Vapauden rajat vaihtelevat

Huhtikuun alussa sai Helsingin käräjäoikeudessa syytteen rikokseen yllyttämisestä Kapinatyöläinen -nimiseen lehteen kirjoittanut 23-vuotias freelance-toimittaja. Hänen joulukuussa 1995 ilmestyneessä artikkelissaan selostettiin sabotaasi-käsitteen historiaa ja siihen liittyvässä Kätevää sabotaasia -jutussa esiteltiin esimerkkejä käytännön pikku sabotaaseista.

Muun muassa kohta faksaa rullallinen wc-paperia jollekin vastenmieliselle firmalle. ’Oikeita’ fakseja ei pääse läpi niin kauan kun rullan antaman ’informaation’ siirto jatkuu tuotti syytteen. Muut artikkelin esimerkit olivat samanlaisia eikä niissä nimetty kohdetta.

Kihlakunnansyyttäjä Eija Velitskin mielestä kyseessä on rikoslain 16 luvun 8 :n mukainen julkinen kehottaminen rikokseen. Puolustuksen mielestä artikkelissa kerrotaan mitä maailmalla tapahtuu eikä kehoteta ketään mihinkään.

Anarkistiryhmän julkaisema Kapinatyöläinen ilmestyy pari kertaa vuodessa 1000 kappaleen painoksena.

Juttu lykättiin muiden samassa istunnossa käsiteltyjen tapausten kanssa. Jostain syystä se oli yhdistetty Helsingissä menossa olevaan, vahingonteoista ja mielipiteistä syytetyn noin 40 eläinsuojelu- ja ympäristöaktivistin juttuun.

Ei ole tiedossa, kenen idea poliisitutkinnan aloittaminen oli. Esitutkintapöytäkirjaan on ilmoitustavan kohdalle merkitty Määrittämätön.

Mikä on kehottamista?

Syyttäjän tulkinta rikokseen yllyttämisen tunnusmerkistöstä on totuttua laveampi, joten väistämätön kysymys on, mikä muu voisi ylittää syytekynnyksen. Olisiko esimerkiksi kansalaistottelemattomuuteen kehottaminen rikos?

Toimittajat järjestöineen ovat tiukasti puolustaneet oikeuttansa salata tietolähteensä myös silloin, kun joku vuotaa salassapidettävää aineistoa. Vuotamismahdollisuutta toimittajien lähdesuojan turvin on suorastaan mainostettu. Olisiko se kehotus rikokseen, tekeehän vuotaja rikoksen? Vastaavasti, kun toimittaja pyytää virkamiestä vuotamaan hänelle salaisia asiakirjoja, niin olisiko toimittaja tuomittava rikokseen yllyttämisestä?

RL 16:8 on hyvin kyseenalainen sananvapauden kannalta, erityisesti sananvapauden turvaavaan hallitusmuodon 10 :ään verrattuna, toteaa hallitus helmikuussa eduskunnalle antamassaan rikoslain uudistusesityksessä. Hallitus haluaa muuttaa pykälää siten, että kehotus tai houkuttelu olisi rangaistavaa vain kun kehotus tai houkuttelu 1) aiheuttaa vaaran, että sellainen rikos tai sen rangaistava yritys tehdään tai 2) muuten selvästi vaarantaa yleistä järjestystä tai turvallisuutta…

Syyte on siis nostettu kuolevan pykälän perusteella.

 

Murhaan saa yllyttää

Viidesti viikossa ilmestyvä Koillisanomat menee 9500 kappaleen levikillään melkein jokaiseen Kuusamon talouteen. Lehdessä julkaistiin 5.9.1996 nimimerkin Yksi Kuusamon yhteismetsän osakas ratkaisu kiistaan yhteismetsän maiden suojelusta. Nimimerkki nimesi kaikki suojelun kannattajat ympäristöministeriä myöten rikolliseksi ainekseksi ja totesi: Olen ollut jo ainakin viisi vuotta sitä mieltä, että vain 7,62 auttaa. Sotaveteraanit kyllä tietävät, mitä se tarkoittaa.

Niille jotka eivät tiedä kerrottakoon, että kolme linjaa, 7,62 mm on suomalaisen sotilaskiväärin kaliberi.

Sama nimimerkki ehdotti 19.11.96 kuinka suojelu korvataan Kuusamon yhteismetsälle:

Nopein ratkaisu on ns. ’pakkoperintä’. Avainrikollisia ryhdytään eliminoimaan näyttävästi yksi kerrallaan kunnes valtiovalta ottaa lusikan kauniisti käteen ja sovittaa Kuusamon yhteismetsälle tekemänsä rikoksen. Olen melkein varma, että tähän mennään ennemmin tai myöhemmin. Olen myös tietoinen, että kansan enemmistö kannattaa tätä menettelyä ja valmistautuu siihen. Ilmeistä on, että mitä myöhemmin aloitetaan, sitä suuremmaksi nousee listittävien rikollisten luku.

Vaikka murhattavia ei mainita nimeltä, kohde on rajattu ja osoitettu selkeästi, päinvastoin kuin Kapinatyöläisessä. Uhkauksille antoi pontta, että yhteismetsän osakkaat olivat jo aiemmin turvautuneet väkivaltaan.

Esimerkiksi vuodenvaihteessa 94/95 yhteismetsä järjesti suojelukohteilla joukkoesiintymisiä, joissa alueella liikkuneita uhattiin tappamisella, hakkaamisella ja raiskaamisella. Yksi metsäkoneeseen kahliutunut keski-ikäinen nainen hakattiin – virkapukuisen poliisimiehen töllistellessä toimettomana vieressä.

Valokuvaaja Kalervo Ojutkangas jätti 25.11.96 uhkauksista tutkintapyynnön. Kuusamon poliisi päätti jo 29.11.96 että kirjoitus ei anna aihetta mihinkään tutkintatoimenpiteisiin.

Kuusamon uhkailut eivät ole ainutlaatuisia. Esimerkiksi Lapin Kansa tarjoili vastaavia murhauhkauksia 14.4.97.

 

Lähde:

Journalisti 9/97

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.