Pankkiirit luonnon pääoman ruorissa

Artikkelin kirjoittanut Michael Swifte

Otetaan parrasvaloihin neljä pankkiiria jotka ovat asettuneet ”luonnonpääomasektorin” ympärille globaalin finanssikriisin aikaan. Tarkastellaan hieman heidän verkostojaan.

Syy sille että nämä pankkiirit ovat positioituneet rahoitusalan ja luonnonsuojelun leikkauskohtaan on heidän intiimissä tietoisuudessaan siitä miten rahoitusinstrumentit sekä niinkutsuttu ”rahoitusinnovaatio” toimivat. He noudattavat sääntöä ”mittaa se ja voit johtaa sitä”.

bankers-at-the-helm

He ovat täydellinen lisä vuosikymmenien työhön — osana kestävän kehityksen agendaa — jonka tarkoitus on määrittää luonnon taloudellinen arvo, jotta sitä voidaan käyttää hyväksi uuden talouden alaskirjaamisen vakuutena.

Pankkiiri 1

fullerton_pes_small

John Fullerton on entinen JPMorganin toimitusjohtaja. Hän perusti Capital Instituten vuonna 2010, vuonna 2014 hänestä tuli Rooman Klubin jäsen, hän on kirjoittanut kirjan Regenerative Capitalism.

“Epäilemättä siirtymä rahoituksessa tulee vaatimaan sekä keppiä että porkkanaa, ja ehkä joitain klubeja.” [Lähde]

Ensimmäinen Fullertonin tärkeimmistä verkoston jäsenistä on Gus Speth joka konsultoi Capital Institutea. Hän istuu 350.orgin USA:n johtokunnassa sekä New Economy Coalitionin johtokunnassa, ja hänellä on hyvät suhteet ”ekosysteemipalvelujen” kummisetään Bob Costanzaan. Hänellä on pitkä historia kestävän kehityksen projektien tukemisessa ja hänellä on joitain todella vaikutusvaltaisia verkostoja. Hän on perustanut kaksi ympäristönsuojeluorganisaatiota joissa hän oli aktiivisesti mukana vuoteen 2012 asti, jotka molemmat jatkavat ”luonnonpääomaprojektien” tukemista muiden pirullisten toimien lisäksi.

Toinen verkostoista löytyvä henkilö on Hunter Lovins, palkintoja voittanut kirjailija ja ympäristöaktiivi, joka johtaa Natural Capital Solutionsia. Hän on myös Capital Instituten johtokunnassa. Hän on pitkäaikainen vihreän kapitalismin, ilmastokapitalismin ja kestävän kehityksen kannattaja.

Pankkiiri 2

tercek_pes_small

Mark Tercek oli Goldman Sachsin toimitusjohtaja ja hänestä tuli Nature Conservancyn TJ vuonna 2008. Hän on kirjoittanut kirjan Nature’s Fortune: How Business and Society Thrive by Investing in Nature

“Tämä muistuttaa minua Wall Streetin ajoistani. Tarkoitan että kaikki uudet markkinat — tuottavat markkinat, eri vaihtomarkkinat, tämä on se miten ne saavat alkunsa.” [Lähde]

Yksi Tercekin verkoston henkilöistä on konservaatiobiologi Gretchen Daily, henkilö jonka Hank Paulson lähetti hänet tapaamaan kun hän otti vastaan Nature Conservancyn johtajan pestin. Daily perusti Natural Capital Projectin vuonna 2005 WWF:n, TNC:n ja Minnesotan yliopiston avulla.

Toinen keskeinen hahmo TNC:ssä on Peter Kareiva, vanhempi tiedeneuvonantaja sekä Natural Capital Projectin eräs perustajista, hän on myös TNC:n entinen päätiedemies ja sen entinen varajohtaja.

Taylor Ricketts on myös eräs Natural Capital Projectin perustajista, tuohon aikaan hän oli WWF:n luonnonsuojelutieteen johtaja. Hän on nyt Gund Institute for Ecological Economiesin johtaja, jonka hän on perustanut Bob Costanzan kanssa.

