Romahdustalouden eri lajit

CollapsonomicsMikä on romahdus?

Globaali rahoitusjärjestelmä on sekasotku. Energiahuippu on näkyvillä. Kasvu kehittyneissä talouksissa on hidastunut nollaan. Valtiot ovat kykenemättömiä mihinkään. Tuloerot ovat kasvussa. Koulutus ja terveydenhuolto ovat ikuisessa pulmatilanteessa. Mikään ei tunnu turvalliselta ja tuhon äänet kuuluvat yhä kovempina yhteiskunnassa.

On houkuttelevaa lytätä kaikki nämä haasteet yhteen niinkuin ne olisivat massiivinen salaliittoisku (jota selvästikin poliittinen oppositio ajaa), mutta sellaisella hysterialla ei ole paljoakaan meriittiä todellisuudessa. Pelolla mässäilijät haluaisivat sinun uskovan, että sivilisaatio tuhoutuu ellet usko heitä. Tässä postauksessa hahmottelen useita romahduksen muotoja. Toivon tämän tarjoavan jotain kontekstia lukemattomiin apocalyptisiin ennusteisiin joita tasaiseen tahtiin pusketaan ulos. Seuraavan kerran kun kuulet jonkun ennustavan maailmanlopun, toivottavasti kysyt itseltäsi “Puhummeko me romahduksesta vai ROMAHDUKSESTA?” On mahis, että kuulet todisteita romahduksesta (pienellä ärrällä), mutta sinua koitetaan saada uskomaan että todisteet tarkoittavat ROMAHDUSTA.

Ehdotan kolmenlaista kaavaa romahdukselle, jotka kasvavat vakavuudeltaan; ensimmäiset kaksi ovat tässä sekä niiden alatyypit:

  • Rahoitusjärjestelmän romahdus
    • Nimellinen
    • Perustavanlaatuinen
  • Instituutioiden romahdus
    • Jonkin tietyn instituution
    • Perustavanlaatuinen
  • Systeeminen romahdus
    • ei tarvetta alalajeille…

Tarjoan muutaman esimerkin siten kun sellaiselle on tarve. Valitettavasti aivoni ei ole rakennettu satunnaisesti kaivamaan tarkkoja yksityiskohtia. Ne lukijat, joilla on ylivertaiset tiedot historiasta, voivat vapaasti tarjota omia esimerkkejään meidän tarkasteltavaksemme.

Rahoitusjärjestelmän romahdus

Taantuma, lama, romahdus, voi hitsi! Me aloitamme kaikkein yleisimmällä ja vähiten kuumottavalla romahduksen muodolla. Rahoitusjärjestelmän romahdus on enemmän tai vähemmän rajoittunut talouteen. Ihmiset menettävät toimeentulonsa, omaisuuden arvo laskee ja elintaso heikkenee. Kuitenkaan vaikutukset eivät leviä yhteikunnan muihin osiin laajemmalti. Voi olla mielenosoituksia ja jopa mellakoita. Varmasti on enemmän kuin tarpeeksi poliittista retoriikkaa. Mutta suurimmaksi osaksi systeemi jyllää edelleen.

Nimellinen romahdus

Nimellinen romahdus on perinteinen taantuma, joka usein seuraa kuplaa. Kuplan merkki on resurssien väärinallokointi johtuen omaisuuserien hinnoittelun vääristymistä. Lähihistoriamme on täynnä esimerkkejä — tekno-osakkeet, strukturoidut velkakirjat, raaka-aineet (kulta), internet-yritykset, jne.

Se mikä erottaa taantuman/laman syvemmistä romahduksen muodoista on se, että resurssien väärinallokointi tapahtuu marginaalissa. Inflatoidut hinnat johtavat liikainvestointeihin tietyillä sektoreilla. Kuplan puhjettua voi kestää hetken aikaa ennen kuin investointi ja työmarkkinat on restrukturoitu uudelleen. Siitä huolimatta omaisuuserien hinnat kuplien aikaan eivät ole perustavanlaatuisella tavalla vääriä vaan yksinkertaisesti niistä on markkinoilla liikaa tarjontaa.

Teknokuplan jälkeen teknoyritykset eivät kadonneet. Monet sijoittajat menettivät paljon rahaa nimellisesti dollareina, ja kuitenkin merkittävä määrä yrityksistä jatkoi toimintaansa. Lisäksi useat yritykset, jotka joutuivat konkurssiin, jättivät jälkeensä omaisuuseriä ja infrastruktuuria jotka tarjosivat mahdollisuuden rakentaa uusia yrityksiä niiden päälle.

Me voimme nyt katsoa taaksemme 90-luvun lopun euforiaa ja tunnustaa, että monet ennustuksista osoittautuivat oikeiksi. Kyse oli vain sen laajuudesta, aikaikkunasta ja rahallisista ennusteista jotka olivat väärin. Samalla tavoin tietyt oikeutukset asuntokuplalle eivät olleet täysin järjettömiä. Rahoituksesta oli tullut tehokkaampi (vaikkakin myös löysempi). Ihmisten määrä oli kasvussa. Hinnat kasvoivat nopeimmin halutuilla alueilla. Kyse oli vain hinnoista, jotka johdettiin näistä loppupäätelmistä, jotka osoittautuivat järjettömiksi.

