Great Reset: Viimeinen hyökkäys elävää planeettaa vastaan

Kirjoittaja: Cory Morningstar

Tekoäly, Automaatio & Kybersodankäynti

Global Inclusive Growth Summitissa lokakuun 21. 2019 ilmoitettu Imperative 21:n RESET-kampanja käynnistettiin julkisesti syyskuun 13. päivänä 2020. The Business Roundtablen kulissikampanjan kuusi perustajakoalition kumppania ovat The B Team, JUST Capital, B Lab, Chief Executives for Corporate Purpose (CECP), Inclusive Capitalism ja Conscious Capitalism. [Lue lisää: The Business Roundtable/CURT a Systematic Destruction of Labor]

“Se on ennennäkemätön bisnesverkostojen koalitio, joka on kokoontunut yhteen nostattamaan ambitiotamme. Ei ainoastaan auttamaan yksittäisten toimitusjohtajiemme menestymistä, me kyllä teemme niin. Mutta ihan oikeasti tuomaan äänet yhteen auttamaan kulttuurinmuutoksessa. Niin että BRT:n [Business Roundtable] vastustus eri bisnesjulkaisuilta tai muilta ihmisiltä liiketoimintayhteisössä vähenisi. Niin että on vähemmän vastatuulta tämäntyyppiselle johtajuudelle kulttuurillisesti.”

— Jay Coen Gilbert, B Labin ja B Corporationsin eräs perustajista [lähde]

Tekoälyä (AI) kuvataan, “systeemeiksi jotka yhdistelevät sofistikoitunutta laitteistoa ja softaa laajoihin tietokantoihin ja tietoon perustuviin prosessointimalleihin mukailemaan tehokkaan ihmispäätöksenteon ominaisuuksia.” [lähde] World Economic Forum tunnustaa AI:n “neljännen teollisen vallankumouksen moottoriksi”. [lähde] AI:lle opetetaan sosiaalisen median alustoilla tavoitteeksi: kohdistaa käyttäjiin mainoksia mainostulojen maksimoimiseksi, tuomalla niitä uutisvirtaan niin, että varmistetaan käyttäjien pysyminen alustalla niin monta tuntia, minuuttia ja sekuntia kuin mahdollista. Tämä toiminto kuvataan dokumentissa The Social Dilemma, jonka funktio on loppujenlopuksi sama kuin jokaisella korporaatiolla, kassavirran ja liikevoiton maksimointi — jatkuvasti — ja se pidetään läpinäkymättömissä.

Mikä tahansa teknologia, jolla on valtaa, voidaan korruptoida. Tässä suhteessa AI on mahdollisesti kaikkein vaarallisin. Hakkerointia (PC, kännykät, virukset) tehdään injektoimalla lähdekoodia — koodia joka voidaan sitten havaita. Syväoppiminen, josta puhutaan tekoälynä, on jättiläismäinen numeroiden taulukko. AI-mallit itsessään muokkaavat itseään jatkuvasti, ja noin ei ole tiedossa miten tekoälyn hakkerointi voidaan — tai tullaan — havaitsemaan tehokkaasti. [Lähde: lokakuun 5. 2018, The Artificial Intelligence Race and the New World, Order, Council on Foreign Relations – The Malcolm and Carolyn Wiener Lecture on Science and Technology]. “Kuvittele kymmeniä miljoonia numeroita syväoppivassa algoritmissa, joka päivittää itseään kaikin tavoin, koska aina kun se saa lisää dataa, se opettaa itseään uudelleen. Jotkut pahat ihmiset vain muuttavat muutamaa lukua ja yhtäkkiä se saattaa lähteäkin täysin lapasesta.” [lähde] Tämä tarkoittaa, että hakkeri voi esimerkiksi onnistua muuttamaan itseään ajavan auton itseään toteuttavaksi aseeksi, joka tappaa ihmisiä joukoittain. Kuvittele tehokas autonominen ydinase tai autonominen ydinvoimala, jonka hakkerointi — tai vikaantuminen — voi johtaa kokonaisen kansakunnan, tai koko planeetan, tuhoon.

Jälleen kerran on tärkeää se mitä The Social Dilemma ja Center for Humane Technology eivät paljasta, sen sijaan mitä he kertovat. Neljäs teollinen vallankumous ei voi toteutua ilman 5G-infrastruktuuria, joka pyörittää Esineiden Internetiä. “Älykkäät” kaupungit tulee ymmärtää globaalin poliisitoiminnan ja sotateollisen kompleksin kontekstissa. Kyberturvallisuus tulee olemaan 21. vuosisadan taistelukenttä.

“Perinteisen konfliktin eskaloituminen ydinkonfliktiksi autonomisilla järjestelmillä pahenee siitä tavasta miten autonomiset systeemit kykenevät mahdollistamaan taistelijoiden taistella nopeammin kuin ei-autonomisia järjestelmiä käyttävät taistelijat tällä hetkellä… Sotavoima joka on vahvasti kiinni AI:ssa saattaa mahdollistaa nopeammat operaatiot autonomisten järjestelmien avulla suhteessa etäohjattuihin tai ihmisten järjestelmiin. Jotkut kiinalaistutkijat ovat hypotetisoineet tämän trendin johtavan “taistelukentän singulariteettiin”, jossa toiminnan nopeus taistelukentällä ylittää ihmisen päätöksentekokyvyn.” [lähde]

Varapuolustusministeri Bob Workin Association of the U.S. Army Annual Conventionissa lokakuun 4. 2016 esitettämät väitteet:

Q: “Ette maininneet autonomisia järjestelmiä. Kolmannen off-set -strategian valossa, mitkä ovat ajatuksenne siitä, että annetaan tulevaisuudessa autonomisten järjestelmien tehdä kuolettavuuspäätöksiä ilman, että ihmiset ovat välissä?”

A: “En tarkoituksella puhunut paljoakaan teknologiasta kolmannen off-setin taustalla, koska tällaisessa yleisössä tärkein asia on operationaaliset konseptit ja organisaatiorakenteet, joita teknologiassa käytetään. Mutta sanon tämän, sanotaan vaikka näin. Tulee olemaan tilanteita, joissa operaatiot tapahtuvat konemaisilla nopeuksilla, ja me joudumme luottamaan tekoälyyn ja autonomiaan taistellaksemme oikeasti.” [lähde]

Automaatiovinouma (automation bias) esiintyy silloin, kun ihmiset käytännöllisesti katsoen luovuttavat päätöksentekokykynsä koneille:

“Älykkäiden päätöksenteon tukijärjestelmien erityinen huolenaihe on ihmisten taipumus kohti automaatiovinoumaa, mitä esiintyy kun ihmispäätöksentekijä sivuuttaa tai ei tarkastele ristiriitaista informaatiota tietokoneiden tuottamista ratkaisuista, joita pidetään asianmukaisina. Operaattorit todennäköisesti antavat päätöksentekoprosessinsa automaatiolle niin paljon kuin mahdollista kognitiivisen säästämisilmiön johdosta, ja sekä yksilöt että ihmistiimit ovat molemmat alttiita automaatiovinoumalle.” [Lue lisää: Automation Bias in Intelligent Time Critical Decision Support System, AIAA 1st Intelligent Systems Technical Conference, 20-22 September, 2004]

Tämän riskin kokonaisvaltaiseksi, kognitiivisen konservaatioilmiön, ymmärtämiseksi täytyy pohtia Stanislav Petrovin tapausta. Vuonna 1983 satelliittiteknologian avulla toimiva neuvostoliittolaisen Okon ydinvoimalan hälytysjärjestelmä alkoi hälyttää sen havaitessa mannertenvälisen ballisteisen ohjuksen, joka oltiin laukaistu USA:sta. Automatisoitu järjestelmä raportoi, kaikkein “suurimmalla” luottamuksella, että amerikkalaisten ohjushyökkäys oli käynnissä. Everstiluutnantti Stanislav Petrov oli tuolloin palveluksessa, ja hänen vastuullaan oli hälyttää esimiehiään hyökkäyksestä. Sireeni soi ääneen, kun suurella ruudulla esitettiin “laukaise”-komento punaisin tikkukirjaimin. Sireeni jatkoi ulvontaansa kun tietokone identifioi toisen, kolmannen, neljännen ja viidennen ohjuslaukaisun, muuttaen sen komentoa “laukaisusta” “ohjushyökkäykseksi”. Tämän tietojärjestelmän tarkkuutta epäillessään Petrov ei heti vastannut ohjuksia lähettämällä, ja hän myöhemmin selitti, “minulla oli omituinen tunne mahassa”. Hän vastusti automaatiovinouman uhriksi joutumista ja raportoi systeemin vikaantumisesta ylemmilleen, sen sijaan että olisi käynnistänyt vastahyökkäyksen. Jos tämä olisi ollut täysin autonominen järjestelmä, sellainen mitä globaalit teknokraatit haluavat, vastahyökkäys olisi ollut automaattinen, mikä todennäköisesti olisi saanut edetä täysin ilman ihmisten interventiota.

[Lähde – In his own words: Ex-Soviet officer Stanislav Petrov reported a possible 1983 US missile launch as a false alarm: https://www.youtube.com/watch?v=L7EmLf4Xlq0]

Vuonna 2003 USA:n armeijan tutkijat saivat selville, että automaatiovinoumaa esiintyi laajalti “patrioottiyhteisössä”, mikä sai aikaan “kyseenalaistamatonta systeemiin luottamisen kulttuuria”. “Patrioottioperaattoreilla” oli “epäansaittu ja epäkriittinen luottamus automaatioon. Olennaisesti vastuu kontrollista [oli] annettu koneelle. [lähde]

“Mitä enemmän maa pelkää, maailmassa joka ei käytä autonomisia järjestelmiä, ydinaseiskuun vastaamiskykynsä vaarantuvan, sitä houkuttelevammalta autonomiset systeemit näyttävät.”

— A Stable Nuclear Future? The Impact of Autonomous Systems and Artificial Intelligence, joulukuu 2019

6G lupailee suurempaa biokyberneettistä identiteettiä (kriittinen palveluarkkitehtuuri, aistimukseen perustuva koneoppiminen, luottamuksen jakelu) sekä kyberturvallisuutta. Tarkastellaan nyt aktiviteettia, jota suurempi yhteiskunta pitää rikollisena. Sen sijaan, että otettaisiin haltuun fyysisiä avaimia ja/tai salasanoja pääsyn varmistamiseksi, vaaditaankin biometristä tunnistautumista. Eli päätä (kasvontunnistus), silmiä (verkkokalvon skannaus) ja/tai käsiä.

AI-kilpajuoksu Kiinan ja Amerikan välillä on jo hyvässä käynnissä (Kiina on startannut lohkoketjunsa huhtikuussa 2020 globaaliin kaupalliseen käyttöön). Idea siitä, että sääntelyä ja suojatoimia sovelletaan tekoälyyn, mikä varmistaa sekä yksityisyyden että datan suojan, on kollektiivisen psykoosin rajamailla. Sellaiset ovat valheet, joita kerromme itsellemme nukkuaksemme paremmin öisin.

“The Fourth Industrial Revolution and Its Impact on Occupational Health and Safety, Worker’s Compensation and Labor Conditions”, syyskuu 2019:

“Neljännessä teollisessa vallankumouksessa epästandardi työllisyys tulee olemaan yleistä. Sen seurauksena on vaikeaa vastaanottaa työturvapalveluita ja tukia. Ylenpalttinen luottamus uusiin teknologioihin voi johtaa suuren mittakaavan onnettomuuksiin tai uudenlaisiin sellaisiin. Globaalit liiketoimintaverkostot tulevat aiheuttamaan tuhoa työntekijöiden biorytmeille, syöpää, ylitöitä ja työtehtävien monimutkaistumista. Riippumattomasta työstä aiheutuva sosiaalinen irrallisuus tulee olemaan riski työntekijöiden mielenterveydelle. Liittojen siteitä heikennetään, ja tulee olemaan vaikeaa soveltaa työturvallisuuslainsäädäntöä monikansallisiin yrityksiin.”

Unfinished Networkiin kuuluu Ashoka, Aspen Institute, Ford Foundation, For Freedoms, Georgetown University, Imperative 21, Max Steinbeck Charitable Trust, McCourt, Mil M2, PolicyLink, ja The Shed.

Tristan Harris, eräs perustajista, The Center for Humane Technology. ”Hyödyntämällä yhteisöjen, luovan median ja uuden teknologian voimaa, Unfinished yhdistää johtavat ajattelijat, kulttuurinmuokkaajat, päättäjät ja innovaattorit kehittelemään ideoita, tuomaan esiin hiljennettyjä ääniä ja tavoittelemaan yhteistyötä suuremman impaktin aikaansaamiseksi. Unfinishedin päämaja on New York Cityssa ja sen partnerit ovat ympäri maailmaa.” [lähde]

Sen sijaan, että kansalaiset kollektiivisesti vaatisivat lopettaa kokeilun sen ajautuessa tuntemattomille vesille, mitä näitä teknologioita ajavat pitävät äärimmäisen vaarallisena ja riskejä sisältävänä, diskurssia tuotetaan. Globaalia vastarintaa pelkäävä kansa ohjataan, ja sitä myös rohkaistaan, turvallisesti “vaatimaan” tulevaisuutta, joka kunnioittaa “humaania teknologiaa”, joka pitää kiinni varovaisuusperiaatteesta, niin että se pysyy sekä poissa silmistä että poissa mielistä. PR:ssä tätä kutsutaan “kriisinhallinnaksi”. Eli, että päästään askeleen edelle kriisiä — tarkkailemaan, kontrolloimaan ja muokkaamaan kansan mielipidettä kaikkina aikoina. “Humaanin teknologian” toive on sellainen joka ei tule toteutumaan.

Älypuhelimet paskaksi

Heinäkuusta 2020 lähtien Intiassa oli yli 290 miljoonaa Facebook-käyttäjää. 2.6 miljardilla aktiivisella käyttäjällä 98% aktiivisista käyttäjistä käyttää alustaa kännykällä, ja yli 90% Facebookin mainostuloista tulee puhelimien kautta. [lähde] Mobiilimainonta on muuttunut Facebookin leijonanosaksi kokonaistuloista viime vuosina, ja se kasvoi vuoden 2012 11%:sta vuoden 2018 92%:iin. Se tarkoittaa yli 50 miljardia dollaria vuosittaisena mobiilimainontatulona.” [lähde]

Kuvaaja: Facebookin mobiilimainonnnan tulot vuosina 2012-2018, lähde: Statista

Maaliskuun 31, päivänä 2020 päättyneen kvartaalin aikana 98% Facebookin tuloista tuli mainonnasta. Sosiaalisen median globaali mobiilitoiminta käsittää arviolta puolet mainostuloista — samalla kun arviolta 50% Apllen tuloista tulee yhdestä yksittäisestä laitteesta, iPgonesta. [lähde] [lähde]

Facebookin tulot:

-Arviolta 2.7 miljardia aktiivista kuukausittaista käyttäjää

-98% Facebook-käyttäjistä käyttää sitä puhelimella

– Yli 90% mainostuloista tulee puhelimesta

– 98% tuloista oli peräisin mainonnasta vuonna 2020

Harris huomauttaa, “Ratkaisu ei ole pidättäytyminen, ratkaisu on yhteydenpito.” [Thrive Global haastattelee Tristan Harrisia, huhtikuun 9. 2017] Kuitenkaan mikään ei voisi olla kauempana totuudesta. Ratkaisu ei ole yhteydenpito kännykällä, ratkaisu on siitä pidättäytyminen.

Enemmän kuin pelkkä pidättäytyminen, ratkaisu on, että jokainen joka omistaa älypuhelimen luopuu siitä — eikä koskaan katso taakseen. Se on se seikka, että “neljäs teollinen vallankumous [Great Reset] virtaa puhelimen lävitse”. [lähde] Älypuhelin on sen johdin. Vaikka älypuhelin on avain tulevien painajaisten irti päästämiseksi, se on myös paljon kaksiteräinen miekka. Samalla tavoin kuin se ylläpitää neljännen teollisen vallankumouksen arkkitehtuuria, joka kansalle on paljastettu “Great Reset”-nimellä, ilman älypuhelinta tämän koko perusta romahtaisi kuin korttitalo. Totuus on, että jos kukaan ei ostaisi älypuhelimia, he antaisivat niitä ilmaiseksi.

Mutta tämä ikkuna on sulkeutumassa.

Vuonna 2030, 6G-aikakaudella, “älypuhelimet todennäköisesti korvataan kaikenkattavilla XR-kokemuksilla kevytlasien kautta”. [“Virtuaalisen (VR), laajennetun (AR) ja sekatodellisuuden (MR) teknologiat sulautuvat yhteen XR:ksi, joihin kuuluu päällepuettavat ruudut ja interaktiomekanismit, jotka luovat ja ylläpitävät illuusioita.”] [lähde: 6G Research Visions 1, syyskuu 2019]

“Kaikkein kehittyneimmissä maissa nykypäivän digitaaliset kuluttajat (tietokoneita ja älypuhelimia käyttäen) muuttuvat todenäkköisesti huomisen laajennetuiksi kuluttajiksi, ja ottavat käyttöön tulevia teknologioita kuten tekoälyn ja immersiivisen todellisuuden.”

— The Mobile Economy 2019, GSMA Intelligence, [lähde]

Kriittistä on havaita, että suurin osa internetin käyttäjistä (91%) nyt käyttää mobiililaitteita pelkästään internetiin pääsemiseksi. [lähde] Tämä on merkittävää paristakin syystä. Ensinnäkin, se kertoo paljon siitä miksi lännessä mobiilikäyttäjien kriittisen ajattelun kyky huononee eniten niillä, joihin älypuhelin vaikuttaa kaikkein eniten ja jotka sitä eniten käyttävät. Kriittisen ajattelun vaatima yksityiskohtainen informaatio on suurelta osin mahdotonta tulkita ja analysoida käyttäen pientä kannettavaa laitetta.

Tähän mennessä tulisi olla selvää, että korporaatioiden tuotteiden menestys, joiden nimien edessä on termi ”äly-” tai ”smart”, perustuu toiveisiin siitä että “kuluttaja”, eli kohdeyleisö, on elotonta ja merkityksetöntä. Mikä tahansa “älykäs” palvelee aivan ensimmäisenä pääomaa. Ihmiset ovat selvinneet menestyksekkäästi vuosituhansia ilman kännyköitä. Ainoa selviytymisellemme vaadittava on terveellinen ruoka, puhdas vesi, asuinpaikka ja käymälä. Sosiaalisina eläiminä me etsiydymme fyysiseen yhteisöön, etsimme kumppanuutta, iloa ja rakkautta.

Internet Society, Yhdistyneet Kansakunnat & World Economic Forum

Syyskuun 25. päivänä 2018 Internet Society (ISOC), joka sijaitsee USA:ssa ja Sveitsissä, liittoutui Facebookin kanssa laajentaakseen afrikkalaisten pääsyä internetiin. [lähde] Siitä lähtien IXP [internet exchange points] -työpajoja on pidetty Marokossa, Nigeriassa, Burkina Fasossa, Zimbabwessa, Togossa, Lesothossa, Burundissa, Mauritiuksella, Guineassa, Beninissä ja Chadissa. [lähde] Internet Societyn kumppaneihin kuuluu Access Now (Avaazin lonkero) [1] sekä Center for Democracy & Technology. Johtokuntaan, joka toimii Center for Democracy & Technologyn hallintoelimenä, kuuluu Julie Brill, varajohtaja & apulaisneuvonantaja, Microsoftista ja Philippa Scarlett, entinen patenttikoordinaattori Valkoisesta talosta. Neuvoa-antavaan komiteaan kuului jäseniä mm. Charles Koch Institutesta, RAND Corporationista, Walmartista, Facebookista, Twentieth Century Foxista, Amazonista, MasterCardilta ja Verizonilta. [Koko lista]

Centerin on perustaneet vuonna 1992 internet-pioneerit Vint Cerf ja Bob Kahn. “Internetin isinä” tunnetut Cerf ja Kahn suunnittelivat yhdessä TCP/IP-protokollat ja internetin arkkitehtuurin”, ja molemmilla heillä on ollut johtava asema DARPAssa (Defense Advanced Research Projects Agency). Cerf on toiminut Googlella varajohtajana ja Chief Internet Evangelistana lokakuusta 2005 lähtien, ja hän on keskittynyt tulevaisuuden teknologioihin kuten tekoälyyn. Vuodesta 2010 lähtien Cerf on toiminut komissaarina YK:n digitaalisen kehityksen laajakaistakomissiossa kun taas Kahn on hallituksen puheenjohtaja ja toimitusjohtaja National Research Initiativesissa. Cerf on myös YK:n digitaalisen yhteistyön korkea-arvoisessa paneelissa, ja hän oli läsnä paneelin ensimmäisen raportin, “The Age of Digital Interdependence”, julkaisun aikaan kesäkuun 10, 2019. [lähde]

Internet Society “johtaa ja avustaa usean neuvottelukierroksen sidosryhmien dialogitapaamisia, joissa kerätään, koostetaan ja työstetään globaalien ammattilaisten ja asiantuntijoiden mietteitä internetin tulevasta hallinnoinnista.”

“Ennen pidin sitä hauskana vitsinä sanoa [että] minua kuumottaa se, että 100,000 jääkaappia hyökkäisi Bank of American kimppuun. Se ei ole enää vitsi.”

— Vint Cerf, 2020

Tammikuussa 2019 YK:n digitaalisen yhteistyön korkea-arvoinen paneeli kokoontui. YK:n pääsihteerin käskystä vuotta aiemmin luotu paneeli on niin korkea-arvoisena harvinainen. Sellaisia on kokoontunut ainoastaan parikymmentä YK:n 70-vuotisen historian aikana. 20-päistä paneelia vetää yhdessä Jack Ma, Alibaban perustaja, WEF:n perustajakunnan jäsen, World Economic Forum Global Shapers Communityn perustajakunnan jäsen, World Economic Forumin johtokunnan jäsen, The Nature Conservancyn johtokunnan jäsen, Breakthrough Energy Venturesin yksi perustajista ja hallituksen puheenjohtaja, sekä Melinda Gates:

“Vetoomuksessaan YK:n asiantuntijapaneelille, jota vetää filantropisti Melinda Gates ja Alibaban perustaja Jack Ma, pääsihteeri António Guterres pyysi sen jäseniä pohtimaan digitaalisen aikamme riskejä ja hyötyjä — niinkutsuttua neljättä teollista vallankumousta. ‘Me tarvitsemme uudenlaista ajattelua ja innovatiivisia ideoita tämän digitaalisen ajan hyötyjen saamiseksi ja riskien hallitsemiseksi‘, hän sanoi videokonferenssissa, samalla kun hän kehoitti digitaalisen yhteistyön korkea-arvoista paneelia pohtimaan sitä miten teknologia voisi kiihdyttää kestävän kehityksen 2030 Agendaa.”

20-päisessä paneelissa oli “Hänen korkea-arvoisuutensa” Mohammad Al Gergawi, Yhdistyneiden Arabiemiraattien tulevaisuus- ja kabinettiministeri, UAE:n neljännen teollisen vallankumouksen neuvoston puheenjohtaja; Fadi Chehadé, private equity -sijoitusfirma ABRY:n partneri Bostonista, WEF:n Center for the Fourth Industrial Revolutionin neuvonantajien jäsen; tri. Cathy Mulligan, vieraileva tutkija Imperial College Centre for Cryptocurrency Research and Engineeringissa, vanhempi tutkija University College London in Blockchainissa ja stipendiaatti ja asiantuntijajäsen World Economic Forumin Blockchain Councilissa; Marina Kolesnik, internet venturesin yksi perustajista ja World Economic Forumin Young Global Leader. [lista kokonaisuudessaan]

“Digitaaliteknologioiden soveltaminen tuottaa yhä suurempia mahdollisuuksia, mitä seuraa ruokottomat väärinkäytökset ja tahattomat seuraamukset. Digitaalinen osinko on olemassa yhtäaikaa digitaalisen esteen kanssa. Ja teknologisen muutoksen kiihtyessä tämän toimintaympäristön yhteistyömekanismit ja sen hallinta eivät ole pysyneet perässä.”

— kesäkuun 10. 2019, “The Age of Digital Interdependence” — Digitaalisen yhteistyön korkea-arvoisen paneelin loppuraportti

Samaan aikaan Global Commission on the Stability of Cyberspace -tapaaminen pidettiin rehellisemmissä, synkemmissä ja varovaisemmissa tunnelmissa, kun YK:n Fabrizio Hochschild, strategisen koordinaation apulaispääsihteeri, kommentoi:

“Vuosien lakkaamattoman optimismin — aivan oikeutetun optimismin — jälkeen kyberavaruuden digitaaliteknologioiden kehittämistä koskeva keskustelu on johtanut selväpäiseen havahtumiseen siitä, että noilla positiivisilla kehityskuluilla on varjopuolensa.

Me olemme pisteessä, jossa me kysymme itseltämme, tulevatko kehittyvät teknologiat auttamaan meitä saavuttamaan rauhan vai tulevatko ne vaarantamaan sen? Tulevatko ne yleisesti parantamaan pääsyä kestävään kehitykseen vai tulevatko ne pahentamaan eriarvoisuutta? Tulevatko ne auttamaan ihmisoikeuksien kunnioittamisessa vai ovatko ne vain uusia työkaluja niille, jotka haluavat rikkoa tai rajata ihmisoikeuksien toteutumista?

Noin 30 valtiolla on kyky puolustaa itseään ja niitä kyvykkyyksiä rakennetaan päivittäin. Mutta mihin jäävät muut 163 maata, joilla ei ole sellaista kykyä, tai rahallisia keinoja, tai poliittisia keinoja puolustaa itseään?” [lähde]

Gatesin ja Man vetämä korkea-arvoinen paneeli ehdotti kolmea mallia: Digitaalisen Yhteisvaurauden arkkitehtuuria (Digital Commons Architecture, DCA), hajautetun yhteishallinnoinnin arkkitehtuuria (Distributed Co-Governance Architecture, CoGov) (vapaaehtoisia ratkaisuja eikä niinkään juridisia työkaluja), ja reformoitua Internet Governance Forumia (IGF+) (parantaa ja laajentaa vuonna 2005 perustettua IGF:ää). Ehdotettu “Digitaalisen yhteisvaurauden arkkitehtuuri” pyrkisi synergisoimaan valtioiden, kansalaisyhteiskunnan ja firmojen vaivannäköä takaamaan sen, että digitaaliteknologiat edistävät SDG:tä yhteiskunnallisten haittojen ehkäisijöinä, sen lisäksi että kehitetään sertifikaatioskeemoja suuren riskin teknologioille kuten “autonomiset älykkäät järjestelmät”, joita tekoäly (AI) pyörittää. [lähde: The Age of Digital Interdependence Report of the UN Secretary-General’s High-level Panel on Digital Cooperation, kesäkuun 10. 2019] AI ja kyberturvallisuuden sertifikaatioskeemat ovat jälleen yksi tuottoisa syntyvä markkina, jossa miljardien dollarien sertifikaatteja käytetään viherpesemään jatkuvaa planeetan ryöstämistä. Sellaiset skeemat voivat toimia keskeisenä koneistona hankittaessa ja/tai ylläpidettäessä vaadittua yhteiskunnallista toimintalisenssiä. [The EU cybersecurity certification framework]

“Mieti henkilökohtaista dataa digitaalisena arkistona “kaikesta siitä mitä henkilö tekee verkossa ja maailmassa.”

– Personal Data: The Emergence of a New Asset Class, World Economic Forum, January 2011

Paneeli painotti myös lohkoketjua. Vuonna 2017 YK:n World Food Programme (WFP) pilotoi “Building Blocks”-projektia Sindhissa, Pakistanissa, ja otti käyttöön Ethereum-lohkoketjun avun jakelussa ja biometrisessa testauksessa. Tämä ohjelma menee SDG #2:n alle, “ei yhtään nälkää” (syntyvä markkina köyhyystaloudessa) sekä #17:n alle, kumppanuudet. Sadan kansalaisen testiryhmän jälkeen toinen vaihe käynnistettiin Jordaniassa kahdella pakolaisleirillä. Tämä vaihe aloitettiin 10 tuhannen pakolaisen voimin, sitten skaalattiin 100 tuhanteen. Seuraava vaihe on kasvattaa osallistuvien pakolaisten määrää 500 tuhanteen. Siinä missä Pakistanin pilotissa käytettiin älypuhelimia transaktioihin, Jordanian projekti vaihtoi yksityiseen lohkoketjuun — silmän skannauslaite varmensi avunsaajan identiteetin. Pakolaiset saivat saldoa “virtuaalilompakkoon” — jota sai käyttää WFP:n yhteistyömarketeissa (“hypermarketit). Maksun varmensi IrisGuard “EyePay”.

