Aiemmassa postauksessa luonnostelemani ratkaisut eivät ole helppoja, sillä se on hallinnoinnin ongelma (riskien ja hyötyjen hallinta, tai tarkemmin ilmaistuna, riskien ja hyötyjen muodostaman pelin legitimiteetti) suurissa yhteisöissä, joissa on monenlaista osallistumista ja erilaisia sidosryhmiä.
Ana Manzanedo ja hänen kollega Alícia Trepat ovat dokumentoineet käytänteitä, joita alustaosuuskunnat ovat luoneet alustojen haittapuolien ratkaisemiseksi. Ensimmäinen tulema näistä käytänteistä on asettaa riskien ja alustan toiminnassa syntyneen arvon jakauma. Riskin kontolleen ottamisesta palkitaan, mutta myös huonoja päätöksiä tai toimia tehneet joutuvat kokemaan tekojensa seuraamukset (mistä Taleb sanoi: hän joka haluaa oman osuutensa kakusta joutuu myös ottamaan kontolleen riskiä). Toinen tulema näistä käytänteistä on, että kaikista alustan toiminnassa mukana olevista huolehditaan, mikä tarkoittaa haavoittuvaisuuksien vakuuttamista niin, että alustan toiminta pysyy käynnissä, jopa yli sen sukupolven jonka harteilla se nyt on. Me kutsuisimme tätä vastuullisuudeksi.
Anan ja Alician kuvaamat oikean elämän esimerkit kertovat oivalluksista, joita aiemmassa postauksessa käsiteltiin: että vahvojen suhteiden yhteisöjen ratkaisut eivät skaalaudu yhteisöihin, joissa suhteet ovat löyhiä. Itse asiassa, ensimmäisen kaltaisissa yhteisöissä esiintyvää käyttäytymistä tuskin nähdään jälkimmäisissä: riskien ottamista toisten puolesta vapaaehtoisesti. Ei ole epätavallista nähdä jonkun huolehtivan vapaaehtoisesti toisista.
Vertaisyhteisöillä on omat tapansa välttää riskien ja asiainhoidon siirtoa, erityisesti omien jäsenien kesken. Anan ja Alician kuvaamat keinot menevät ainakin joihinkin seuraavista:
Vertaisyhteisöjen tavat välttää riskien ja hyötyjen siirtoa
|
Löyhät suhteet |
Vahvat suhteet |
|
| Välttää riskien siirtoa |
Osittainen keskinäistäminen, talousdemokratia, vuokrattomat markkinat |
Osittainen tai täydellinen keskinäistäminen Plurarkia |
|
Välttää hyötyjen siirtoa |
Osittainen keskinäistäminen, |
Osittainen tai täydellinen keskinäistäminen (Ylisukupolvinen) vastavuoroisuus |
Alustaosuuskunnat ovat, kuten muutkin alustat, “voimalain” ja “voittaja-vie-kaiken”-dynamiikan alaisia. Kuitenkin, jos nyt ei puhuta teknologisen kehityksen ja yhteiskunnallisen muutoksen tuomista uusista mahdollisuuksista, me tiedämme mistä ratkaisut löytyvät:
a) Tiedon ja resurssien avaaminen ja yhteistuottaminen niin paljon kuin mahdollista, jotta edistetään pelaajien monimuotoisuutta ja ei-monopolistisia (vuokravapaita) markkinoita: näytetään että alustaosuuskunnat eivät maksimoi omaa hyötyään, ja että runsaus on mahdollista yhteistoiminnalla. Sielukkaiden henkilöiden ja yhteisöjen houkuttelu ja yhteentuominen, jotta saadaan kehiteltyä uusia näkökulmia.
b) Päätöksenteon hajauttaminen niin paljon kuin mahdollista yhteisöelämässä (klubit, naapurustot, jne.) joita päätökset koskevat, ja tekemällä federoidusti työtä tuottajayhteisöissä (eli säätiöissä, osuuskunnissa jne.), omien vahvuuksien mukaisesti. Vastuullisten yhteisöjen osallistaminen niin, että annetaan yhteisöjen muuttaa toimintalogiikka sielukkaaksi.
Se toki antaa täysin eri kuvan verkoston dynamiikasta, ja täten erilaisesta hallinnosta. Tässä on ehdotukseni miettiä uusiksi alustaosuuskunnat alustaekosysteemeinä, (eräänlainen sekoitus alustaosuuskuntia ja avointia osuustoimintaa).