Uhka – vaarallista elämäntyylille

Perustavanlaatuinen romahdus

Perustavanlaatuinen romahdus tapahtuu kun omaisuuserät, joita kuplan aikaan on tuotettu, ovat harhaanjohdettuja. Investoinnit eivät ole yksinkertaisesti väärin allokoitu marginaalissa, vaan kohdistettu sen sijaan toimiin, jotka osoittautuvat lopulta arvottomiksi. Talouden perustuksien rakennusta ohjaava viisaus on pahasti vialla.

Perustavanlaatuinen romahdus syntyy kun pyramiditaloudet (ponzi) rakennetaan kestämättömälle pohjalle. Kun pyramidirakenne romahtaa, se ei jätä taakseen järjesteltäviä omaisuuseriä. Kun Bernie Madoff pidätettiin talousrikoksista, kukaan ei kysynyt tulisiko hänen yrityksensä omaisuuserät myydä legitiimille ostajalle. Siellä ei ollut mitään myytävää…. pelkkää sumutusta. Tämä on perustavanlaatuinen romahdus. Omaisuuserät, joilla piti olla arvoa, ovat kadonneet hetkessä.

Sellainen tapaus ei välttämättä vaadi edes petosta. Samat vaarat ovat olemassa aina kun arvostustasot läpi talouden ovat paisuneet yksittäisen herkän premissin avulla. Tuo premissi saattaa tarkoittaa tietyn resurssin jatkuvaa tarjontaa, tai odotusta siitä että jokin ilmiö skaalautuu äärettömästi. Jos infrastruktuurin kerroksia (fyysisiä tai kulttuurillisia) rakennetaan tuollaisen viallisen premissin päälle, koko systeemi muuttuu särkyväksi.

Peak oil -teoreetikot ennustavat tietynlaista perustavanlaatuista romahdusta, kuten myös inflaatiofanaatikot. Molemmat ehdottavat, että koko talous on rakennettu epätodellisten oletusten päälle tietyn resurssin jatkuvasta tarjonnasta, öljyn ja halvan luoton. Jos kummankaan tarjonta kuivuu kasaan yhtäkkiä, taloudellinen infrastuktuuri muuttuu arvottomaksi kerros kerrokselta.

Historialliset esimerkit ovat mm. yhteiskuntia, jotka ovat riippuvaisia jatkuvasta uuden elintilan hankkimisesta, orjakaupasta tai lakkaamattomasta kullan ja muiden ryöstettyjen raaka-aineiden tuonnista. Kun nuo ulkoiset tulovirrat kuivuvat kasaan, maa löytää itsensä äärimmilleen kiristyneestä tilasta. Suuret sotavoimat, jotka joskus olivat varoja, muttuvatkin yhtäkkiä velvoitteiksi.

Yhtäkkinen ulkoisen vaurauden virta tunnetaan ilmiönä nimeltä Hollannintauti. Hollannintaudin vakavuus on sen funktio, miten korkea pyramidi on systeemin päälle rakennettu. Pikku flirtti on kuin voitto kasinolla…. siitä voi nauttia mutta se ei ole tarpeeksi suuri korruptoimaan. Pitkäaikainen riippuvuus on kuin syntyisi lapsi…. saattaa olla tiedossa suuri romahdus jos todellista maailmaa ei kohtaa silmästä silmään.

Uhka – vaaraksi hyvinvoinnille mutta ei elinajanodotteelle

Instituutioiden romahdus

Instituutioiden romahdus signaloi epävakauden leviämisestä talouden piiristä yhteiskuntaan. Talouden vika alkaa kaataa siihen liittyviä instituutioita. Uhatut instituutiot saattavat olla niitä, jotka pyörivät suoraan menetetyn taloudellisen toiminnan päällä, tai niitä jotka liittyvät romahduksen aikaansaajiin.

Tietyn instituution romahdus

Talous on romahtanut ja siihen liittyvät instituutiot ovat myös romahtamassa. Siihen saattaa kuulua sääntelyelimet, ponzin infrastruktuurin tarjoajat, kokonaiset teollisuudenalat tai osioita valtiosta. Relevantti kysymys kun instituutiot romahtavat on: Ovatko nämä instituutiot edelleen tarpeellisia? Saako romahdus aikaan tuhoa vai onko romahdus tehnyt romahtavista instituutioista tarpeettomia?

Aiheuttiko romahduksen disruptio vaiko resurssien loppuminen? Jos jokin uusi innovaatio on saanut vanhan talouden perustukset vanhentumaan, onko mahdollista että uudet syntyvät instituutiot voivat jo olla liikkuneet asemiinsa. Potentiaali vahingolle on suurempi kun romahduksen saa aikaan yhtäkkinen perusresurssien loppuminen.

Romahdus, joka saavuttaa tämän pisteen, mutta ei edisty siitä enää, tulkitaan usein vallankumoukseksi. Vanhat instituutiot heitetään romukoppaan, mutta korvaajat ovat valmiina, tai ainakin näköpiirissä horisontissa. Epävakaus saattaa häilyä, mutta korruptoituneen (tai fataalisti vikaantuneiden) instituutioiden väheneminen tarjoaa tuoreen alkupisteen, mikä mahdollistaa edistysmielisen kehityksen edistyä nopeasti.

Egyptin vallankumouksen aikaan harva sympatisoi kaatunutta johtoa. Kukaan ei oikeastaan ilmaissut huoltaan siitä, että julkinen turvallisuus olisi uhattuna johtuen virkaa tekevän poliisivoiman rahoituksen puutteesta. Poliisivoimat itsessään olivat uhka julkiselle turvallisuudelle. Huoli selvästi oli julkisesta turvallisuudesta yleisesti, mutta ei erityisestä instituutiosta.

Instituution romahdus on listattu alla molemmille rahoituksen eri muodoille koska vallankumoukselliset tapahtumat harvoin tapahtuvat ilman, että talous sakkaa. Kuten ’kommunistinen’ Kiina meille näyttää, yhteiskunnallinen epävakaus harvoin vie kohti systeemistä epävakautta niin kauan kun talous jatkaa kasvuaan. Ihmiset, jotka tuntevat itsensä rikkaammaksi vuosi toisensa jälkeen harvoin haluavat vallankumousta.

Uhka – potentiaalisesti uusi alku ja vahva elpyminen… tai pitkittynyt epävakaus

Perustavanlaatuinen institutionaalinen romahdus

Tässä kohtaa tilanne alkaa muuttua vaaralliseksi. Tietyt instituutiot ovat romahtaneet ja toimivia vaihtoehtoja ei ole syntynyt korvaamaan niitä. Tämän seurauksena suurimmat yhteiskunnan funktiot puuttuvat. Laki ja järjestys voi rapaantua. Talouden perustoiminnot kuten raha saattavat kumoutua, mikä rampauttaa kaupankäynnin. Täysi valtion vikaantuminen saattaa jättää peruspalvelut ja infrastruktuurin sekasortoiseen tilaan. Lisäksi instituutioiden perustan puuttuminen hidastaa elpymistä.

Voisiko tämän kokoluokan romahdus syntyä disruptiivisesta teknologiasta? Eräs kiinnostava tapaus on se kaaos, jonka digitaalinen tiedostonjako on aiheuttanut teollisille malli-instituutioille. Tähän päivään mennessä digiteknologia on ollut pelkästään disruptiivista. Vanhat bisnesmallit ovat romahtaneet ja uudet mallit ovat syntyneet niiden tilalle. Nämä mallit näyttävät varsin erilaisilta kuin ne jotka ne korvasivat, mutta ne kuitenkin ovat osoittautuneet tarpeeksi motivoiviksi tuottaa luovaa sisältöä.

Mitä jos asian laita ei olisikaan näin? Mitä jos kehitettäisiinkin teknologia, joka auttaisi helpon ja rankaisemattoman ’varkauden’ tekemisessä, ilman että voimaannutettaisiin vaihtoehtoisia tuotantomalleja? Tämä on olennaisesti se mitä kleptokraattisessa yhteiskunnassa tapahtuu, josta puuttuu omistusoikeudet. Voluntaarinen tuottava toiminta tukahdutetaan todellisuudella jossa työsi hedelmät voidaan viedä sinulta helposti. Voisiko suhteellisen disruptiivinen teknologia uhata tuottavaa toimintaa samalla tavalla? Tämä on se mitä patenttioikeuksia ajavat pelolla mässäilijät haluavat meidän uskovan.

Todennäköisemmin perustavanlaatuinen romahdus vaatisi epätodennäköisen katastrofisen tapahtuman. Rehellisesti sanottuna minulla on vaikeuksia kuvitella sellaista tapahtumaketjua, joka loisi niin suuren määrän kaaosta. Kaikki historialliset esimerkit, joita olen tarkastellut, ovat liittyneet siihen kun naapurivaltiot hyökkäävät kimppuun. Miltä Rooman romahdus olisi näyttänyt ilman valtaavia ihmismassoja? Mutta mahdollisesti minä vain myönnän mielikuvituksettomuuteni. Uskooko kukaan, että tämän laajuinen romahdus voisi tapahtua?

Uhka – ei ihmiskunnan loppu, mutta kosiskelee pitkitettyä keskiaikaa

Systeeminen romahdus

Puhtaan Jared Diamond -tyylinen romahdus. Kaikki yhteiskunnallisen järjestäytymisen muodot vikaantuvat. Kriittiset resurssit ajautuvat yhteismaan tragediaan. Ihmisyhteisö on täysin raiskannut maapallon ja maapallo taistelee takaisin.

En syvenny tähän enempää. Kirjaimellisesti en voi kuvitella miten tällainen voisi tapahtua ilman napojen sulamista hetkessä.

Uhka – lähde menemään kun vielä pystyt, löydä mökki kaukaa metsästä kaukana sivilisaatiosta, varastoi tarvikkeita

 

Lähde: http://onthespiral.com/varieties-of-collapsonomics

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.