“Syyrialainen pakolainen saa ruokaa World Food Programin silmäskannerilaitteen avulla Tazweedin keskuksessa Al-Zaatarin pakolaisleirillä Mafraqissa, Jordaniassa, lähellä Syyrian rajaa, marraskuun 23. 2016.” Reuters/Muhammad Hamed [lähde]

Ensimmäinen suuri koekäyttöalue, Zaatarin pakolaisleiri, asuttaa noin 80,000 kodistaan paennutta (150,000 vuonna 2013) — joista lähes 60% (55.8%, tammikuussa 2020) alle 17-vuotiaita. Zaataria valvoo 44-45 organisaatiota kuten USAID, UKAID ja kolmannen sektorin toimijoita kuten Oxfam, ACTED ja IRD. Zaatariin viitataan nyt yhtenä monista kasvavista pysyvistä asutuksista: tuhansia eekkereitä maata, kymmeniä tuhansia syrjäytettyjä ihmisiä, piikkilanka-aitojen sisällä, joita poliisi ja armeija paimentaa. Nykypäivänä nämä avovankilat, jotka ovat syntyneet imperialistisen aggression seurauksena suvereeneja valtioita vastaan, suunnitellaan olemaan tulevaisuuden “elinkelpoisia kaupunkeja” ja “älykaupunkeja. Vuonna 2014 raportoitiin, että Zaatari maksaa arviolta puoli miljoonaa dollaria päivässä pyörittää (puoli miljoonaa leipäpalaa ja 4.2 miljoonaa litraa vettä jaellaan päivittäin). Toinen testialue, Azraqin leiri (jossa on noin 40,000 kodistaan paennutta ihmistä vuonna 2020) tuottaa 100 tuhatta lohkoketjutransaktiota (yhteensä 1 miljoonaa dollaria) silmäskannauksina. WFP:llä on tallessa jokainen transaktio —  data on uusi omaisuuseräluokka. Nämä transaktiot ja iiriksen skannaukset pysyvät käytetyissä lohkoketjuissa (sekä julkisissa että yksityisissä) ikuisesti. Tällä videolla käydään läpi miten imperiumi epävakautti Syyrian ja yritti sen tuhoamista, mikä yritettiin lavastaa “sisällissodaksi”, samalla kun datankeruu itsessään koitetaan lavastaa etuoikeudeksi. Building Blocks kasvaa ja sen on tarkoitus laajentua. [lähde][lähde] [lähde][lähde] Jordania pysyy toiseksi suurimpana pakolaisten sijoituspaikkana maailmanlaajuisesti, jossa on arviolta noin 650,000 – 750,000 kodistaan paennutta. [lähde]

World Food Programmella on kolme säätiökumppania: Bill & Melinda Gates Foundation, Children’s Investment Fund Foundation ja Rockefeller Foundation. Korporaatiotukijoihin kuuluu PepsiCo, MasterCard ja Unilever. [korporaatiokumppanit]

“Henkilödata on internetin uusi öljy ja digitaalisen maailman uusi valuutta.”

— Meglena Kuneva, Euroopan kuluttajakomissaari, maaliskuussa 2009, Personal Data

Kesäkuun 11. päivänä 2020 YK:n pääsihteeri Guterres ilmoitti hänen raporttinsa Roadmap for Digital Cooperation julkaisusta, joka käsittelee “nopean teknologisen muutoksen vaikutusta kestävän kehityksen tavoitteisiin”. Korkea-arvoisiin puhujiin lukeutui: sheikki Hamdan bin Mohammed bin Rashid Al Maktoum, Dubain kruununprinssi, Klaus Schwab, World Economic Forumin hallituksen puheenjohtaja, Ajay Banga, MasterCardin toimitusjohtaja, Nick Read, Vodafone Groupin toimitusjohtaja, Fekitamoeloa Katoa ‘Utolkamanu, kolmannen maailman maiden arvostettu edustaja (UN-OHRLLS), “paronitar” Joanna Shields OBE, BenevolentAIn toimitusjohtaja sekä Andrew Sullivan Internet Societyn johtaja. [lähde]

Kesäkuun 11. päivänä 2020 The State of the Digital World Today / Roadmap for Digital Cooperation, Klaus Schwab sanoi:

“Koronaviruksen puhkeamisen jälkeen internetin käyttö on kasvanut 70% kommunikaatiosovellusten käyttö on kasvanut 300% ja virtuaalinen työskentely on kasvanut 600 prosenttia. Ja jotkut videopalvelut ovat kasvaneet 20-kertaisesti.”

Schwab jatkaa kertomalla kasvusta, että se on saatavilla ainoastaan niille, jotka ovat yhteydessä internetiin. Ja että 30 vuotta Timothy John Berners-Leen world wide webin (1989) keksimisestä globaali internetin käyttäjämassa on ainoastaan 53% koko maailman populaatiosta. Internetiin pääsyn kiihdyttämiseksi ja kaikkien Maapallon ihmisten internetin kulutuksen kasvattamiseksi WEF on kehittänyt yhteissuunnitelman ITUn, Maailmanpankin, GSMAn ja firmakumppanien kanssa. Suunnitelma pyrkii välittömästi kasvattamaan julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksia 170 maassa ja keskittymään infrastruktuuriin, käyttäjien määrän lisäämiseen, digitaaliseen identiteettiin ja digimaksujärjestelmiin sekä -valuuttoihin. Schwab: “Tämä pikareitti kumppanuuksiin on erittäin rohkaiseva. Useat kumppanimme ovat esittäneet, että olemme edistyneet viimeisen neljän kuukauden aikana enemmän kuin kymmenen viime vuoden aikana.” [kesäkuun 10. 2020]

“On selvää, että COVID-19 -kriisi vedenjakaja digitaalisen infrastruktuurin ja -palveluiden kohdalla. Digitaalisuus on COVIDin jälkeisten elämiemme perusta. Me jatkamme teknologiaan luottamista yhä vain enemmän. Ellemme nopeasti tartu haasteeseen ja tuo laadukasta internetyhteyttä jokaiselle, me emme kykene rakentamaan kaikkia mukaan ottavia talouksia.”

— World Economic Forumin perustaja ja toimitusjohtaja Klaus Schwab, kesäkuun 10. 2020

Datakeskukset: Hypermittakaavan uusiutuvan energian kulutuksen tsunami

“On saatu selville, että dataintensiiviset algoritmit, kuten skaalautuvat koneoppimisalgoritmit, syövät paljon enemmän energiaa kuin aiemmin oletettiin.”

— The Hyperconnected World of 2030–2040, 2019 [lähde]

“The international data corporation arvioi, että 152,000 uutta laitetta kytketään internetiin jokainen minuutti vuonna 2025.”

“Tämä tulee olemaan täysin kestämätöntä vuoteen 2040 mennessä.”

— Anders Andrae, Senior Expert of Energy Efficiency, Emission Reduction, Sustainability and Life Cycle Assessment, Huawei Technologies, Ruotsi

Länsimainen akatemia, tiedemaailma sun muut ovat täysin irrallaan luonnollisesta maailmasta, ja ne jatkavat teknologialle sellaisten leimojen antamista, jotka siltä on jo kauan kadonnut tai systemaattisesti tuhottu: “aidattu puutarha” (“suljettu ekosysteemi, jossa kaikkia operaatioita kontrolloi ekosysteemin operaattori” eli Facebook ja Google), “aidattu asioiden puutarha” (rajoite), “asioiden hämähäkinverkko” (transformaatio), “asioiden asteroidivyöhyke” (romahdus), asioiden saarekkeet (kasvu), datakeskusten serveri“farmit”, internetin ja digitaalimaailman “ekosysteemit”, “apple”, Amazon, “pilvi”, “pölyttäjät”. Lista on loputon.

“Kauniiden valkoisten kumulus-pilvien taustalla on vähemmän kaunopuheinen todellisuus, datakeskukset, jotka koostuvat tuhansista servereistä, jotka tarvitsevat paljon energiaa pyöriäkseen, säilöäkseen ja varmuuskopioidakseen tiedostojasi, mutta myös ilmanvaihtoa, 24 tuntia päivässä.”

— What Colour is the Cloud, kesäkuun 21. 2019

The Social Dilemma, Center for Humane Technology ja yhteiskunta laajemmaltikin voivat puhua ilmastonmuutoksesta, mutta kuitenkaan se mihin ei puututa, sen lisäksi että asevoimat on suurin ilmastonmuutoksen aiheuttaja, on kasvava informaatioteknologian (ICT) energiavaatimus, johon kuuluu perinteiset datakeskukset (serverifarmit), verkkopalvelut ja hyperskaalan datakeskukset. Hätä kasvaa yhä suuremmaksi ICT-teollisuuden eksponentiaalisen kasvun energiankulutuksesta ja kasvihuonepäästöistä. Erityistä huolta aiheuttaa hypeskaalan datakeskukset, joita Microsoft, Google, Apple jne. omistavat [“Hyperskaala viittaa IT-systeemin kykeen tai arkkitehtuuriin, joka skaalautuu eksponentiaalisesti vastaamaan kasvun vaatimuksiin.”][lähde] Maailmassamme on jo nyt yli 8 miljoonaa datakeskusta saastuttamassa planeettaamme, joista 541 on hyperskaalan datakeskuksia. Tällä hetkellä on kehitteillä 176 uutta hyperskaalan datakeskusta.

Vuonna 2017 data ylitti öljyn, ja siitä tuli maailman arvokkain hyödyke.

Usein termillä “pilvi” kuvatut — mielikuva tuo mieleen rohkaisevan idean siitä, että läppärisi ulkopuolella ei ole mitään — serverit ovat olemassa reaalimaailmassa oikean elämän datakeskuksissa. Informaatioteknologian investoinnit datakeskusjärjestelmiin maailmanlaajuisesti pelkästään vuonna 2020 olivat arviolta 208 miljardia. [lähde] Tammikuun 15. päivänä 2020, Technavio julkaisi raportin, jossa sanottiin “hyperskaalaajien” investoineen arviolta USD 200 miljardia kapasiteetin laajentamiseen ja uusien datakeskusten avaamiseen. Mieti pelkästään hetki sitä, että ne, jotka lupaavat illusionääristä “sidosryhmäkapitalismia”, kuluttavat miljardeja datan varastoimiseen, samalla kun riistetyt ja alistetut ovat ilman asuntoja.

“Me käytämme uskomattoman määrän energiaa tämän datavallankumouksen ajamiseen. Sillä on oikeita vaikutuksia ilmastoomme.”

— Jane Kearns, ympäristö- ja teknologia-asiantuntija, MaRS Discovery District, Toronto

Hypermittakaavan datakeskusten pelkkä koko asettaa uskomattomia sähkövoimavaatimuksia globaaleille energiaresursseille. Cisco arvioi, että vuoteen 2021 mennessä hypermittakaavan datakeskusten liikenne on nelinkertaistunut, ja hyperskaalan datakeskukset ovat vastuussa arviolta 55 prosentista kaikesta dataliikenteestä. [lähde] Paikallistasolla hyperskaalan datakeskukset kuluttavat sähköä älyttömillä kuormilla, mikä lisää painetta sähköverkoille, jotka toimivat jo nyt rasituksen alaisina. Tämä on erittäin totta erityisesti pienemmissä ja köyhemmissä maissa. Irlanti ennustaa, että 30% heidän kansallisen energiaverkkonsa tuotannosta on korvamerkitty datakeskusten tehonkulutukselle vuoteen 2028 mennessä. Ei tarvitse kuin hetken miettiä näiden laitosten massiivisuutta, joita ympäri planeettaa nousee, ja tunnistaa heti niiden globaalin ekologisen jalanjäljen ja suorat seuraamukset jotka tulevaisuudessa odottavat — jo nyt ryövätyille ja tuhotuille maa-alueille ja biosfäärille.

Ekologisen rasituksen huomiotta jättäminen ICT:n ja infrastruktuurin eksponentiaalisen kasvun alle neljäs teollinen vallankumous on itsessään tarkoituksellinen ja kavala vehkeily. Tekopyhä ilmastodenialismin laatu, jota itseään liberaalieiksi ja edistysmielisiksi identifioituvat harjoittavat. Hetken mielijohteesta tämä kusetusvasemmisto voi järjestäytyä niiden käskystä, jotka hallitsevat kolmannen sektorin teollista kompleksia (non-profit industrial complex).

2017: Yhden miljardin dollarin hyperskaalautuvan Facebookin datakeskuksen 0.9 hehtaarin rakennustyömaa. 328 eekkerin laitosalue otettiin käyttöön vuonna 2019. Tällä hetkellä Facebookilla on 12 hyperskaalautuvaa datakeskusta, yhdeksän USA:ssa ja kolme ulkomailla, jotka ovat yhteensä 140 hehtaarin verran datakeskustilaa, ja useita lisähehtaareja on suunnitteilla. [lähde]

ICT (Information and Communications Technology)

ICT-teollisuus on nopeimmin kasvava energiankuluttaja planeetalla, jonka kasvihuonepäästöt ovat tasoissa lentämisen kanssa, ja todennäköisesti paljon suuremmat. Riippuen mittakaavasta vuoden 2020 ICT kuluttaa arviolta 8% koko maailman sähköstä. [lähde] Nykyisellä kasvunopeudella, joka on arviolta 9% joka vuosi (2018), ICT:n kokonaissähkönkulutus arvioidaan olevan 20% maailman sähköstä vuoteen 2025 mennessä ja 30% kaikesta tuotetusta sähköstä vuoteen 2030 mennessä. [lähde]

Huolet datakeskusten energiankulutuksen ympärillä kasvavat, ja datan, jolla arvioida datakeskusten aiheuttamia ekologisia vaurioita, hankkiminen muuttuu vieläkin vaikeammaksi. Kritiikin kasvaessa teollisuudenalaa kohtaan datakeskusten globaali sähkön kysyntä vääristellään tarkoituksella liian pieneksi. Liian pienet estimaatit kykenevät sietämään tiukkaa tarkastelua johtuen yksinkertaisesti siitä, että datakeskuksista ei ole raportoituja tietoja kansallisella tasolla — eikä globaalisti. Globaalissa korporatokratiassa, joissa hyperkeskukset omistaa yksityisesti Facebook, Amazon, Google, Apple, Microsoft, et al., ei ole kauhean yllättävää, että näiden suurten infrastruktuurien ylläpitoon kuluvat massiiviset energiamäärät pidetään tarkoituksellisesti piilossa. [3]

Vuonna 2010 oli maailmanlaajuinen konsensus siitä, että dataksekusten kulutus oli arviolta 194 TWh (terawattituntia sähköä) energiaa, mikä oli arviolta 1% globaalista kysynnästä. Tämä on tasoissa koko Iranin valtion energiankulutuksen kanssa samana vuonna. Vuonna 2017 EIA toisti tämän vuosilukeman vuodelle 2014: “Datakeskukset maailmanlaajuisesti kuluttivat arviolta 194 terawattituntia (TWh) sähköä vuonna 2014, eli arviolta 1% kokonaiskysynnästä. Vaikka datakeskusten työkuorma on arvioitu kolminkertaistuvan vuoteen 2020 mennessä, suhteellinen energiankulutus arvioidaan kasvavan vain 3%, kiitos jatkuvan tehokkuuden kasvun.” Vuonna 2018 datakeskusten globaalin energiakulutuksen sanottiin olevan 205 TWh. [“6%:n kasvu energiankäytössä samaan aikaan kun laskentateho kasvaa 550%”] [lähde]

Nyt me voimme tarkastella mennyttä vuosikymmentä. Datakeskukset ovat “lisänneet liikennemääriään kymmenkertaisesti ja kasvattaneet tallennuskapasiteettiaan maailmanlaajuisesti 25-kertaisesti.” [lähde] Kuitenkin vuonna 2020 datakeskusten energiankulutus arvioidaan jatkuvasti arviolta 200 TWh:ksi vuodessa — (1% globaalista energiankulutuksesta).

Vuonna 2011 Emerson Network Power sanoi, että maailmassa on 509147 datakeskusta, jotka veivät tilaa yhteensä 2655 hehtaaria — noin 5955 jalkapallokenttää.

Mieti jälleen vuosittaista datakeskusten kulutusta kymmenessä vuodessa: 194 TWh vuonna 2010 ja kymmenen vuotta myöhemmin 2020, 200 TWh. Arvio 1%:n globaalista energiankäytöstä on molempina sama, sekä 2010 että 2020 –- huolimatta noin arviolta 7.5 miljoonasta uudesta datakeskuksesta.

Väite 200 TWh:n vuosittaisesta energiankulutuksesta (joka pysyy muuttumattomana) joutuu vieläkin epäilyttävämpään valoon European Unionin omien tutkimusväitteiden pohjalta, joissa todettiin että Euroopan datakeskukset kuluttivat 130 TWh vuonna 2017, 25%:n kasvu vuodesta 2014 (104 TWh), ja Greenpeace raportoi Kiinan datakeskusteollisuuden määriksi 160 TWh vuonna 2018. Yhteensä nämä kaksi lukemaa pelkästään ovat jo 290 TWh. [lähde] Mieti lisäksi, että kulutus ei pysy tasaisena EU:ssa huolimatta kaikkein uusimmista ja tehokkaimmista datakeskuksista.

Vuonna 2015 Siemens raportoi globaalin datakeskusten energiakulutuksen olevan 416.2 TWh (mikä ylittää reilusti Britannian kulutuksen 300 TWh:lla).

Ylimääräiset 100 TWh tuohon 290 TWh lukemaan (EU & Kiina), vuonna 2016, lisää Berkeleyn raportti Yhdysvaltain hallituksesta, jossa arvioitiin että maan datakeskukset vaatisivat yli 100 TWh sähköä vuonna 2020, arviolta 10 ydinvoimalan verran. [lähde] Vuonna 2017 datakeskukset pelkästään USA:ssa kuluttivat yli 90 TWh, 34 500-megawattisen hiilivoimalan verran. [lähde]

Vuoden 2015 kuvaaja, Siemens

Vuonna 2017 Hewlett Packard esitti datakeskusten energiankulutukseksi 400 TWh:

2017 Hewlett Packard Presentation [lähde]

Vuonna 2018 “Nature”, Bloomberg, IEA, jne. jatkoivat lukeman 200 TWh pakottamista.

Tammikuun 6. päivänä 2020 Uptime Institute arvioi datakeskusten globaalin kulutuksen niinkin suureksi kuin 500 TWh per annum. [Bashroush & Lawrence, 2020]. Jos verrataan hieman, 500 TWh on sama kuin 50 suurta ydinvoimalaa:

“Tuntuu todennäköiseltä että datakeskusten vuosikulutus on jossain 400 terawattitunnin (TWh) ja 500 TWh:n välillä, riippuen siitä mikä datakeskukseksi lasketaan. Kulutuksen asettamiseksi johonkin perspektiiviin, Uptime Instituten tutkimus näytti, että joka kerta kun portugalilaisen Cristiano Ronaldon kuva postataan Instagramiin (joka tämän kirjoittamisen aikaan oli alustan seuratuin pelaaja), yli 195 miljoonaa hänen seuraajaansa kuluttivat lähes 30 megawattituntia (MWh) energiaa kuvan katselemiseen.”

— Beyond PUE: Tackling IT’s wasted terawatts, Uptime Institute Intelligence report, tammikuun 6. 2020

Kaikkein kuumottavin arvio tietoteknologian kasvavasta energiankulutuksesta on peräisin Anders Andraelta, Huawei Technologiesin vanhemmalta tutkijalta Ruotsista. Lokakuun 2017 Nordic Digital Business Summitissa Andrae ennusti, että kommunikaatioteknologia voi olla vastuussa yli 20 prosentista kaikesta globaalista energiakulutuksesta (20.7%) vuoteen 2025 mennessä, ja se on vastuussa yli 5.5%:sta kaikista maailman kasvihuonepäästöistä. Nämä luvut ovat odotettavussa kun ottaa huomioon tulevaisuuden energiatehokkuudet.

Datakeskusten eksponentiaalisen kasvun myötä Andrae varoittaa, että datakeskusten energiankulutus voi kasvaa hävyttömästi 15-kertaiseksi vuoteen 2030 mennessä, arviolta 11% kaikesta maailman energiankulutuksesta.

[p. 18, Andrae, Anders, 2017/10/05, Total Consumer Power Consumption Forecast]

Andraen pahimman tapauksen skenaariossa ehdotetaan, että kommunikaatioteknologiat kuluttaisivat jopa 51% kaikesta planeetan energiasta vuoteen 2030 mennessä. Tässä skenaariossa “CT [kommunikaatioteknologioiden] sähkönkulutus voi olla jopa  23% globaalisti kaikista kasvihuonekaasupäästöistä vuonna 2030”.

[Vuosittaiset sähkön tehokkuusparannukset (EE) laskettiin 15%:iin (paras), 10% (odotettu) ja 5% (huonoin). Vuodesta 2022 pelkäslle EE:lle 5% oletetaan mahdolliseksi kaikissa skenaarioissa, sillä tutkija odottaa sähkötehokkuuden parantamisen muuttuvan vaikeammaksi Mooren laista johtuen.] [s. 28, Andrae, A.S.G.; Edler, T. On Global Electricity Usage of Communication Technology: Trends to 2030. Challenges 2015, 6, 117-157.]

“Tulokset ovat nähtävillä kuvaajassa 9c, ja ne vihjaavat siitä, että datakeskukset ja FANit [Fixed Access Networks, kiinteät kuituverkot] voivat olla huimaavat 66% globaalista CT-sähkönkulutuksesta vuonna 2030, joista kuituverkon Wi-Fi 15% ja datakeskukset 26%.” [s. 24, Andrae, A.S.G.; Edler, T. On Global Electricity Usage of Communication Technology: Trends to 2030. Challenges 2015, 6, 117-157.]

[Andrae, Anders, 2017/10/05, Total Consumer Power Consumption Forecast]

Esineiden Internetin suhteen Andrae ehdottaa, että miljardit internetiin kytketyt laitteet yksistään voivat tuottaa 3.5% globaaleista ilmastopäästöistä seuraavan kymmenen vuoden aikana, ja ne kasvaisivat 14%:iin globaaleista päästöistä vuoteen 2040 mennessä.

Niin nihkeiltä kuin nämä skenaariot vaikuttavatkin (kaikkein parhaimmassakin skenaariossa ennustetaan huomattavaa kasvua päästöihin), yleistilanne on paljon huonompi yhdestä yksinkertaisesta syystä: tutkijan luottamuksesta uusiutuvien energianlähteiden kykyyn lievittää kokonaisvaurioita:

“Kuitenkin vuoteen 2030 mennessä globaalisti tuotettu uusiutuva sähkö todennäköisesti ylittää kaikkien verkkojen ja datakeskusten sähkönkulutuksen.” [Abstract, On Global Electricity Usage of Communication Technology: Trends to 2030]

“Me uskomme, että CT-vetoinen sähköjärjestelmien optimointi on vahva trendi ja vaatimus uusiutuville voimanlähteille.” [s. 17, On Global Electricity Usage of Communication Technology: Trends to 2030]

“Mutta, uusiutuvan sähkön käytön trendi on vahva [157,158] ja todennäköisesti monet datakeskukset pyörivät uusiutuvilla, vaikka ne eivät saisikaan kehitettyä keinoa vähentää absoluuttista sähkönkulutusta.” [s. 17, On Global Electricity Usage of Communication Technology: Trends to 2030]

“Pahimman mahdollisen skenaarion ilmastovaikutuksien lieventämiseksi täytyy päästä yli haasteista ottaa käyttöön uusiutuvia energianlähteitä CT:n.” [s. 27, On Global Electricity Usage of Communication Technology: Trends to 2030]

“Vaikuttaa siltä, että suunnitellut voimansäästötoimet ja -innovaatiot kykenevät myös säästämään ICT:n ja koko maailman kuluttamaa sähkö.” [s. 25, 2017, Total Consumer Power Consumption Forecast]

“Huolimatta ilmiselvistä riskeistä, vaikuttaa siltä että suunnitellut voimansäästötoimet kykenevät pitämään ICT:n ja koko maailman sähkönkulutuksen jonkinlaisissa rajoissa.” [s. 2, 2019, Projecting the chiaroscuro of the electricity use of communication and computing from 2018 to 2030]

Ja kuitenkin, kun tunnustetaan se todellisuus että teollisen mittakaavan uusiutuva energia ei ole kestävää — keskeinen premissi datakeskusten ekologisten vaikutusten mallintamisessa — kaikki sellaiset oletukset voidaan heittää suoraan ikkunasta.

Tässä lisäämme, että Andrae ennusti, että datakeskukset itsessään voisivat tuottaa 1.9Gt (eli 3.2% koko maailman määrästä) hiilidioksidipäästöjä vuonna 2025. DXC Technologyn paperi, joka julkaistiin marraskuussa 2016 [Data centers play key role in Reducing GHG emissions] estimoi, että vaikka ne kuluttavatkin arviolta 3 prosenttia globaalisti kaikesta sähköstä, datakeskukset maailmanlaajuisesti olisivat jo vastuussa arviolta 2% kaikista kasvihuonepäästöistä:

“Maailmanlaajuisesti arvioidaan, että datakeskukset kuluttaisivat arviolta 3 prosenttia globaalista sähköstä ja tuottaisivat arviolta 2 prosenttia kaikista kasvihuonepäästöistä. Se on arviolta sama kuin mitä ilmailuteollisuus tuottaa. Sähkön tuottaminen datakeskuksille tulee päästämään 100 miljoonaa tonnia hiilidioksidia (CO2) ilmakehään vuoteen 2020 mennessä, Natural Resources Defense Council arvioi.” [lähde]

Keskustelussa jää huomiotta, kaiken julistetun hätätilan keskellä, että me kasvatamme eksponentiaalisesti energiankulutustamme, ja siinä samalla kumoamme kaikki reaaliset päästövähennykset. Datakeskusten massiivinen kasvu alkoi USA:sta ja se on nyt standardi Euroopassa, ja hypermittakaavan datakeskukset laajenevat nyt Etelä-Aasiaan, jossa keskiarvoisesti ympäri vuoden lämpötila on kosteilla alueilla noin 27 astetta. Kaikki tämä silloinkin kun tutkimusten mukaan arviolta 40 prosenttia kokonaisenergiankulutuksesta datakeskuksissa menee niiden jäähdytykseen [4]. Heinäkuun 9. 2019: “Ennustetun vuosittaisen 13 prosentin kasvun myötä APAC [Asia Pacific] saattaa lopulta ohittaa USA:n ja Euroopan markkinat.” [lähde] Etelä-Aasiassa alueen köyhyys on suurta ja 20% maailman asukkaista asuu siellä. Vuoden 2017 tutkimuksen mukaan “tämän vuosisadan loppuun mennessä ilmastonmuutos on voinut johtaa kesäisiin helleaaltoihin, joiden kuumuus ja kosteus ylittää ihmisten sietokyvyn ilman suojaa.” [lähde]

Toukokuussa 2018 Around the World Conferencessa Kanadassa Andrae toisti sen, että ICT-infra ei voi vähentää kokonaissähkönkulutustaan vuoteen 2025 mennessä, edes kaikkein optimistisimmilla parannuksilla datakeskuksissa ja verkkoteknologiassa. Vuonna 2019 Andrae kasvatti ennustettaan: “ICT-infra ei voi hidastaa sen kokonaissähkönkulutustaan kuin vasta 2030 ja se tulee käyttämään monen monta kertaa terawatteja kuin nykyään. [s. 3, Projecting the chiaroscuro of the electricity use of communication and computing from 2018 to 2030, February, 2019]

Perustuen yllämainittuun informaatioon (sekä siihen mitä alempana mainitaan), on turvallista ehdottaa, että datakeskusten kuluttama energia maailmanlaajuisesti äärimmäisen konservatiivisesti arvioituna on 400-600 TWh — tämä on linjassa 3-4%:n kanssa kaikesta planeetalla tuotetusta energiasta — ja se ylittää suuresti lentämisen tuottamat päästöt.

Helmikuussa 2019 Andrae julkaisi päivityksen vuonna 2015 esitettyihin laskelmiinsa ja ennuseihinsa. Tässä tutkimuksessa Andrae ehdottaa, että saatamme nähdä datakeskuksen energiakysynnän kasvavan maailmanlaajuisesti 1929 TWh:iin vuoteen 2030 mennessä. Tätä laskelmaa varten Andrae laski datakeskusten globaalin energiankulutuksen vuonna 2018 olevan 211 TWh. [Andrae, Anders, 2019/02/28, Predictions on the way to 2030 of internet’s electricity use]

Tammikuussa 2020 CBC News raportoi, että Andrae odottaa nyt, että maailman datakeskukset yksinään kuluttaisivat järkyttävät 651 TWh sähköä ensi vuonna:

“Anders Andrae, tutkija Huawei Technologiesilla Ruotsissa, jonka estimaatteja usein lainaillaan, kertoi CBC Newsille sähköpostissa, että hän odottaa maailman datakeskusten yksinään syövän jopa 651 terawattituntia sähköä ensi vuonna. Se on lähes yhtä paljon kuin Kanadan koko energiasektori tuottaa. Ja tuo on vasta alkua.”

[tammikuun 2. 2020, ‘Completely unsustainable’: How streaming and other data demands take a toll on the environment] [International Journal of Green Technology, 2019, Comparison of Several Simplistic High-Level Approaches for Estimating the Global Energy and Electricity Use of ICT Networks and Data Centers, Anders S.G. Andrae]

Vuonna 2018 teollisuuden tuottama sähkön kokonaismäärä tuulivoimalla oli 1 263 TWh, ja aurinkovoiman kokonaismäärä oli 562 TWh. [5]

Korporaatioiden damage control — Hyperskaalan viherpesua

“Me tarvitsemme myös uusien teknologioiden tiukkaa kehittämistä ja käyttöönottoa — kuten energian säilöntä, kehittynyt ydinvoima, hiilisieppaus ja -säilöntä — jotka auttavat hiilivapaan energian tuotannossa ympäri vuorokauden.”

— Google: Moving toward 24×7 Carbon-Free Energy at Google Data Centers: Progress and Insights, Oct 2018

“Hyperskaalaajat” kuten Amazon, Google ja Microsoft näyttävät kintaalla heidän suuren energiankulutuksensa huolille tekemällä uusiutuvien energianlähteiden ostosopimuksia. Kohtuullisen isoilla PR-kampanjoilla, kommunikaatiostrategioilla, brändäyksellä ja markkinoinnilla korporaatiot kovasti tuovat julki sitoutumistaan suuren mittakaavan uusiutuvan energian aloitteisiin. Ne kertovat tarinaa “nettonollasta” ja “hiilinegatiivisesta”. Korporaatioiden lehdistötiedotteet hehkuttavat sitoumuksia 100-prosenttisesti uusiutuvaan energiaan sekä mainostavat investointeja “*hiilivapaisiin” energialähteisiin. Syyskuun 19. päivänä 2019 Google, joka identifioi itsensä “suurimmaksi uusiutuvan energian yritysostajaksi maailmassa”, ilmoitti että he olivat tehneet “suurimman uusiutuvan energian yritysoston uusiutuvan energian historiassa”. Nämä investoinnit mahdollistavat Googlen julistaa, että se sovittaa 100% sen globaaleista vuosittaisesta sähkönkulutuksestaan (kaikki globaalit operaatiot, mukaanlukien datakeskukset), suorilla uusiutuvan energian ostoilla. Maallikon termein — tätä kutsutaan kasvihuonepäästöjen päästökompensaatioksi — ilman sanan itsensä mainitsemista. Siinä ei ole mitään uutta eikä niinkään kiinnostavaa kuin Google haluaisi sinun uskovan. Alkuperäiskansat käyttävät tästä nimeä “CO2-kolonialismi”, mutta päästökompensointi tarkoittaa vain keinoa, jolla voidaan yksityistää Maapallon taivaat ja metsät samalla kun jatketaan päästöjen tuottamista.

[“Jokainen Googlen laitos on kytketty alueelliseen sähköverkkoon aivan kuten mikä tahansa muukin sähkön kuluttaja; portfolioon kuuluu yleensä joitain hiilivapaita resursseja (esim. tuulivoima, aurinkovoima, vesivoima, ydinvoima), mutta myös hiilipohjaisia lähteitä kuten hiili, maakaasu ja öljy. * Me määrittelemme hiilivapaan energian miksi tahansa sähköntuotannon muodoksi, joka ei suoraan tuota hiilidioksidia. Näihin kuuluu uusiutuvat kuten aurinko, tuuli, maalämpö, vesivoima ja biomassa. Ydinvoima on myös hiilivapaata. Tulevaisuudessa viitekehyksemme voidaan laajentaa muihin teknologioihin kuten hiilisieppaus ja -tallentaminen, joita ei vielä oteta käyttöön laajalti, mutta jotka voivat mahdollistaa hiilivapaan sähköntuotannon.] [Lähde: Google: Moving toward 24×7 Carbon-Free Energy at Google Data Centers: Progress and Insights, lokakuu 2018]

Apple ilmoitti vuonna 2018 että kaikki sen laitokset ympäri maailman, mukaanlukien datakeskukset, ovat nyt uusiutuvalla energialla pyöriviä. Saturoimalla PR-tiedotusspinnauksen lakkaamattomilla viittauksilla tuuli- ja aurinkovoimaan, tämä viherpesu uppoaa liberaaliluokkaan kuin kuuma veitsi voihin — kolmannen sektorin teollinen kompleksi on onnistuneesti eksyttänyt ihmisiä sanomalla näitä “puhtaiksi”. “Hiilivapaat” energian lähteet, jotka eivät pääse otsikoihin, ovat niitä joita korporaatiot eniten tavoittelevat: biomassa, ydinvoima ja hiilisieppaus ja -säilöntä (CCS).

“Amazon sitoutui “nettonollatavoitteeseen” päästöissään vuoteen 2040 mennessä, mikä tarkoittaa että sen pitäisi kompensoida päästöjään sen toiminnasta investoimialla hiilenpoistoprojekteihin… Amazon seuraa toista Seattlen alueen jättiläistä sen toiminnassaan. Aiemmin tänä buonna Microsoft ilmoitti, että se käyttäisi $1 miljardia “hiilivähennyksiin, -sieppaukseen ja sen poistamisen teknologioihin” osana kompensaatiotoimintaansa, joka kattaa yrityksen koko historian.”

— kesäkuun 23. 2020, Amazon creates a $2 billion climate fund, as it struggles to cut its own emissions

Ja huolimatta siitä, että “uusiutuva energia” ei ole “puhdasta” eikä “vihreää” eikä “päästövapaata”, jollaisena sitä koitetaan myydä, syyskuun 18. päivänä 2019 Fortune raportoi, “ainoastaan 12 prosenttia Amazonin Loudoun Countyn datakeskuksesta ja 4.0 prosenttia Googlelta pyörii uusiutuvalla energialla, huolimatta heidän lupauksistaan siirtyä 100-prosenttisesti uusiutuvaan energiaan”.

Amazon omistaa lähes puolet pilvipalvelinmarkkinoista. Heinäkuussa 2019 raportoitiin Amazon Web Servicesin vuosittaisten tulojen kasvaneen $15.5 miljardiin globaaleilla pilvipalvelinmarkkinoilla, josta liikevaihtoa oli $32.4 miljardia. Datakeskusteollisuuden johtajat pitävät Amazon Web Servicesia (AWS) “näkymättömänä perustana suurelle osalle internetiä.” Microsoft on toisena 15%:n markkinaosuudella. [lähde] Samalla viikolla Amazon otti käyttöön uusien datakeskusten verkoston Bahrainissa, kasvattaen “saatavuusalueita”, niinkuin Amazon niitä kutsuu, 69 alueeseen 22 maantieteellisellä alueella, ja suunnitelmissa on rakentaa yhdeksän uutta aluetta Indonesiaan, Italiaan ja Etelä-Afrikkaan. Nykyään Amazon Web Services kattaa “77 saatavuusaluetta  24 maantieteellisellä alueella ympäri maailman, ja se on suunnitellut 15 uutta saatavuusaluetta ja 5 muuta AWS-aluetta Intiaan, Indonesiaan, Japaniin, Espanjaan ja Sveitsiin.” [lähde] Amazonin perustaja Jeff Bezos on yksi Breakthrough Energyn perustajista, perustettu vuonna 2015 (Mission Innovation vanavedessä Pariisin COP21:ssa), jonka tavoite on sekä ydinvoima että hiilisieppaus ja -säilöntäteknologia, jota nyt markkinoidaan rahvaalle (joka on keskeinen datakeskusten energiakulutuksen kasvun aspekti). Maaliskuun ja lokakuun 2020 välillä pandemian aikaan  amerikkalaismiljardöörit kasvattivat “nettoarvoaan” lähes $1000 miljardilla, joista Bezos on kärjessä arviolta 200 miljardilla USDollarilla. Näin voimme päätellä, että henkilö jonka korporaatio on johtava maanpinnan eroosion, resurssien ylikäytön, energian ylikulutuksen ja kasvihuonepäästöjen aiheuttaja, on myös samalla kaikkein rikkain. Kaikki tämä samalla kun Amazon jatkaa massiivista työntekijöidensä hyväksikäyttöä. Samaan aikaan Globaalissa Etelässä nähdään kirjaimellisesti nälkää. Tämä on uutta “sidosryhmäkapitalismia”, jota World Economic Forum et al hehkuttavat.

Syyskuun 14. päivänä 2020 Google julkisti kaikkein härskeimmän lausuntonsa tähän päivään mennessä: “Tästä päivästä eteenpäin me olemme eliminoineet Googlen koko hiilipäästöerinnön (joka kattaa kaikki operationaaliset päästöt ennenkuin meistä tuli hiilineutraaleja vuonna 2007) ostamalla laadukkaita päästökompensaatioita. Tämä tarkoittaa, että Googlen elinikäinen nettohiilijalanjälki on nyt nolla. Me olemme mielissämme ollessamme ensimmäinen suuryritys, joka tämän on saanut aikaan, tänään.”

Tässä pitää mainita, että “nettonolla” ei liity mitenkään nollapäästöisyyteen. Päästökompensaatio, imperialismin ja kolonialismin instrumentti, ei tee mitään kasvihuonepäästöjen vähentämiseksi — ja että Amazonin perustaja Jeff Bezos, Facebookin Mark Zuckerberg, Microsoftin Bill Gates ovat kaikki Breakthrough Energy Coalitionin perustajia (vuonna 2015), joka pyörittää $1 miljardin energiarahastoa. Muihin perustajiin kuuluu edellämainittu Jack Ma sekä Marc Benioff. Breakthrough’n Mission Innovation, keskittymällä ydinvoimaan, on liittoutunut 24 EU-jäsenvaltion kanssa.

“[Googlen] white paper puhuu myös siitä miten muita teknologioita voidaan käyttää kuromaan umpeen juopa uusiutuvien energiamuotojen ajoittaisuus ja sen laitosten tarpeet kuten “kehittynyt ydinvoima, kehittynyt maalämpö, vähävaikutteinen vesivoima, pitkäaikainen säilytys, vihreä vetyvoima sekä hiilisieppaus ja -säilöntä.” Nämä ovat sama lista teknologioista, joita valtioilla on käytössään kun ne pyrkivät saavuttamaan tavoitteensa.”

— Sept 14, 2020, Google Pledges 24/7 Carbon-Free Energy by 2030 [Emphasis added]

Lisäksi — vaikka skaalautuvat uusiutuvat energiat olisivatkin itse asiassa ratkaisu (mitä ne eivät ole), fossiilisten polttoaineiden tehokas korvaaminen ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen — tämä uusi energia tehokkaasti kuluu kaikki ICT-sektorilla. Tässä meillä on Jevonsin paradoksi: mitä helpompaa on kuluttaa tuotetta, sitä enemmän sitä kulutetaan. Vuonna 2019 hiilivoima oli maailman suurin energianlähde, yhteensä 35.18% kaikesta sähköntuotannosta (huolimatta 3% osuuden pienenemisestä), tämän jälkeen maakaasu (23.52%), vesivoima (16.54%), ydinvoima (10.52%), tuulivoima (5.44%), muut fossiiliset (3.47%). Aurinkovoima oli 2.71%, biomassa ja jäte 2.24% ja “muut uusiutuvat” 0.4% kaikesta tuotannosta. [lähde]

Kolmannen sektorin teollisen kompleksin damage control

Tiedemaailma, jota media tukee — jota omistava luokka rahoittaa ja jonka se omistaa — reagoi nopeasti sellaisiin tapauksiin. He saavat apua niiltä, jotka palvovat pääoman alttarilla. [6] Laaja konsensus on siitä, että huolet eksponentiaalisesti kasvavasta energiankulutuksesta ja kasvihuonekaasupäästöistä — jotka vastaavat eksponentiaalisesti kasvavia datakeskusten lukumääriä — ovat perusteettomia. Näihin huoliin vastaamiseksi he siteeraavat nopeaa kasvua uusiutuvissa energiamuodoissa (joita näihin oletuksiin paketoidaan sisään). Mitä enemmän huolta informaatio saa aikaan, sitä kovemmin vastaavat informaation portinvartijat. Keskustelu ongelmasta suunnataan nopeasti muualle, käyttämällä argumenttia siitä, että massiivinen energiankulutus tulee johtamaan tulevaisuuden tehokkuuksiin, tai että kasvuun vastataan nopealla tehokkuuden kasvulla, ja että pilvipalvelujen (kuten Microsoft Azure, Amazon Web Services, Google Cloud, Salesforce, jne.) tarjoajat ovat nopeasti siirtymässä nollanettolähteisiin. Vuoden 2008 raporrti, jonka on koostanut WWF, on esimerkki sellaisesta paperista jota lainataan vastauksena Andraen synkkään arvioon: ”World Wildlife Fundin raportti [toukokuulta 2008] estimoi, että vuoteen 2030 mennessä tehokkuudet älylaitteissa voivat potentiaalisesti vähentää hiilidioksidipäästöjä jopa 8 gigatonnia, luku joka on arviolta neljännes kaikista globaaleista päästöistä vuonna 2018.” Tässä tulee huomata, että WWF, jonka vastuulla on alkuperäiskansojen pakkosiirtäminen ja kidutus (katso Survival International), on vastuussa luonnon finansialisaatiosta yhdessä World Economic Forumin ja muiden konservaattoritahojen kanssa.

“Täytyy etsiä tosi kovasti löytääkseen totuuden siemenen WWF:n sanomisista. Valheet ovat muuttuneet heidän kauppatavarakseen.”

—konservaatioekologi tri. Mordecai Ogada

“Lisäenergiankulutuksen ajurit ovat yksinkertaisesti liian suuria voidakseen tulla kompensoiduiksi tehokkuutta parantamalla.”

— tammikuu 2020, Data center energy use goes up and up and up

Talouskasvun ja kasvihuonekaasupäästöjen välinen “irtikytkentä” (decoupling) on muuttunut preferoiduksi tarinankerronnan muodoksi globaaleilla instituutioilla kuten YK ja WEF et al., jota toistelevat pääomaa palvelevat tahot.

Toinen hyvä esimerkki on Ericsonin PR-temppu: “Ericson, ICT ja ilmastonmuutos — oletko koskaan olleet huolissasi siitä miten nettisurffailusi vaikuttaa ilmastoon? Tämän raportin mukaan todellinen vaikutus voi olla paljon pienempi kuin kuvittelet. [lähde] ICT-sektorin hiilijalanjälki saattaa pienentyä yli 80 prosentia jos kaikki sähkö tulee uusiutuvista lähteistä. [s. 3] 50 vuotta — jotta Atlantin yli lentävän hiilijalanjälki kompensoitaisiin, hän joutuisi käyttämään kännykkäänsä 50 vuotta.” [s. 5] [Ericsson: A quick guide to your digital carbon footprint — Deconstructing Information and Communication Technology’s carbon emissions, helmikuu 2020] Teoriassa älypuhelin (vanhaksi mennyttä designia) voisi olla käytössä yli 50 vuotta, totta — ja kuitenkin todellisuudessa länkkärit joilla on rahaa (ja vieläkin tärkeämpänä, saatavilla luottoa), korvaavat älypuhelimensa uudemmilla keskimäärin kahden vuoden välein.

7.5 miljoonan datakeskuksen verkkoon kytkeytymisen taikatempun — vähä tai ei yhtään vaikutusta globaaliin energiankulutukseen tai kasvihuonekaasupäästöihin — lisäksi tulee suurten “luonnonvarojen” (biologiset yhteisöt) ja sitoutuneen energian täysi sivuuttaminen, joita kaivetaan maasta (ryöstetään) infrastruktuuria varten. Datakeskusteollisuuden huikea kasvu ja sen kasvava kysyntä energialle on suuri ja vaikea ekologinen kustannus luonnonmaailmallemme — jossa ekosysteemit ovat jo romahtamassa johtuen teollisten sivilisaatioiden aiheuttamista vaikutuksista, joita kapitalistinen talousjärjestelmä puskee eteenpäin. On traaginen ironia, että tämä kiihtyvyys saa alkunsa samaan aikaan kun ilmastonmuutoksesta aletaan huolehtia ja kun teollisuus ja johtava luokka teeskentelee suojelevansa biodiversiteettiä.

[Kuvaajan lähde: Estimating a Data Center’s Electrical Carbon Footprint, White Paper 66, 2010. Note the 10-year life cycle of the data center itself.]

Woke Imperialismi

Jos tarkastellaan sitä, että älypuhelinten tuotantovaihe vastaa 90% suorasta energiankulutuksesta — me voimme turvallisesti olettaa hyperskaalautuvien datakeskusteknologioiden tuotannon ja niistä aiheutuvien vaikutusten olevan massiivisia.

“Vihertalous” voi kukoistaa vain imperialismiin perustuen. Sähkölaitteet tehdään harvinaisista maametalleista, ja niitä voidaan kaivaa maasta ja jalostaa ainoastaan kun käytössä on järkyttäviä määriä energiaa. Useammin kuin ei nämä prosessit vaativat paljon vettä. Resurssien ryöstön prosessissa kaikkein heikoimmassa asemassa olevat ja köyhät ovat niitä, jotka maasta metalleja kaivavat — maissa joita pidetään tarkoituksella ja ikuisesti ulkomaisten korporaatiointressien ja kolonialistivaltioiden epävakauttamina. Sellainen epävakaus ja ulkomaiden väliintulo jatkuu kunnes kohdevaltiosta loppuu resurssit. Lisäksi maat, metsät ja vesi muuttuvat myrkyllisiksi joutomaiksi, myrkyttäen kaiken elämän ja biosfäärin itsensä. Globaalin talouden “great reset” tarkoittaa Globaalin Etelän imperialismin ja kolonialismin uudelleenkäynnistystä.

Tähän voidaan lisätä neljännen teollisen vallankumouksen arkkitehtuuri, joka on rakennettu 5G:n ja 6G:n varaan, ja se voi hyvin vaatia vielä enemmän maametalleja kuin mitä Maapallolla on tarjota. Sen seurauksena teollisuus on jo alkanut etsiä uusia markkinoita — suuren mittakaavan merikaivaukset.

Oligarkkien puskiessa eteenpäin suunnitelmiensa kanssa alkaa kaivaa planeettamme meriä kun maa-alat on jo ryöstetty tyhjiksi, globaalit teknojätit ovat saaneet jälleen yhden vision siitä miltä täysi merien kolonisaatio näyttäisi. Syyskuun 14. päivänä 2020 Microsoft lanseerasi “vedenalaiset datakeskukset” sen tutkijoiden noudettua prototyyppinen suljettu datakeskuskapseli Orkney-saarten lähivesiltä Skotlannista, jonne se oltiin upotettu keväällä 2018. [lähde] Project Natick -niminen koe oli toinen jonka Microsoft oli tehnyt. Ensimmäinen kapseli upotettiin Kalifornian rannikkovesiin vuonna 2014.

Energiaintensiivinen kierrätys, melkein kaikilla tasoilla, on osoittautunut järkyttäväksi epäonnistumiseksi — ja kuitenkin se on muuntunut uudeksi biljoonan dollarin teollisuudenalaksi. Tästä syystä tarinankerronta, jolla vakuutellaan kansalaiset uskomaan kierrätyksen olevan yksi kehityksen päässä olevan tuhon lievennyskeinoista, pysyy vahvasti kehissä.

Yllämainittuja ongelmia kärjistää suunniteltu vanhentuminen, jolle me olemme kollektiivisesti sokeita. Useimmissa tapauksissa datakeskuksen elinikä on korkeintaan 10 vuotta. Hyperskaalan datakeskusten odotetaan kestävän 15-20 vuotta. Nämä lyhyet eliniät eivät ole linjassa informaatioteknologioiden paljon nopeamman kehityksen kanssa, jotka vaativat että keskusten komponentteja uusitaan 2-5 vuoden syklillä: “Hyperskaalaajat käyttävät IT-laitteistoa ainoastaan pari ensimmäistä vuotta sen paljon pidemmästä käyttöiästä, ja siinä kaikki. Sitten siirrytään aina vain parempaan prosessoriin, tai parempaan tallennusteknologiaan.”[lähde]

Tämän kiihtyvän painajaisen lisäksi datakeskusten jäähdytys vaatii myrkyllisiä/vaarallisia kemikaaleja, kun suuret diesel-generaattorit tuottavat niille sähköä palvelukatkosten aikoina. Mieti, että Applen datakeskus, joka suunniteltiin Galwayn piirikunnan Athenryyn Irlannissa, mutta joka peruttiin vuonna 2018, olisi vaatinut 144 suurta diesel-generaattoria varavoimaksi kun tuulta ei ollut ollenkaan tai kun uusiutuvia ei tuoteta riittävästi.  [lähde] Dieselin lisäksi vara-akut ovat vaatimus katkojen varalta. Tämä johtaa toiseen painajaiseen, joka nyt on kehittymässä.

Litiumiin.

Tässä pitää ottaa huomioon eksaloituvat globaalit jännitteet suurvaltojen kuten Kiina taholta. Harvinaiset maametallit ja mineraalit sijaitsevat maailman voimakkaimpien suurvaltojen maankuoressa. Pääsy näille maantieteellisille alueille, joissa metalleja ja mineraaleja on yltäkylläisesti, on nykypäivänä kaukana poissa imperialistivaltioiden neuvottelujen asialistoilta ja niiden ylikansallisten korporaatioiden agendoilta, joita nämä valtiot palvelevat.

“Vuoden 2018 Bloomberg New Energy Finance -raportti ennusti, että litiumioniteknologia tulee esiintymään 40%:ssa kaikkien datakeskusten varmuuskopioakuista, ja että hyperskaalasektorilla litiumakut tulevat olemaan yleisimmin käytetty teknologia, 55% UPS-akuista [Uninterruptible Power Supply].” [lokakuun 23. 2019]

Tammikuun 11. 2020: “Keskeytymätön virtalähde (UPS) on modernin datakeskuksen kivijalka, ja pääasiallinen syypää tehottomaan laitteiston käyttöön. Perinteiset lyijyakut ovat muuttumassa yhä vain enemmän turhiksi… Huawein SmartLi UPS -ratkaisu vastaa kutsuun tehostamalla yrityksen litiumioniakkuteknologiaa ja ‘keksii uudelleen’ voimavirtalähteen seuraavan sukupolven datakeskuksille… Luotettavuus paranee lisää tuotteessa sen 10-vuotisen, 5000-syklisen elinkaaren aikana.” [lähde: The importance of the lithium-ion battery for future data centers]

Ei enää tarvetta etsiä “siirtymää vihreään energiaan”, sillä marraskuun 11. päivän 2019 vallankaappaus Boliviassa, maassa jossa on suuret litiumesiintymät, näytti imperialismin ensikädeltä. (Yksittäinen suurin litiumesiintymä on Salar de Uyuni, suolapannu, joka on niin massiivinen että se näkyy avaruudesta.)

Heinäkuun 25. päivänä 2020 miljardööri ja SpaceX:n perustaja Elon Musk vastasi hänelle esitettyyn kommenttiin Twitterissä. Kommentissa luki: “Tiedätkö mikä ei ollut kansan parhaaksi eduksi? USA:n valtion järjestämä vallankaappaus Evo Moralesia vastaan Boliviassa, jotta saataisiin maan litiumit haltuun.” Musk vastasi,
“Me otamme haltuun mitä haluamme! Diilaa sen kanssa.” Evo Morales, Bolivian ensimmäinen alkuperäiskansaa edustava presidentti, jonka valta kaapattiin,
vastasi Muskille, mikä sai huomion keskittymään vallankaappauksen tuottamiin kuolonuhreihin, muistolla Bolivian kansan itsevaltiudesta ja itsemääräämisoikeudesta: “Me tulemme aina puolustamaan luonnonvarojamme!” Muskin groteski olemus ihmisenä, jota kuitenkin hehkutetaan nopeasti kehittyvässä länsimaisessa kulttuurissa, ja myös hänen olemustaan ihmisenä sekä ihaillaan että jäljitellään, kertoo meidän heikentyvästä kyvystämme tunnustaa maailman ongelmia, puhumattakaan että osaisimme ratkaista niitä. Länsimainen maailmankuva, jonka Musk et al. ovat omaksuneet, perustuu valkoihoisten ylivertaisuuteen, ideologiaan joka on iso tekijä niiden keskuudessa, jotka tunnustautuvat liberaaleiksi tai edistyismielisiksi. Satojen vuosien ehdollistamiselle altistumisen seurauksena, sukupolvi toisensa jälkeen, tämä rasistinen ideologia on globaalin, kapitalistisen talousjärjestelmän taustalla. Ehdollistettu kansa ei enää tunnusta tätä.

Lisäksi globaali ryntäys lohkoketjuteknologiaan, joka riippuu jättiläismäisestä aseistetun 5G-verkon laajentumisesta, on jo alkanut. Huhtikuun 25. päivänä 2020 Kiina lanseerasi maailman suurimman lohkoketjuverkon (Blockchain network, BSN), kun maa on nopeasti siirtymässä digitaaliseen keskuspankkivaluuttaan, digilompakoihin, digitaaliseen henkilötunnukseen, automaatioon, esineiden internetiin, tekoälyyn ja biometriikkaan suuressa mittakaavassa. Elokuun 10. 2020 Kiina otti käyttöön oman kansainvälisen verkkosivunsa Googlne ja Amazon Web Servicesin pilvipalvelujen päälle. Tämä massiivinen etumatka digitaalisessa keskuspankkivaluutassa (CBDC), digitalisaatiossa ja 4IR-teknologioissa tunnustetaan USA:ssa suureksi turvallisuusuhaksi. [lähde]

Datakeskukset ovat internetin kiukaita. Kahdeksan miljoonaa sellaista jauhaa 24/7 globaalin kysynnän tyydyttämiseksi. Kysynnän ennustetaan kasvavan eksponentiaalisesti neljännen teollisen vallankumouksen digitalisaation vaikutuksesta. Mitä enemmän dataa tuotetaan, sitä enemmän tallennuskapasiteetin tulee kasvaa. Tämä kasvu on ennennäkemätöntä.

Tässä pitää hetki pohtia World Economic Forumin sidosryhmien kertomaa tarinaa. Sitä parhaiten voisi kuvata PR-uudelleenbrändäykseksi. Datakeskukset kukoistavat, kun arviolta 1 miljardia ihmistä, 270 vuoden teollisuudenkaan jälkeen, ei pääse käsiksi edes sähköön.

IEA ennustaa, että data ja digitaalipalvelut johtavat globaaliin internet-liikenteen tuplaantumiseen vuoteen 2022 mennessä. Esineiden internetin yhteydet (“systeemi jossa ihmiset, prosessit, data ja asiat kytkeytyvät internetiin ja toisiinsa”, Cisco), triplaantuvat vuoden 2018 9.1 miljardista vuode 2025 25 miljardiin, ja esineiden internetin liikevaihto nelinkertaistuu $1.1 biljoonaan (vuodesta 2018). Näiden laitteiden eksponentiaalista kasvua siivittää “tarkoituksellinen vanhentuminen”. Mobiililaitteiden käyttäjien odotetaan kasvavan 6 miljardiin vuoteen 2025 mennessä. 79% kaikista internet-käyttäjistä ennustetaan käyttävän pelkästään älypuhelimia internet-sisältöjen hakuun (60 prosentin kasvu vuodesta 2018).  [“Kaikkein kehittyneimmissä maissa nykypäivän digitaalikuluttajat (PC:llä ja älypuhelimilla) ovat todennäköisesti huomisen laajennettuja asiakkaita, ottaen käyttöön kehittyviä teknologioita kuten tekoälyn ja immersiivisen todellisuuden.”] [lähde: The Mobile Economy 2019, GSMA Intelligence] Digitalisaation eksponentiaalinen kasvu [7] yhdistettynä älypuhelinten ja sosiaalisen median kasvuun Aasiassa ja Afrikassa tulee nostamaan datakeskusten ja verkkopalvelujen kysyntää ennennäkemättömällä tavalla.

Ciscon mukaan 60% maailman koko populaatiosta tulee olemaan verkossa vuoteen 2022 mennessä. Mutta se oli vuoden 2018 ennuste — ennen COVID-19 “great resetiä”. Kesäkuun 11. päivään 2020 mennessä verkon käyttö oli saavuttanut 53% (Klaus Schwab), ja heinäkuussa 2020 globaali internetin käyttäjien määrä maailmanlaajuisesti raportoitiin olevan 59% (Statista). Se on kaksi vuotta edellä aikataulusta.

“ICT-järjestelmät lisäävät oman merkittävän osuutensa maailman energiankulutukseen ja hiilidioksidipäästöihin. Tämä osuus tulee pysymään johtuen jatkuvasta käyttäjien yhteydenpidon vaatimuksesta ja liikennevolyymien kasvusta, joita nykyiset ICT-palvelut ja uuden infrastruktuurin ja teknologioiden kehittäminen vaativat.”

— marraskuun 8. 2019, Greener, Energy-Efficient and Sustainable Networks: State-Of-The-Art and New Trends

Erityistä huolta aiheuttaa videon striimaamisen ja pelaamisen nopea kasvu. Vuoteen 2022 internet-videon liikennemäärien ennustetaan tuplaantuneen vuodesta 2019, ja verkkopelaamisen ennustetaan nelinkertaistuvan — mikä on jo 87% kaikesta kuluttajien verkkoliikenteestä vuoteen 2022 mennessä. [lähde] Tähän surkeaan todellisuuteen päälle neljännen teollisen vallankumouksen teknologiat (5G, lohkoketju, virtuaalitodellisuus) rasittavat kollektiivista hyvinvointiamme ja luontoa vieläkin enemmän ja kasvattavat energiankulutusta. Näiden analyysien ja datan lukemisen ja pohtimisen keskellä on tärkeää pitää mielessä, että nämä on kaikki koostettu ennen suurta “COVID-19:ia, Great Resetia“. Muistetaan, että Schwab kesäkuun 11. päivänä 2020 ylpeänä kertoi että jotkut videopalvelut ovat jo kasvaneet 20-kertaisiksi tämän “vedenjakajahetken” aikaan.

“Lohkoketjusovellusten levittäytyessä laajemmalle, niiden energiankäytön aiheuttamien vaikutusten ymmärtäminen saattaa olla yhä vain tärkeämpää energia-analyytikoille ja virkamiehille.”

— Data Centres and Data Transmission Networks, On track, International Energy Agency, June 1, 2020

Graafi: “Tuore IDC:n tutkimus väittää, että vuoteen 2025 mennessä maailmanlaajuinen dataliikenne on kasvanut 61 prosenttia 175 zettatavuun, ja arviolta 75 prosenttia populaatiosta suorittaa jonkin datatoiminnon 18 sekunnin välein.” [lähde]

Energia-intensiiviset 5G-kännykkäverkot toimivat uuden globaalin arkkitehtuurin perustana, kuten johtava luokka on suunnitellut. ICT-asiantuntijat puhuvat siitä miten “kiitos massiivisten MIMO-antennien, vanhakantaisten monikaistaverkkojen ja massiivisten piensolujen yhteiskäytön”, 5G-verkko jatkaa energian syömistä kolmesta kolmeen ja puoleen kertaa sen verran kuin nykyiset 4G-verkot. [Lähde, lokakuun 30. 2019] Neljännen teollisen vallankumouksen toteuttamisen välineenä World Economic Forum etsii yhteiskunnallista toimilupaa hyödyntämällä biodiversiteettikriisiä (jonka nämä samat ihmiset, olennot ja instituutiot ovat saaneet aikaan) keinona hankkia yhteiskunnallisen toimiluvan. Tuo teeskennelty huoli planeetan ekologiasta ja kaiken elämän terveydentilasta nopeasti paljastuu huijaukseksi kun tulee tietoiseksi 5G:n mukanaan tuomista ympäristöuhista sekä siihen liittyvistä terveysriskeistä kaikille elämänmuodoille. Vaikka 403 tieteilijää ja lääkäriä (syyskuun 23. päivään 2020 mennessä) ympäri Euroopan unionia ovat kin allekirjoittaneet julistuksen, joka vaatii 5G:n käyttöönottosuunnitelman pysäyttämistä, sellaiset EU:n ja WHO:n suuntaan esitetyt vetoomukset kaikuvat kuuroille korville. “Kuunnelkaa tiedeasiantuntijoita” ja “yhdistykää tieteen taakse”, mutta aihoastaan sellaisen tieteen joka palvelee pääomaa. Vuonna 2018 kehittyvien riskien raportti Euroopan komission SCHEER-komitealta (Scientific Committee on Health, Environmental and Emerging Risks) kehoittaa kiinnittämään huomiota potentiaalisiin vaikutuksiin luonnon elämälle johtuen sähkömagneettisen säteilyn lisääntymisestä.

Vieläkin pahempana mutta toki aiheeseen liittyvänä ne, joiden tehtäväksi on annettu pääoman puolustaminen, heidän palvellessaan ruokkivaa kättä, ovat tarkoituksellisesti värikynäilleet todelliset 5G-huolet “salaliittoteorioiksi“ laskelmoidussa projektissa ottaa 5G käyttöön niin pienellä vastarinnalla kuin mahdollista.

“Kokonaisenergiankulutus ja päästövaikutukset 5G:stä ovat edelleen epävarmoja.”

— Data Centres and Data Transmission Networks, On track, International Energy Agency, June 1, 2020

“Itseohjautuvan auton datavirta tulisi täysin täyttämään keskimääräisen läppärin 240GB kovalevyn alle minuutissa.” [lähde]

Laajamittainen automaatio, tekoäly, koneoppiminen, 3D-tulostus, lohkoketjut, kryptovaluutat, itseohjautuvat autot, virtuaalinen ja laajennettu todellisuus, esineiden internet, teollinen esineiden internet, tarkkuusmaatalous, geenimuokkaus, robotiiikka, “äly”kaupungit: lista on loputon ja vain pitenee kun maailman voimakkaimmat teknokraatit johtavat siirtymää kivijalkaliikkeistä verkon digitalisoituun neljännen teollisen vallankumouksen koulutukseen lapsillemme, neljännen teollisen vallankumouksen terveydenhoitoon (e-terveys, digitaalinen lääketiede) ja automatisoituun globaaliin työvoimaan. Digitaalisuuden myötä tulee ihmisen sulautuminen koneeseen: laajentaminen ja neuroteknologiset aivoparannukset. Kyberturvallisuus tulee olemaan 21. vuosisadan taistelukenttä. Kehittyvät teknologiat, jotka edistävät militarismia, mm. tappavat autonomiset asejärjestelmät (Lethal Autonomous Weapons Systems, LAWS), dronekohdennus ja hyperääniaseet kaikki ennustetaan muuttuvan normiksi, mikä vain pahentaa juopaa ja tuhoa.

Lohkoketjuekosysteemi on keskeinen infrastruktuurien infrastruktuuri, joka mahdollistaa pilvilaskennan, 5G-viestinnän, esineiden internetin, tekoälyn ja bid data vertikaalisen integraation, missä fintech ja muut sovellustason palvelut on pinottu kaikki päällekäin”. [lähde] 5G-laajakaista on keskeinen verkko, joka kuljettaa dataa — datakeskusten lämmetessä kiukaan lailla. Yhdessä ne luovat digitaalisen teknosfäärin, joka tarkoituksella vaurioittaa biosfääriämme, yhdessä tulevan ennennäkemättömän mittakaavan ekologisen painajaisen kanssa. Kaikki tämä esitetään ilmaston ja biodiversiteetin suojeluna.

Alla on lainaus artikkelista “The World in 2030. Hyper-connected and Hyper-fragmented”, jonka on kirjoittanut Mark Leonard, Euroopan neuvoston ulkosuhteiden johtaja ja WEF:n geotalouden globaalin agendan aiempi puheenjohtaja:

“Yhteydenpito voi aiheuttaa konflikteja… sen sijaan että ne loisivat harmonisen globaalin kylän, me yhä vain enemmän tunnustamme, että ne samat voimat jotka ovat tuoneet ihmiset yhteen ja purkaneet rajat väliltämme, johtavat nationalismiin, protektionismiin ja kontrollinhaluun. Vuoden 2030 maailma tulee siksi todennäköisemmin olemaan lähemmin yhteennivoutunut kuin koskaan aiemmin historiassa, vaikka myös poliittinen sirpaloituminen on suurempaa kuin koskaan aiemmin. Se on maailma, jossa yhteydet ihmisten ja maiden välillä ovat muuttuneet instrumentoiduiksi ja aseistetuiksi… Digitaalinen vallankumous on tuonut ihmiset yhteen yksittäiseen kytkeytyneeseen verkkoon ja se tulee johtamaan yhteiskuntien sirpaloitumiseen…

Muuttoliike ja ihmisten liikkeet tullaan muuttamaan aseiksi ja se tulee olemaan politiikan keskeinen aihe, yhä tiukemmin tulevaisuudessa kuin nyt, molemmat niistä maissa jotka ovat huolissaan omasta olemassaolostaan johtuen väestönmuutoksesta ja maissa jonne muutetaan suurina virtoina. Lisäksi kansainvälinen laki ja instituutiot muuttuvat yhä vain aseistetummiksi: lakisodankäynnin idea, näiden instituutioiden normeja ja prosesseja käyttäen vihollisten vahingoittamiseksi, tulee olemaan erittäin hyvin tiedossa oleva konsepti. Me pidimme lakeja ja instituutioita kilpailun rajoitteina ja tapana hallinnoida suhteitamme menneinä aikoina. Nyt ne ovat muuttuneet samaan aikaan keskeisiksi kilpailutekijöiksi ja kilpailun kentäksi.” [lähde]

Demonstroidakseen lisää biodiversiteettikriisin illusionaarisia huolia COVID-19:n pahentamana, World Economic Forum et al., keinona toteuttaa “great reset” niin nopeasti kuin mahdollista, laukaisee satelliitteja jo nyt avaruuteen jotka tukevat 5G- ja 6G-verkkoja, kytkien yhteen biljoonia laitteita. Marraskuun 11. päivänä 2019 SpaceX:n Starlink-laajakaistaverkko, jonka omistaa Elon Musk, lähetti raketeilla yli 60 satelliittia kiertoradalle. Tätä edelsi 60 SpaceX-satelliitin laukaisu toukokuussa 2019. Helmikuuhun 2020 mennessä SpaceX oli laukaissut viisi 60 satelliitin sarjaa kiertoradalle — pitkäaikaisena tavoitteenaan sillä on laukaista yhteensä 30 tuhatta satelliittia.

Mutta Musk ei ole todellakaan yksin aikeissaan ottaa taivas haltuun. 57,000 satelliittia on suunniteltu laukaistavaksi vuoteen 2029 mennessä. “Kun taivaalla on 50,000 satelliittia, ‘näkee taivaan kuhisevan,’ sanoo Tony Tyson, University of California Davisin astronomi ja fyysikko. ‘Jokaisessa neliöasteessa tulee olemaan jotain kuhisemassa.’” Lisäksi sääntelemättömien rakettilaukaisujen päästöt tulevat vaikuttamaan globaaliin ilmakehään samalla kun ne syytävät avaruuteen suuria määriä avaruusromua. [lähde] Vaikka “corona” vie rahvaan huomion muualle, Klaus Schwabin kuvaama virus on “lievä” hänen kirjassaan COVID-19 The Great Reset. Yksi asia on selvää — miljardöörit ovat kaikkein vaarallisin virus.

“Pian Maa saattaa olla kymmenien tuhansien satelliittien peittämä, ja niitä on paljon enemmän kuin arvioidut 9,000 tähteä, jotka paljaalle ihmissilmälle ovat näkyvissä.”

— tammikuu 29, 2020, The night sky is increasingly dystopian

Täysi silmien ummistaminen niille haitoille, joita tämä tulee aiheuttamaan yöeläimille ja kasvillisuudelle on patologisuuden tuolla puolen. Ylimielisyys on räikeää, uskomatonta ja yksiselitteistä. Fysiologisten haittojen lisäksi tämä uusi valosaasteen ennennäkemätön muoto tulee häiritsemään navigaatiota ja muuttokäyttäytymistä monilla eläimillä, linnuilla ja hyönteisillä, joka on kehittynyt tuhansien vuosien evoluution aikana.” Elämän rytmi pyörii valon ja varjon päivittäisten kuvioiden pohjalta, joten näiden kuvioiden häiriintyminen vaikuttaa ekologiseen dynamiikkaan.” [The Hague]

Suorat ekologiset vaikutukset, jotka meitä odottavat tulevaisuudessa

Tässä tärkeintä on havaita vallan keskittämisen tapahtuminen reaaliajassa. World Economic Forumin perustaja ja toimitusjohtaja Klaus Schwab viittaa tähän konsolidaatioon uutena globaalina arkkitehtuurina; uutena globaalina hallitusmuotona. Seuraavat päivämäärät ovat äärimmäisen tärkeitä. Toukokuun 18. päivänä 2018 Maailmanpankki pariutui Yhdistyneiden Kansakuntien kanssa. Kesäkuun 13. päivänä 2019 World Economic Forum pariutui Yhdistyneiden Kansakuntien kanssa. Maaliskuun 11. päivänä 2020 World Economic Forum pariutui Maailman terveysjärjestö WHO:n kanssa (YK:n alainen organisaatio) ja käynnisti COVID Action Platformin, kahden sadan maailman voimakkaimman korporaation koalition. Tämä luku pian paisui yli 700:ksi. Samana päivänä, Maaliskuun 11. 2020, WHO julisti COVID-19:n pandemiaksi. YK-WEF -kumppanuus asettaa WEF:n kestävän kehityksen tavoitteiden ruoriin (SDG:t, joihin viitataan myös Global Goalseina), joiden toteuttamista he yhdessä kuolaavat. Tämä ei johdu siitä, että heitä kiinnostaisi köyhyys, biodiversiteetti, ilmasto tai maailman nälkäongelma. Holistisella kielenkäytöllä myyty ja kauniiden ruskeiden lapsien kuviin puetut SDG:t edustavat uudenlaista köyhyystaloutta (impaktisijoittaminen / yhteiskunnallisen vaikutuksen velkakirjat) sekä uusia markkinoita. Lapset nähdään ihmispääomana, ja heitä hyödykkeellistetään lohkoketjuihin jotka kytkevät käytöksen hyötyihin. Pakottaminen paketoidaan voimaantumiseksi. Ihmispopulaatioita kontrolloidaan digitaalisilla henkilöllisyysjärjestelmillä, jotka on sidottu tukimaksujärjestelmiin ilman käteistä rahaa aseistetun 5g:n IoT:n ja laajennetun todellisuuden ympäristön kontekstissa. Maailma, jossa kaikki luonnon toiminnot on monetisoitu, ostettavissa, myytävissä ja kaupankäynnin alaisina Wall Streetilla.

Neljännen teollisen vallankumouksen teknologiat, erityisesti 5G ja ICT, menevät SDG #9:n alaisuuteen: “Resilientin infrastruktuurin rakentaminen, kestävän teollisuuden edistäminen ja innovaatioiden vaaliminen”; 9c: “ICT:hen käsiksi pääsyn lisääminen merkittävästi ja universaalin ja huokean käsiksipääsyn tarjoaminen internetiin vähiten kehittyneille maille vuoteen 2020 mennessä”. Nämä ovat keskeisiä United Nations Industrial Development Organization:n (UNIDO) tavoitteita. Kriittinen komponentti mentäessä kohti neljännen teollisen vallankumouksen (“Industry 4.0”) täydellistä toteuttamista on digitalisaatio. EU:ssa 4.0 digitalisaatiota ollaan ottamassa käyttöön EU Green Dealin alaisuudessa, mikä palvelee Klaus Schwabia.

“Arviolta $6 biljoonaa vuodessa pitää investoida saadaksemme SDG:t toteutettua, suurin osa tästä köyhien maiden markkinoille.”

— At Last… Climate Consensus on the Magic Mountain, February 3, 2020, SYSTEMIQ

Neljäs teollinen vallankumous on termi, joka on suurelta osin liitetty Schwabiin. Hän kuvaa sille olevan “tunnusomaista useiden teknologioiden yhteensulautuminen, mikä häivyttää rajat fyysisen, digitaalisen ja biologisen maailman väliltä.” World Economic Forumin verkkosivut lisäävät, että se vaikuttaa “kaikkiin tieteen, talouden ja teollisuuden aloihin, ja jopa haastaa idean siitä mitä ihmisenä olo tarkoittaa.” [lähde] Voidaan kysyä miksi kollektiivisesti me hyväksyisimme arkkitehtuurin, joka vain tuhoaisi lisää luonnonmaailmaamme. Maailmaa, joka tuhoutuu vielä enemmän siitä samasta globaalista arkkitehtuurista, jonka pitäisi pelastaa se.