Pankkiiri 3

tall-paulson-misconstrued

Hank Paulson on entinen Goldman Sachsin toimitusjohtaja. Hän oli USA:n valtiovarainministeri finanssikriisin aikaan. Hän on entinen Nature Conservancyn hallituksen puheenjohtaja ja vuoden 2008 bailoutin vetohahmo. Vuonna 2011 hän starttasi Paulson Instituten joka keskittyy Kiinaan. Hän on kirjoittanut muistelmat On the Brink: Inside the Race to Stop the Collapse of the Global Financial System.

Jo ennen kuin hänestä tehtiin G.W. Bushin valtiovarainministeri, Paulsonilla oli kiinnostus luonnonsuojelun rahoittamista sekä suurteollisuuden vihreäksi muuttamista kohtaan. Hän on Al Goren ja DaviD Bloodin aisapari Generation Investment Managementin perustajana, joka pyörittää ”kestävää kapitalismia” joka on keskittynyt Generation Foundationin ympärille. Hän on työskennellyt Gus Spethin kanssa World Resources Institutessa sekä Natural Resources Defense Councilissa kehittämässä Goldmanin ympäristöpolitiikkaa. Vuonna 2004 hän fasilitoi Goldmanin 680 tuhannen eekkerin erämaalahjoituksen Wildlife Conservation Societylle eteläisessä Chilessä ja vuosina 2002-04 hän ja hänen vaimonsa Wendy lahjoittivat 608 tuhatta dollaria League of Conservation Votersille. Hän on myös työskennellyt planeetan toiseksi suurimmalle luonnonsuojeluorganisaatiolle Conservation Internationalille.

“Ympäristö ja talous ovat tulleet täysin väärin tulkituiksi keskenään epäyhteensopivina,”[Lähde]

 

“[…] On selvää että markkinoihin perustunut luonnonsuojelurahoitus on tärkeää ympäristön suojelun tulevaisuudelle.” [Lähde]

Pankkiiri 4

pavan-maxresdefault

Pavan Sukhdev on entinen Deutsche Bankin Global Markets -liiketoiminnan johtaja Intiassa. Hän oli G8+5-projektin tutkimusjohtaja, hän perusti Green Accounting for Indian States Projectin, hän perusti ja johti kolmannen sektorin organisaatiota Intiassa nimeltään Conservation Action Trust, hän johti YK:n ympäristöohjelmaa Green Economy Initiative joka perustettiin vuonna 2008. Hän on kirjoittanut kirjan Corporation 2020: Transforming Business for Tomorrow’s World.

Sukhdevin työ läpileikkaa yli tusinan verran YK:n virastoja ja useita kansainvälisiä toimistoja sekä aloitteita. Tässä muutama niistä: IUCN, ILO, WHO, UNESCO, IPBES, WEF, IMF, OECD. Kaiken tyyppiset hyödykkeet ja taloudellinen toiminta ovat tämän työn aiheina olleet.

“Me käytämme luontoa koska se on arvokas, mutta me menetämme luonnon koska se on vapaa.” [Lähde]

Näiden pankkiirien ja ympäristöliikkeiden välillä on vain yhden- tai kahdenlaista eroa jonka me tunnemme. Näiden kaikkien finanssieliittiin verkottuneden yksilöiden tarkastelu auttaa valaisemaan monen ympäristöliikkeen asiantuntijan korkean tason pestejä sekä heidän hiljaiseloaan vakavista ongelmista. Suosittujen ympäristöliikkeiden ”johtajat” eivät halua tulla nähdyiksi tai kuulluiksi yhteisvaurauden yksityistämisen tukemisesta, mutta he ovat hiljaa kasvavan maapallon panttaamisen äärellä. Ehkä he myös uskovat, että luonnon käyttäminen kulutustalouden pääomittamiseen on suotavaa mieluummin kuin käyttää toksisia derivatiiveja jotka saivat aikaan finanssikriisin. Oli miten oli, allaoleva motivaatio — kenelle tahansa joka saattaa olla sitä mieltä että ekosysteemipalveluiden ajattelu on hyväksi maapallolle — on halu jatkaa nykyistä kulutustaloutta.

nature-bar-code

 

Lähde:

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *