäksi, se seikka että kaikkien elävien järjestelmien organisaatiomuoto on verkosto sanoo suoraan että talous todellakin elää — joustavasti ja kykeväisinä luovasti sopeutumaan muuttuviin olosuhteisiin — vain jos se on organisoitu verkostoksi, koostuu pienemmistä elävistä verkostoista ja on integroitu suurempiin yhteiskunnallisiin ja taloudellisiin verkostoihin. Todellakin, Jakobsenin mielestä tämä uusi ekologinen talousteoria voi parhaiten kehittyä hajautetujen verkostojen ja globaalisti toisiinsa kytkeytyneiden ekokylien pohjalta.

Elävä järjestelmä on materiaalisesti ja energeettisesti avoin ja toimii aina kaukana tasapainosta. Järjestelmän läpi virtaa jatkuvasti energiaa ja materiaa. Kaikki elävät järjestelmät tarvitsevat energiaa ja ruokaa itsensä elättämiseen, ja kaikki elävät järjestelmät tuottavat jätettä. Mutta luonnossa organismit muodostavat yhteisöjä, ekosysteemejä, joissa yhden lajin jäte on ruokaa seuraavalle, niin että materia kiertää jatkuvasti ekosysteemissä.

Elävissä järjestelmissä energian ja materian aineenvaihduntavirrat ovat tarpeellisia orgaanisten kompinenttien jatkuvaan uusintamiseen ja kierrätykseen, kuten myös kasvuun ja kehitykseen. Kasvun käsitteessä on kuitenkin huomattava ero mekanistisen ja systeemisen perspektiivin välillä. Kasvu luonnossa ei ole lineaarista, tai rajatonta. Vaikka jotkin organismien tai ekosysteemien osat kasvavat, toiset kutistuvat, ja näin niiden komponentit vapautuvat kiertoon, mikä muuttuu resursseiksi uudelle kasvulle. Tämänkaltainen tasapainoinen, monitahoinen kasvu on biologien ja ekologien hyvin tuntema, ja se on jyrkästi vastoin rajoittamattoman  määrällisen kasvun käsitettä jota käytännössä kaikki nykypäivän ekonomistit käyttävät.

Eräs suurista nykyaikamme kysymyksistä on miten skaalata Ekologisen Talousteorian ymmärrys ja arvonanto. Kun ihmiskunta kohtaa niin monia systeemisiä ongelmia, monet organisaatiot ja yritykset ovat nyt tajuamassa että heidän tämänhetkinen tapansa ajatella ja toimia ei enää toimi epävakaassa, epävarmassa, monimutkaisessa ja tulkinnanvaraisessa maailmassamme. Kysymys näin on siis miten nopeasti saada ihmiset kehittämään perusteellinen kyky systeemiajatteluun, ja sellaisella tavalla joka nopeasti skaalautuu tuhansille, ellei sadoille tuhansille ihmisille.

FC: Kun katsot maailman nykytilaa, se mikä on kaikkein ilmiselvintä on että aikamme suurimmat ongelmat — energia, ympäristö, talous, ilmastonmuutos, yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuus — eivät voi tulla ymmärretyiksi eristettyinä. Ne ovat systeemisiä ongelmia, mikä tarkoittaa että ne ovat kaikki toisiinsa kytkeytyneitä ja toisistaan riippuvia, ja ne vaativat vastaavia systeemisiä ratkaisuja. Tällä on suuria seurauksia koulutusjärjestelmällemme, ja eritoten yliopistoille, jotka tällä hetkellä eivät ole rakentuneet opettamaan oppilaille kuinka ratkaista maailman ongelmia systeemisellä tavalla. Joidenkin vuosien ajan mietin sitä miten käsitellä tätä, ja niin vuonna 2015 sain idean luoda Capra Coursen, verkkokurssini jossa ihmiset monilta elämän alueilta ja akateemisista taustoista voivat tulla yhteen keskustelemaan kaikista näistä teemoista holistiseen tapaan.

Mielestäni Ekologisen Talousteorian suurin kontribuutio on tapa jolla se voi tuoda siirtymän määrällisestä kasvusta laadulliseen kehitykseen.

FC: Tarkoitus on muuttaa taloutta suuntaan jossa on mahdollista luoda korkea elintaso ilman materiaalista kasvua. Ekologinen talousteoria on olennaisesti dynaaminen ja se olettaa jatkuvan kehityksen ilman kasvavaa luonnonvarojen kulutusta. Yksiulotteisen jatkuvasti lisääntyvään kasvuun ja liikevoittoon tähtäävän laiteajattelun sijaan energiamme ja ponnistelumme tulisi suunnata suurempaa kompleksisuutta, kauneutta ja harmoniaa kohtaan. Nämä perustavanlaatuinen perspektiivin muutos on ehkä kaikkein radikaalein, mutta myös kiireellisimmin tarvittu Ekologisen Talousteorian tarjoama ehdotus.

 

###

Fritjof Capra on eräs maailman johtavia systeemiteorian ajattelijoita ja monen vaikutusvaltaisen kirjan kirjoittaja. Näihin kuuluu mm. The Tao of Physics; Web of Life: A New Synthesis of Mind and Matter by Capra, Fritjof (1997) Paperback; The Turning Point: Science, Society, and the Rising Culture; The Hidden Connections: A Science for Sustainable Living ja
Learning from Leonardo: Decoding the Notebooks of a Genius.

 

Lähde:

//www.sustainablebrands.com

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.