“Kun meillä on pääsy ihmisten ajatuksiin ja emootioihin, meidän tulee luoda digitaalinen tila joka mahdollistaa ihmisten ajatella vapaasti, ajatella eri tavoin ja ajatella luovia ajatuksia. Ja yhteiskunnassa, jossa ihmiset pelkäävät noiden ajatusten ajattelua, todennäköisyys kyetä nauttimaan edistyksestä merkittävästi heikkenee.” [The Fourth Industrial Revolution | Full Version, World Economic Forum, huhtikuun 13. 2016]

“Koko idea ihmisistä jonkinlaisena luonnollisena konseptina tulee todella muuttumaan. Kehomme tulee olemaan niin high–techia, että meidän ei tarvitse todella kyetä tekemään eroa sen mikä on luonnollista ja sen mikä on keinotekoista välillä”

— The Fourth Industrial Revolution | Full Version, World Economic Forum, huhtikuun 13. 2016

Tämän osion lopuksi me voimme rinnastaa Andraen ehdotuksen siitä, että viestintäteknologiat saattavat kuluttaa enemmän kuin 20% globaalisti kaikesta energiasta vuoteen 2025 mennessä, The Guardianin John Vidalin tekemään huomioon vuonna 2017: “Teollisuus on rohkaissut ideaa siitä, että talouden digitaalinen transformaatio ja suuren mittakaavan energiatehokkuus tulisivat leikkaamaan päästöjä globaalisti 20%:lla tai enemmän.”

Valtaeliitti aikoo murskata epäviralliset alat ja kokonaiset yhteiskunnat eteläisellä pallonpuoliskolla — ja ympäri maailman, puskeakseen neljättä teollista vallankumousta, COVID-19:a katalyyttina hyväksikäyttämällä. Biosfäärin suojelemisen ja ilmastonmuutoksen vaikutusten lieventämisen nimissä (“Great Reset”) homma on ollut työn alla jo vuosikymmenet, ja sen on johtava luokka tuonut niskoillemme. Uusi globaali arkkitehtuuri peittää sen todelliset aikeet illuusiohuolella ekologisista kriiseistä, jotka he ovat itse luoneet. Joita he pahentavat. Leikatakseen “globaaleja päästöjä 20% tai enemmän” ottamalla käyttöön infrastruktuurin, joka saattaa hyvin tuottaa 23% kaikista globaaleista päästöistä vuoteen 2030 mennessä. Sen hinnalla että ryöstetään Maapalloa vielä vähän lisää. Kasvavan, kollektiivisen henkisen pakottamisen hinnalla.

Tämä turmeltunut psykoosi on järkeenkäypä ainoastaan silloin kun ymmärtää, että “ilmastoteot” eivät liity ilmastonmuutoksen lieventämiseen. Sen sijaan ne palvelevat eräänlaisena mahdollisuutena “resetoida” kapitalismi sen häilyessä romahduksen partaalla globaalin velan paisuttua huikeaan 253 biljoonaan dollariin. [Globaali velka on sen jälkeen paisunut käsittämättömään 272 biljoonaan dollariin.] Me olemme kulkemassa kohti väistämätöntä ja peruuttamatonta teknologista orjuutta.

“Kuka selviää? Amazon, Netflix, Google, Comcast, Facebook, et al. Ne jotka kontrolloivat maailman ruutuja, kontrolloivat maailmaa. Se on uusi aamu helvetissä.”

— John Steppling, Morning in Hell, October 7, 2020

Mitä enemmän valtiot, teollisuudenalat, instituutiot, alustat ja laitteet luottavat toisiinsa kytkeytymiseen toimiakseen, sitä enemmän sähkönkulutus kasvaa globaalisti.

“Piijäljen, [ja] hyperkytkettyjen teknologioiden ympäristövaikutusten” arvioinnissa Institute for the Future tulee seuraavaan päätelmään, “Nämä faktat yhdessä tulkittuina kasvattavat mahdollisuutta, että hyperkytketyn maailman nettoympäristövaikutus olisi negatiivinen.” [The Hyperconnected World of 2030–2040; tuotettu Office of Director of National Intelligencen tuella; IFTF kokosi teknologia-asiantuntijoiden ja tutkijoiden tiimin tarkastelemaan hyperkytketyn maailma tulevaisuutta päivän mittaisessa työpajassa vuonna 2019.]

Johtava luokka aikoo antaa luonnolle rahallisen arvon, globaalisti. “Sosiaalisen ja inhimillisen pääoman” monetisaatio seuraa. Tämä tarkoittaisi suurinta transformaatiota modernin ajan talousjärjestelmässä. “Luonnon pääoman” valuaation odotetaan korvaavan bruttokansantuotteen, jotta luontoa voitaisiin ostaa, myydä ja vaihtaa Wall Streetilla. Tämä yhdessä “suojeltujen alueiden” kanssa ajaisi alkuperäiskansoja kodeistaan yhä vain lisää. Sen lisäksi, että data on uusi öljy, luonnon luokittelu omaisuuseräksi edustaa globaalia yhteisvaurauden kaappausta. Kapitalismin saavuttaessa rajansa ja fyysisen työn ollessa nyt korvattavissa automaatiolla/robotiikalla, data ja luonto edustavat uutta ja koskematonta kasvumarkkinaa. Käyttämällä sitä todellista faktaa, että luonto on kaikelle elämälle elintärkeää, meille syötetään uskomusta että ihmiset kykenisivät arvioimaan sen arvon oikein jos se monetisoitaisiin (esim. “luonnon pääoma” ja “maksut ekosysteemipalveluista”). Kuitenkin, mietipä tätä: Vain muutamassa kuukaudessa WHO (WEF-kumppanuus maaliskuun 13. päivä 2020) sekä YH (WEF-kumppanuus kesäkuun 11. päivä 2019) — yhdessä niitä palvelevien jeesmies-instituutioiden, -akatemian, -median ja kolmannen sektorin kanssa — tehokkaasti ottivat käyttöön kognitiiviset tieteet, psykologian, vaatimustenmukaisuuden ja pelon vakuutellakseen koko globaalille populaatiolle, että maskeja on pakko pitää jotta elämät pelastuisivat. Tällä samalla tavalla, jos he todella olisivat halunneet vakuuttaa populaatiolle, että on kriittistä suojata luontoa kehitykseltä, teollisuudelta, yksityistämiseltä, korporaatioiden kaappaukselta ja monetisaatiolta — onhan luonto elintärkeää kaikelle elämälle, ja sitä pitää sellaisena kunnioittaa — he voisivat sen hyvin tehdä. Mutta he eivät tee niin, koska juuri he ovat niitä jotka ovat täysin vastuussa suurimmasta osasta ryöstöä jota he haluavat jatkaa. Globaali luonnontuho on se minkä päälle he rakentavat omaisuutensa ja statuksensa.

Neljäs teollinen vallankumous on aiheuttanut ja tulee aiheuttamaan suurmullistuksia, kodeista pakenemista, vakavia vaikutuksia ja talonpoikien, alkuperäiskansojen, työväenluokan ja kaikkien epäviralliseen talouteen kuuluvien vakavaa kärsimystä. Keskiluokka ei tule säästymään. Kuitenkin tätä turmeltunutta uutta globaalia arkkitehtuuria, joka on vaarallinen ihmiselämälle, älykkäälle ja biologiselle elämälle, puskentaan eteenpäin huolimatta ennustetusta tragediasta — pelkästään rahan, liikevoiton ja vallan saamiseksi. Juuri se seikka näyttää meille yksiselitteisesti ja peruuttamattomasti, että lupaukset oikeudenmukaisesta siirtymästä, ekologisista sopimuksista, uusista sopimuksista, build back better -soppareista ovat pelkkää käsienheiluttelua, tyhjiä vakuutteluja, vailla mitään konkreettista. Nämä ovat heidän valheitaan. Lupauksia ja väitteitä jotka eivät ole muuta kuin alibeja.

Länsimaiset ja johtavat ideologiat ovat olleet keskeisessä ja kriittisessä roolissa kansojen, ekosysteemien ja biosfäärin väkivaltaisessa transformaatiossa. Neljäs teollinen vallankumous edustaa kaikkein väkivaltaisinta niistä. Sillä niin kauan kun johtavan luokan annetaan olla olemassa, sosiaaliset ja ympäristölliset oikeuskysymykset jäävät pelkiksi toiveuniksi.

Johtava luokka on käyttänyt sekä pelkoa että joukkoon mukautumista aseina meitä vastaan. COVID-19 on katalyytti toteuttaa uusi globaali arkkitehtuuri, neljäs teollinen vallankumous. Se ei ole pelkkä konjektuuri tai “salaliittoteoria“, vaan fakta. Tavoitteena on täysi suostuvaisuus. Fyysistä transformaatiota pois fyysisestä maailmastamme kohti täydellisen keinotekoisuuden, digitaalisen, virtuaalisen maailman syleilyä on kehitetään paraikaa silmiemme edessä. Se on kollektiivisen tajuntamme sosiaalista manipulointia. Yhteiskunnallinen toimilupa hankitaan resetoimaan kapitalistinen järjestelmä — ilmastokriisin ja planeetan pelastamisen verukkeella. Tämän me tiedämme: planeettaa eivät pelasta ne jotka sen ovat tuhonneet.

Viitteet:

[1] Syyskuun 11. päivän 2020 artikkeli “The Social Dilemma Wants You to Delete Facebook” on hieman vääristelevä, filmin painotus oli notifikaatioiden poistossa, eikä niinkään koko sosiaalisen median poistossa. Ja kuitenkin kiinnostavaa, ja aivan korrektisti ilmaistuna, on viittaus Eli Pariserin TED-esitykseen, jossa selitetään “filtterikuplien olevan seurausta internet-alustojen ryntäyksestä ruokkia käyttäjiä informaatiolla, joka saa heidät tulemaan takaisin.” Pariserin tulisi tietää — hän on sekä Avaazin että Upworthyn yksi perustajista — yhdessä Facebook-perustaja Chris Hughesin kanssa.

[2] “Rönsyilevä leiri, joka on jakautunut 12 alueeseen 13 neliökilometrin alalle, on piikkilanka-aidan ympäröimä ja sitä vartioi poliisi ja armeija. Pakolaiset eivät saa tulla eikä mennä ilman lupaa. Jos he haluavat liikkua toiseen kaupunkiin muualla maassa, he tarvitsevat sponsorin Jordaniasta, joka tarjoaa heille rahallista tukea — mikä on jättänyt monet jumiin leirille.” [lähde]

[3] Gov.UK: “Me pyysimme meidän hostauksen toteuttajilta, Amazon Web Services, UKCloud sekä Carrenza, kertomaan meille miten paljon sähköä me käytämme, miten paljon hiilidioksidia tuotamme. Ainoastaan yksi meidän hostaajistamme, UKCloud, suostui antamaan meille dataa sähkönkulutuksestamme. Amazonin ja Carrenzan tapauksessa arvasimme sen miten paljon sähköä käytämme, olettaen sen olevan tietty prosenttiosuus meille lähetetystä laskusta. Lisäksi Amazon tai Google ei kumpikaan tällä hetkellä jaa tietoa siitä miten paljon hiilidioksidia heidän datakeskuksensa tuottavat.” [lähde]

[4] “Lawrence Berkeley National Laboratoryn, International Energy Agencyn (IEA) ja Rocky Mountain Instituten (RMI) tutkijat ovat tulleet tulokseen, että huoneilmastointilaitteet yksinään — tyypilliset laitteet jotka laitetaan ikkunan viereen tai asunnon ulkopuolelle useimmissa kodeissa — tuottavat yli 130 gigatonnia (GT) CO2-päästöjä nykyhetkestä vuoteen 2050 asti. Se olisi 20–40% maailman jäljelle jääneestä “hiilibudjetista” (se määrä mitä voimme maksimissaan päästää jos halutaan pitää ilmaston lämpeneminen alle 2 asteessa verrattuna tasoihin ennen teollistumista — tavoite joka asetettiin Pariisin ilmastokonferenssissa vuonna 2015).” [lähde] “Jos huoneilman ilmastointilaitteet tuottavat noin paljon päästöjä, silloin on vaikeaa kuvitella miten suuret päästöt ovat teollisessa mittakaavassa.”

[5] Vuonna 2018 uusiutuvilla tuotettu kokonaissähkömäärä oli 6 586 TWh. Uusiutuva vesivoima oli 63% kaikesta tästä (4 149 TWh), sen jälkeen tuulivoima (1 263 TWh), aurinkovoima (562 TWh), bioenergia (523 TWh), maalämpö (88 TWh) ja merisähkö (1 TWh). [Lähde: IRENA – Renewable energy highlights, heinäkuun 1. 2020]

[6] “Mutta datakeskukset ovat nopeasti muuttumassa energiatehokkaammiksi, ja uusi tutkimus viittaa siiihen että ei enää ole läheistä linkkiä pilvilaskennan ja energiankäytön välillä. Sciencessa julkaistu raportti hehkuttaa tehokkaampien laitteiden ja teknojättien “hyperskaalan” datakeskusten edistystä… Datakeskusteollisuuden 20%:n vuosittainen parannus energiatehokkuudessa ylittää kaikki muut talouden osat. Nykyään käytetty sähkö datakeskuksissa, 1% globaalista sähköstä, on arviolta sama kuin vuonna 2010… tämä uusi tutkimus on ensimmäinen suuri yritys koostaa alhaalta-ylös kuva datakeskusten energiankäytöstä vuosikymmenen ajalta. Tutkijat pohjaavat työnsä Cisco Systemsin, Lawrence Berkeley National Laboratoryn ja International Energy Agencyn julkaisemiin raportteihin, muiden muassa.” [lähde]

[7] Cisco Annual Internet Report, 2018-2023 ennustaa, että vuoteen 2023 mennessä mobiiliapplikaatioita tulee olemaan ladattu globaalisti 299.1 miljardia kertaa, kasvanut vuoden 2018 194 miljardista. Vuoteen 2023 mennessä tulee olemaan 29.3 miljardia laitetta ja yhteyttä (3.6 laitetta ja yhteyttä per henkilö), kasvua vuoden 2018 lukemasta 18.4 miljardia (2.4 laitetta ja yhteyttä per henkilö). Samalla tavoin Gartner ennustaa, että vuonna 2019 tulee olemaan käytössä 14.2 miljardia laitetta, ja yhteensä niitä tulee olemaan kytkettynä 25 miljardia vuoteen 2021 mennessä, mikä tuottaa suuret määrät dataa. [lähde]

Lähde:

http://www.wrongkindofgreen.org/2020/11/28/the-great-reset-the-final-assault-on-the-living-planet-its-not-a-social-dilemma-its-the-calculated-destruction-of-the-social-part-iii/