Kuinka arvokasta on yhteisvauraus?

Luonnonvarat

Vuonna 2002 ekonomistit Robert Costanza ja Paul Sutton estimoivat luonnon ekosysteemien panoksen USA:n talouteen olevan 2 biljoonaa dollaria. Heidän laskelmansa ”ekosysteemipalveluista” esittää ihmisten saamat hyödyt luonnollisista ekosysteemeistä, johon kuuluu villikasveista ja eläimistä saatava ruoka, ilmaston sääntely, jätteenpuhdistus, makean veden täydentäminen, maaperän muodostaminen, ravinteiden kierto, tulvien hallinta, pölyttäminen, raaka-aineet ja paljon muuta. Käyttäen dataa aikaisemmista tutkimuksista, sekä satelliittikuvia, Costanza ja Sutton estimoivat ekosysteemien arvon biomi-yksikköinä (eekkeri sademetsää, ruohotasankoa tai aavikkoa esimerkiksi). He sen jälkeen kertoivat jokaisen biomin kokonaispinta-alan ja laskivat yhteen kaikki biomit ja palvelut.

Jos 2 biljoonaa dollaria esittää vuotista luonnonvarojen panosta USA:n talouteen, mikä on allaoleva Amerikan luonnonvarojen arvo? Yksi tapa vastata tähän on pitää vuotisia ekosysteemipalveluja ”ansioina” jotka luonnonvarojen ”osakkeet” ovat tuottaneet. Nämä ”ansiot” voidaan sitten kertoa keskimääräisellä pörssiösakkeiden P/E-luvulla viimeiseltä 50 vuodelta (keskimäärin 17:1) jotta päästään estimaattiin luonnonvarojen arvosta, joka on $34 biljoonaa.

Tämä luku on, enemmän kuin mitään, arvio, koska se ei ota huomioon luonnon ainutkertaista olemusta: sen korvaamattomuutta. Jos Korporaatio X menee konkkaan, sen hyödylliset varat ottaa käyttöön joku toinen korporaatio. Jos luonnon ekosysteemi katoaa, sitä ei voi helposti korvata. Täten korvaamattomuuslisä, jonka suuruutta ei tunneta, tulisi lisätä tuohon $34 biljoonan lukemaan.

Sosiaaliset varat

Yhteisön ja kulttuurin varojen arvo on ollut vähemmän tutkimuskohteena kuin luonnonvarojen. Kuitenkin voimme saada jonkinlaista osviittaa niiden käsittämättömästä arvosta tarkastelemalla muutamaa esimerkkiä.

Internet on tuonut merkittävän panoksensa USA:n talouteen 1990-luvun alkupuolen jälkeen. Se on saanut aikaan suuren määrän uusia yrityksiä (Google, Amazon, eBay muutama mainitaksemme), tehostanut jo olemassaolevien yritysten myyntiä ja piristänyt taloutta, kulttuurin ja informaation vaihtoa. Kuinka arvokasta tuo kaikki on?

Tähän kysymykseen ei ole helppoa vastausta. Kuitenkin Cisco Systemsin ja Teksasin yliopiston tutkimuksen mukaan Internet on luonut 830 miljardia dollaria liikevaihtoa vuonna 2000. Olettaen että Internetin varojen arvo on 17 kertaa vuosittainen sen tuottama liikevaihto, pääsemme arvioituun lukuun 14 biljoonaa dollaria — luku joka epäilemättä on noussut huomattavasti viimeisen 15 vuoden aikana.

Toinen arvokas sosiaalinen vara on kompleksi osakepörssien, lakien ja kommunikaatiovälineiden järjestelmä joka tekee mahdolliseksi myydä osakkeita helposti. Olettaen että tämä sosiaalisesti luotu ”likviditeettipreemio” on vastuussa 30 prosentista osakemarkkinoiden arvosta, sen arvo nykypäivänä on noin 6 biljoonaa dollaria. (Jos tuo summa olisi sijoitettu rahastoon jonka osakkeet kuuluvat kaikille amerikkalaisille, keskiverto kotitalous olisi 50 tuhatta dollaria rikkaampi.)

Voittoa tavoittelemattomat kulttuuriset aktiviteetit, jotka toimivat voittoa tavoittelevan talouden ulkopuolella ja siten ovat osa yhteisvaurautta, myös pumppaavat miljardeja dollareita USA:n talouteen. Vuoden 2002 Americans for the Arts:n teettämä tutkimus havaitsi, että voittoa tavoittelemattomat kulttuuriaktiviteetit tuottavat 132 miljardia dollaria taloudellista arvoa vuosittain, johon kuuluu 89 miljardia kotitalouksien tuloina ja 24 miljardia verotuloina. Käyttämällä kerrointa 17 päästään Amerikan kulttuuristen varojen arvoon, joka on yli 2 biljoonaa dollaria.

Nämä kolme esimerkkiä yksin lisäävät talouteen noin 22 biljoonaa dollaria. Pitkä lista muita sosiaalisia varoja — joihin lukeutuu tieteellinen ja tekninen tieto, laillinen ja poliittinen järjestelmä, yliopistot, kirjastot, kirjanpitokäytännöt ja liikenneinfra — yhteenlaskettuna tekee sosiaalisten varojen arvosta sellaisen jota voidaan verrata luonnonvaroihin.

Jos merkitään sekä luonnolle että sosiaalisille varoille molemmille 34 biljoonaa dollaria, joka on kaikki yhteisvaurautta USA:ssa, siitä tulee lähes yhtä paljon kuin kaikki yksityisomisteinen vauraus (bondit, osakkeet, kiinteistöt jne.) vuonna 2014 — 81 biljoonaa dollaria (FEDin mukaan).

Yksityisen ja yhteisen vaurauden välillä on kaksi tärkeää eroa:

• Yksityinen vaurautemme on hyvin organisoitu (omistusoikeudet, korporaatiot, lobbaajat) jotta se kasvaisi yhteisen vaurauden kustannuksella. Tätä vastoin yhteinen vaurautemme on huonosti organisoitu ja äärimmäisen haavoittuva yksityisotoille.

• Yksityinen vaurautemme, jonka omistaa suurilta osin pieni vähemmistö, maksaa käteisosinkoja omistajille. Yhteinen vaurautemme, joka on kaikkien omistamaa, ei tee niin (paitsi Alaska Permanent Fund).

 

Lähde: On The Commons

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.