1. Alustoja ei tulisi pitää monoliittisena arkkitehtuurina, jotka omistetaan ja joita hallinnoidaan keskitetysti. Niitä tulisi pitää ekosysteemeinä, tai me jäämme kiinni samaan logiikkaan mitä haluamme paeta.
Ainoa syy sille miksi alustat ovat monoliitteja on, että se on tapa jolla arvoa voidaan pyytää helposti keskitetyllä tavalla. On totta, että jotkut niistä antavat APInsa käyttöön kolmannen osapuolen kehittäjille (esim. Facebook), kunhan kehittäjät vain tukevat heidän välistävetävää liiketoimintamalliaan. Alustaekosysteemit sen sijaan tulisi nähdä hajautetun arkkitehtuurin kautta. Epäilen, että liian usein P2P- ja jakamisaloitteet salaa mädättyvät yksittäisen yrittäjän kiiltokuvista, koska työkalut ja käytänteet sovitetaan perinteiseen voittoa tavoittelevaan vuokratalouteen, sen sijaan että luotaisiin täysin uudenlainen järjestelmä.
2. Alustojen arkkitehtuurin hajauttamiselle ei ole teknistä estettä. Tehdään se ekosysteemiajattelun edistämiseksi.
Kun liiketoiminnan motivaatio vetää välistä poistetaan, ei ole enää teknologista syytä miksi keskitetty arkkitehtuuri olisi parempi. Resurssit yleensä ovat jo desentralisoitu, infrastruktuuri voidaan desentralisoida ja alustat itsessään voidaan desentralisoida. Vaikka lohkoketju onkin uusin tulokasteknologia, torrenttejakaan ei tulisi unohtaa.
Keskeiset erot keskitetyn ja desentralisoidun järjestelmän välillä — lainattu Platform Design Toolkit Whitepaperista:
|
Keskitetyt järjestelmät |
Desentralisoidut järjestelmät |
|
| Pitkän hännän kerros |
Käyttäjät (markkinoilla vertaiset) |
|
| Alustakerros |
Web/App-alustat |
DAPP:t |
| Infrastruktuurikerros |
As a Service / “Pilvi” -infrastruktuurit |
Julkiset lohkoketjut / hajautetut infrastruktuurit |
| Resurssikerros |
Omistuksessa ja keskitetty |
Hajautettu ja vivutettu |
3. Alustojen tulee olla orgaanisesti rakennettu ekosysteemeiksi, joissa kestävyys saavutetaan federoimalla yhteisöjä, joihin luotetaan tehtäessä tiettyjä päätöksiä, sekä markkinoiden koordinaatiolla.
Mitä tapahtuisi jos me mietimme alustoja enemmän open source -järjestelminä (kuten Linux-distribuutiot) eikä niinkään sovelluksena? Mitä päätöksiä tuolloin pitäisi tehdä?
Alustojen päätöksenteko
|
Päätös |
Miten |
Kilpailuetu |
Insentiivein hallittava riski |
| Käyttöliittymä, käyttäjäkokemus | Markkinoiden koordinaatio: antaa eri kehittäjien kilpailla | Monimuotoisuus, innovaatio, kustomoitavuus | Huono käyttäjäkokemus (aluksi) |
| Ominaisuudet | Markkinoiden koordinaatio: antaa eri kehittäjien kilpailla lisäosilla, tai jopa forkata lähdekoodi | Monimuotoisuus, innovaatio, kustomoitavuus, käyttäjän autonomia | Huono käyttäjäkokemus (aluksi) |
| Datan käyttö | Markkinoiden koordinaatio: avoin data kaikille ja yksityisyys on käyttäjien käsissä | Monimuotoisuus, innovaatio, kustomoitavuus, käyttäjän autonomia | Monimutkaisuus käyttäjälle |
| Hinnoittelu ja arvon jakelu | Vaihtelee: jotkut markkinoilta, toiset yhteisöjen federaation myöntämänä datan saamisen jälkeen | Reiluusperustainen kestävyys, resilienssi ja eheytyminen | Vähäinen kommunikaatio käyttäjien ja yhteisöjen kanssa |
Keskeistä on minimoida päätökset, joista tulee päättää äänestämällä ja päättää vain niissä tapauksissa, joissa niukkuus on aitoa, tekemällä seuraavaa:
-
Avoimuuden lisääminen
-
Sellainen design, että rahallinen arvo jaetaan vuokrattomien markkinoiden kautta
-
Päätösten delegointi luotto-osallistujille, joilla on tehtäviensä hoitamiseen vaadittava pätevyys
-
Jos portinvartijaa ei voida välttää, silloin arvoa jakeleva taho tulisi olla voittoa tavoittelematon, joka jakaa arvon vuokrattomien markkinoiden kautta ja varmistaa, että taloudellinen kestävyys toteutuu kaikkien osanottajien kohdalla. Toisin sanoen, jos välittämisestä pitää jäädä jotain omaan taskuun, se täytyy jakaa tavalla, joka ei siirrä eteenpäin riskejä (kts. Ana & Alícia: IFTF positiivisille alustoille).
