Vaalivilppi Suomessa

Kirjoittanut Johan Bäckman


Olen viime vuosina seurannut eri maiden vaaleja virallisena vaalitarkkailijana ja siitä näkökulmasta esitän käsitykseni Suomen vaalien rehellisyydestä.

Oman kokemukseni mukaan esimerkiksi Venäjällä — johon kohdistuu paljon erilaisia vaalivilppisyytöksiä — vaalitarkkailu on tätä taustaa vasten järjestetty hyvin perusteellisesti: jokaisella äänestyspaikalla on vaalitoimitsijoiden lisäksi kotimaisia vaalitarkkailijoita eri puolueista ja kansalaisjärjestöistä sekä kansainvälisiä vaalitarkkailijoita ulkomailta. Yhdessä vaalihuoneessa tarkkailijoita saattaa siis olla tungokseksi asti: monet paikalliset tarkkailijat seuraavat saman vaalihuoneen toimintaa koko päivän ja kansainväliset tarkkailijat kiertävät ryhmissä tutkimassa eri vaalihuoneita. Tarkkailijat ja toimitsijat ovat eri asia: tarkkailijat seuraavat myös toimitsijoiden toiminnan laillisuutta. Lisäksi varmistutaan siitä, ettei vaalipäivänä esiinny häiriköintiä kuten kampanjointia vaalhuoneiden läheisyydessä. Lisäksi Venäjällä toteutettiin nettikameratarkkailu, jonka avulla kuka tahansa voi seurata kaikkien vaalihuoneiden toimintaa internetistä. Venäjällä vaaliuurnat ovat läpinäkyviä, joten tarkkailijat voivat mm. varmistua niiden tyhjyydestä äänestyksen alkaessa, lisäksi uurnaa seuraamalla voi varmistua siitä, että kukaan ei laita sinne ylimääräisiä äänestyslippuja. Venäjällä äänestyslipukkeet ovat leimamerkillä varustettuja virallisia asiakirjoja, joiden väärentäminen on hankalaa. Vaalitarkkailijat seuraavat koko vaaliprosessia ja lisäksi ns. pitkäikaisessa tarkkailussa seurataan myös vaalikampanjointia ja vaalien järjestelyjä pitemmältä ajalta. Lisäksi Venäjällä äänestyspäivä eli ns. ”hiljaisuuden päivä” on ehdottomasti rauhoitettu kaikelta vaalikampanjoinnilta niin äänestyspaikoilla kuin mediassakin.

Tämä siis vain esimerkkinä siitä, miten vaaleja tarkkaillaan esimerkiksi Venäjällä ja monessa muussakin suuressa maassa. Tosiaalta esim. Yhdysvalloissa ei sallita juuri minkäänlaista vaalitarkkailua ja monessa osalvaltiossa mm. äänestyspaikan lähestyminen on ulkopuolisilta jopa rikos.

Tätä taustaa vasten Suomen vaaleista olen tehnyt seuraavanlaisia havaintoja:

1. Suomessa ei ole minkäänlaista vaalitarkkailua. ETYJ on laatinut muutamista Suomen vaaleista ylimalkaisen raportin, mutta ei varsinaista vaalitarkkailua. Eduskuntavaaleihin 2015 ETYJ ei järjestänyt edes sitä. Vaalihuoneissa ei ole minkäänlaista riippumatonta vaalitarkkailua. Kansainvälisiä vaalitarkkailijoita ei ole, puolueet eivät lähetä omia vaalitarkkailijoitaan eikä tarkkailijoita ole kansalaisjärjestöistäkään. Vaalitoimitsijoihin ei kohdistu minkäänlaista riippumatonta tarkkailua. Vaalihuoneissa ei ole pysyviä eikä kiertäviä riippumattomia vaalitarkkailijoita. Vaalitarkkailun täydellinen puuttuminen Suomessa mahdollistaa laajamittaisen vaalivilpin vaalien kaikissa vaiheissa. 

2. Äänestyslipukkeen väärentäminen on helppoa. Suomen vaaleissa äänestyslipuke on tavallinen kartonkipala, joita kuka tahansa voi painattaa haluamansa määrän. Äänestyslipuketta ei ole mitenkään varustettu asian vaatimilla tunnisteilla, kuten leimamerkeillä, eikä lipukkeita säilytetä kassakaapeissa tai sinetöidyissä laatikoissa. Äänestyspaikoilla lipukkeeseen lyödään epävirallinen leima, jonka kuka tahansa voi valmistaa. Näin ollen kuka tahansa voi painattaa lipukkeita haluamansa määrän, merkitä niihin valmiiksi haluamiaan numeroita, lyödä leimat ja sopivaksi katomassaan tilanteessa lisätä uurnaan tai johonkin muuhun sopivaan paikkaan. Lisäksi tavalliset kartonginpalat tarttuvat helposti toisiinsa. Eduskuntavaalien 2015 yhteydessä raportoitiin tilanteista, joissa toisiinsa tarttuneita äänestyslippuja oli työnnetty uurnaan useita kerralla.

3. Uurnaan ei näe kukaan. Suomen vaaleissa uurnat ovat aina umpinaisia laatikoita. Kukaan ei tiedä, miten niitä säilytetään ennen tai jälkeen äänestyksen. Mitään vaalitarkkailua ei ole. Kukaan ei ole näkemässä, kuinka paljon valmiiksi täytettyjä lippuja uurnassa on äänestyksen alkaessa, koska uurna ei ole läpinäkyvä. Eduskuntavaalien 2015 yhteydessä lehdissä kerrottiin tilanteista, joissa uurnaan on työnnetty samalla kertaa useampia äänestyslippuja. Uurnalta ei vaadita virallista sinettiä tai lukkoa, joten sinne on helppo lisätä äänestyslippuja. Uurnan säilytyksestä ei tiedetä mitään.

4. Äänestäminen tapahtuu lyijykynällä. Tätä ei muuten usko kukaan ulkomaalainen. Suomessa äänestetään lyijykynällä, mikä tietysti mahdollistaa merkinnän muuttamisen myöhemmin joksikin toiseksi. Kysymys on erittäin räikeästä vaalivilpistä.

5. Äänestyskopissa valokuvaaminen on sallittu. Tämä mahdollistaa äänien myymisen. Äänten ostaja voi vaatia äänestäjää todistamaan antaneensa äänen tietylle numerolle. Tämä mahdollistaa laajamittaisen vaalivilpin.

6. Vaalitoimitsijat on valittu puolueellisesti. Kukaan ei oikeastaan tietä miten toimitsijat valitaan, eikä prosessia tarkkaile kukaan. Yleensä toimitsijat ja ääntenlaskijat edustavat pääpuolueita ja niiden intressejä, joista keskeisin on riippumattoman vaalitarkkailun estäminen.

7. Kukaan ei valvo ääntenlaskua. Vaalien ääntenlaskussa ei ole mitään riippumatonta vaalitarkkailua, ei kansallisia eikä kansainvälisiä vaalitarkkailijoita. Eduskuntavaalien 2015 yhteydessä on raportoitu useista tapauksista, joissa varmasti annetut äänet ovat kadonneet.

8. Kukaan ei tiedä, miten äänet siirretään tietokoneelle. Kansalaisilla ei ole mitään tietoa siitä, millä menetelmällä ääniä siirretään tietojärjestelmiin ja kuinka luotettava systeemi on. Eduskuntavaalien 2015 yhteydessä raportoitiin tilanteista, joissa tuhansia ääniä oli kadonnut tai varmasti annettu ääni ei ole siirtynyt tietokoneelle.

9. Kukaan ei voi tarkistaa tietokoneohjelmien toimintaa. Kansalaisilla ei ole mitään mahdollisuutta tutkia, minkälaisilla tietokoneohjelmilla vaalien tulokset lasketaan. Mitään vaalitarkkailua ei ole.

10. Vaalikampanjointi äänestyspaikoilla on yleistä. Eduskuntavaaleissa 2015 raportoitiin useista tilanteista, joissa äänestyspaikalla tai sen välittömässä läheisyydessä kampanjoitiin avoimesti äänestyksen aikana. Mediassa esiintyy vaalikampanjointia äänestyspäivänä, vaikka sen pitäisi olla rauhoitettu.

11. Vaalirahoitusta ei valvo kukaan. Suomessa vaalirahoitus on käytännössä pimeätä, vaikka lainsäädäntöä onkin yritetty korjata. Ongelmana on kuitenkin se, että lakia vaalirahoituksesta ei yleensä noudateta. Käytännössä edustajanpaikat ovat siis ostettavissa.

12. Ehdokasnumerot 1 ja 7 ovat käytössä. Jokainen tällaisen numeron saanut ehdokas menettää ääniä, koska numerot 1 ja 7 sekoittuvat ja ääniä hylätään.

13. Valtamedia huomioi vain eduskuntapuolueet. Tosiasiassa kaikki mediahuomio kohdistuu eduskuntapuolueisiin, jotka esitellään varteenotettavina myös seuraavan eduskunnan ja hallituksen puolueina. Suhtautuminen pienpuolueisiin on valtamediassa vähättelevää ja panettelevaa.

14. Vaalikelpoisten luettelot ovat kaikkien nähtävillä. Vaalihuoneissa kuka tahansa voi katsella äänestäjien luetteloita, joissa on ihmisten henkilötietoja. Tämä aiheuttaa tietoturvaongelman.

15. Pseudoasiantuntijat. Vaaleissaa valtamedia haastattelee erilaisia varsinkin turkulaisia ja joskus myös tamperelaisia pseudoasiantuntijoita, jotka eivät aseta mitään kyseenalaiseksi.

16. Puoluetuki. Eduskuntapuolueet saavat paljon puoluetukea, jonka turvin ne voivat rahoittaa toimintaansa. Pienpuolueet eivät saa mitään.

17. Puolueen rekisteröinti. Pienpuolueet joutuvat määräajoin rekisteröitymään uudelleen, jos eduskuntapaikkaa ei tule. Suuri osa energiaa menee 5 000 kannattajakortin keräämiseen. Esimerkiksi Venäjällä uuden puolueen voi perustaa muutamalla sadalla kannattajakortilla.

18. Vaalivilpistä ei voi valittaa. Kansalaisella ei ole Suomessa mitään toivoa saada ääntänsä kuuluviin, jos vaalivilppiä on havaittu. Mitään valitusmekanismia ei ole. Mitään ei tutkita. Korkeintaan saa silmilleen ylimielistä naurua.

Yllä oleva on vain pintaraapaisu. Ilmeisesti suomalainen huijaus on paljon syvemmällä kuin uskommekaan. Toivottavasti keskusteu jatkuu.

 

Lähde:

Vaalivilppi Suomessa — muutamia tosiasioita

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.