4. Alustaekosysteemin ydin tulisi olla voittoa tavoittelematon
Riippuen toiminnan luonteesta ja liiketoimintamallista, alustaekosysteemin aloitteentekijöiden ja puolestapuhujien ei tulisi järjestäytyä osuuskunnaksi, vaan voittoa tavoittelemattomaksi järjestöksi, joka toimii eräänlaisena ekosysteemin ytimenä. Se voidaan muodostaa alustan tulevista sidosryhmistä, jotka jakavat kontribuutiot julkisesti tunnustettujen kompetenssien mukaan. Tämän organisaation tulisi a) luoda alkuolosuhteet ekosysteemin kukoistukselle ja b) ylläpitää olosuhteita, jotta alusta pysyy positiivisesti kestävänä, joka kompensoi eri tavalla osallistujia heidän panostensa ja projektin vaiheiden mukaan. (Esimerkiksi, alkuvaiheessa pelillistämistä voisi käyttää arvon jakeluun niille, jotka appia/alustaa tekevät tunnetuksi muna/kana-ongelman ratkaisemiseksi.
Voisi kuvitella, että ekosysteemin ytimen toiminta olisi koko tämän postauksen idea, ja ehkä se onkin, mutta mieluusti vain luonnostelen joitain mieleen tulevia asioita siitä, ja ehkäpä kehittelen ideaa eteenpäin tulevaisuudessa, tai sitten vain keskustelen siitä tämän postauksen kommenteissa:
-
Sen tulisi julkaista ensimmäinen versio infrastruktuurin/alustan lähdekoodista avoimena lähdekoodina (koodia voisi myös sponsoroida ekosysteemin tulevat sidosryhmät)
-
Sen tulisi ottaa käyttöön oikeanlaiset mekanismit arvon jakeluun
-
Sen tulisi organisoida sidosryhmien konsultaatiot
-
Sen tulisi valita ekosysteemin toimittajat, kun tuollainen päätös tulee tehdä keskitetysti
-
Sen tulisi toimia sidosryhmien kiistojen ratkaisijana
Jos arvo pitää keskittää jonkin välttämättömän design-syyn takia, välittömästi päivittyvä ja läpinäkyvä kirjanpito tulee olla saatavilla, josta käy ilmi selvästi miten arvo (verrattuna keskiverto teollisuudenalaan) jaetaan yhteisomisteisella alustalla. Antaa yhteisön kyetä päättämään ja äänestää tietyin väliajoin siitä miten arvo tulisi jakaa.
5. Alustaekosysteemien tulisi vivuttaa omat erityispiirteensä voittaakseen kilpailun olemassaolevien alustojen kanssa: niiden ei tarvitse tuottaa keinotekoista niukkuutta, eikä niiden tarvitse keskittää arvon pyyntiä.
Lopullinen alustaekosysteemien kilpailuetu on, että käyttäjäkokemus ja arvo eivät ole ehdollisia keinotekoisen ominaisuuksien tai palvelujen niukkuuden suhteen, joiden ainoa tarkoitus on ylläpitää välistävedon käytänteitä. Siinä mielessä alustaekosysteemeillä on tärkeä liiketoiminnallinen etu, sillä ne saattavat sopia paremmin käyttäjiensä tarpeisiin ja vaatimuksiin.
6. Samalla tavalla kuin FLOSS on luonut oman lisenssivaihtoehtojen valikoiman, alustaekosysteemien tulisi luoda omat juridiset omistusvaihtoehtonsa.
Uusia vaihtoehtoja tulisi tutkia omaisuuden ja päätöksenteon laillisille sopimuksille, jotta ne voitaisiin dynaamisesti sovittaa ekosysteemin tarpeisiin. Näitten sopimuksien tulisi tarjota eri modaliteetteja omistamiselle ja päätöksenteolle, joissa osallistujat voisivat automaattisesti asettua ennalta määriteltyjen parametrien mukaisesti.
Olen luonnostellut joitain kaavioita näihin ideoihin pohjautuen, jotka voi ottaa käyttöön muiden työkalujen, kuten Simone Ciceron Työkalupakin tai Platoniqin Moving Communities –menetelmän, oheen.
Lataa tästä: