Kolme kilpailevaa mallia vertaistuotannolle

Tämä on kirjoitettu FLOKSociety.orgin viitekehykseksi erääseen Ecuadorin projektiin, viitoittamaan siirtymää avoimeen yhteisvaurauteen pohjautuvaan yhteiskuntaan.

Tätä tullaan jatkuvasti parantamaan seuraavan rakenteen kautta:

  •  sekä materiaaliset että immateriaaliset arvonkeruumallit
  • johtava luokkarakenne
  • tietologiikka
  • solidaarisuusmallit
  • sosiaaliset liikkeet ja vallan tasapaino
  • kapitalismin dominantti malli / dominantit vaihtoehdot
  • demokratian / osallistamisen muodot

Ydinajatus on erottaa p2p/yhteisvauraus/jakamis-käytännöt rahoituksellsen kognitiivisen kapitalismin alta, ja aidompi kansalais/eettinen malli joka keskittyy yhteisvaurauden ympärille.

 

Kolmen mallin analyysia

1. Omistusoikeudellisen kapitalismin olosuhteissa

  • Työntekijät luovat arvoa yksityisen kapasiteettinsa rajoissa työvoiman tarjoajina
  • Työntekijöiden tuotanto-osaamisen taitojen vähentäminen; johto- ja insinööritasojen luominen joilla ohjataan kollektiivista tuotantoa pääoman omistajien puolesta
  • Kodifioitu tieto on omistusoikeuden suojaamaa ja luotu arvo saadaan vuokrana
  • Pääoman omistajat sieppaavat ja realisoivat markkina-arvon, joka osittain jaetaan uudelleen palkkojen muodossa
  • Pääoma-työvoima -tasapainon olosuhteissa valtio jakaa vaurautta uudelleen työntekijöille heidän toimiessaan kansalaisina ja kuluttajina
  • Senaikaisten työvoiman heikkojen olosuhteiden vallitessa, valtio jakaa vaurautta uudelleen rahoitussektorille ja luo olosuhteet velkariippuvuudelle suurimmalle osalle kansasta

2. Nousevan vertaistuotannon olosuhteissa dominantin finanssikapitalismin alla

  • Vapaaehtoiset hyväntekijäkansalaiset, maksettu työvoima ja itsenäiset yrittäjät luovat arvoa joka on kodifioitu yhteisiksi tietovarannoiksi, koodiksi ja designiksi
  • Pääoman omistajat realisoivat ja sieppaavat sekä hyväntekijöiden että työvoiman markkina-arvon; omistusoikeudelliset verkostit ja yhteistyöalustat sieppaavat ja realisoivat jakajien ja mukanaolijoiden huomioarvon
  • Pääoman omistajat hyötyvät hajautetusta työvoimasta (crowdsourcing)
  • Pääoman luonti yhteisesti työvoiman ja alustojen rahoituksen kautta, teto-, koodi- ja designyhteisarantojen jatkuva akkumulaatio; hyväntekijäkansalaisten ja ei-tuettujen yhteisvarantosuuntautuneiden yrittäjien prekaarit olosuhteet
  • Voittoa tavoittelevat instituutiot ylläpitävät yhteisvaurautta joka heijastaa tasapainoa hyväntekijöiden, työvoiman ja pääoman omistajien välillä, mutta jatkaa yhteisvarantojen laajentamista; yhteisvarantosektorilta puuttuu solidaarisuusmekanismi jolla selvitä prekaariudesta; siviiliyhteiskunta on edelleen markkina- ja valtiosektoreiden johdannainen
  • Valtio heikentää julkisiapalveluja ja solidaarisuustoimia ja tukee tukahduttavia toimia, subventoi finanssipääomaa; valtio ainoastaan minimaalisesti yhteisluo yhteisvaurauteen suuntautunutta vertaistuotantoa, uudelleenjako finanssipääomalle jatkuu

3. Vahvan vertaistuotannon ja siviiliyhteiskunnan olosuhteissa

  • Vapaaehtoiset hyväntekijäkansalaiset ja autonominen yhteistyötä tekevä työvoima luovat kodifioitua arvoa yhteisvarantojen avulla; työvoiman ja siviilin uudelleenkoulutus tapahtuu yhteisvaurauteen suuntautuneen hajautetun tuotannon kautta, joka asettaa arvonluojat hajautetun tuotannon ja muun arvonluonnin ruoriin
  • Yhteisvaurauteen osallistuvat luovat yhteistoiminnallisia yhteisvaurauteen suuntautuneita markkinatoimijoita jotka ylläpitävät yhteisvaurautta ja näiden osallistujien yhteisöjä
  • Yhteistoiminnalliset ja yhteisvaurauteen suuntautuneet markkinatoimijat luovat yhdessä yhteisvaurauden varantoja mutta toimivat myös yhteistoiminnallisessa akkumulaatiossa jäsentensä puolesta; osallistuminen yhteisvaurauden tuottamiseen kodifioidaan lakiin ja yhteiskuntajärjestykseen (rakenteelliset yritysverkostot jotka työskentelevät yhteisvarantojen ylläpitämiseksi yhteisöissä)
  • Yhteiskunnallinen tuotannon koordinaatio avoimien toimitusketjujen ja suorien markkinatoimien kautta
  • Yhteisvaurauteen suuntautuneet voittoa tavoittelevat instituutiot muuttuvat yhteisvarantojen hallinnon kovaksi ytimeksi; näihin liittyvät markkinatoimijat luovat solidaarisuusmekanismeja ja tuloa vertaistuottajille, joita partnerivaltio tukee
  • Valtiosta tulee partnerivaltio kun sitä hallitsevat siviili-/yhteisvauraussektori, joka luo ja ylläpitää autonomisessa sosiaalisessa tuotannossa tarvittavaa infrastruktuuria
  • Markkinoista tulee moraalinen ja eettinen talous, joka toimii yhteisvaurauden tuottamisen ja keskinäisen koordinaation ympärillä, jota partnerivaltion funktiot tukevat
  • Markkinasektoria hallitsee yhteistoiminnallinen, yhteisvaurauteen suuntautuneet laki-, hallinto- ja omistusmuodot; jäljelle jäävät voittoa tavoittelevat toimijat reformoidaan kunnioittamaan ympäristöä ja sosiaalisia ulkoisvaikutuksia, mukaanlukien yhteisvaurauden hyötyjen uudelleenjako
  • Hallintamekanismit reformoidaan kohti yhteisvaurautta ja usean sidosryhmän hallintamalleja; omistusmuodot reformoidaan välistävetävistä generatiivisiksi malleiksi
  • Partnerivaltiomalli uudistaa julkiset palvelut, solidaarisuusmekanismit ja sosiaalihuollon julkisten palvelujen yhteisvauraudellistamisen kautta
  • Sosiaalinen uudelleenjako tapahtuu perustulona ja tarvittavan työvoiman osallistamisen vähentämisenä jolla luodaan olosuhteet kansalaisten osallistumiselle ja myötävaikuttavalle taloudelle

Siirtymäehdotukset

Katso myös: Transition Proposals Towards a Commons-Oriented Economy and Society

Valtio

  • Valtiosta tulee Partnerivaltio, jonka tehtävä on mahdollistaa ja voimaannuttaa autonominen sosiaalinen tuotanto, jota se myös sääntelee yhteisen hyvän kontekstissa
  • Valtio pyrkii maksimoimaan avoimuuden ja läpinäkyvyyden
  • Valtio systematisoi osallistumisen, harkinnan, ja reaaliaikaisen kansalaisten konsultaation
  • Sosiaalinen logiikka siirtyy omistuskeskeisestä kansalaiskeskeiseksi
  • Valtio purkaa turhan byrokratian julkisten palvelujen yhteisvauraudellistamisen kautta
  • Julkisen puolen työpaikkoja pidetään yhteisvarantoresurssina ja osallistuminen on laajennettu koskemaan koko populaatiota
  • Edustuksellinen demokratia on laajennettu osallistavien mekanismien avulla (osallistava lainsäädäntö, osallistava budjetointi, jne.)
  • Edustuksellinen demokratia on laajennettu verkkoon online- ja offline-harkintamekanismien kautta
  • Edustuksellinen demokratia on laajennettu likvidin äänestyksen kautta (reaaliaikaiset demokraattiset konsultaatiot ja proseduurit, jotka on yhdistetty proxy-äänestysmekanismeihin)
  • Tuottavan työvoiman, yrittäjyyden ja eettisen sijoittamisen verotus on minimoitu; sosiaalisten ja ympäristöllisten tavaroiden verotus on minimoitu; spekulatiivisten tuottamattomien sijoitusten verotus on laajennettu; tuottamattoman vuokratulon verotus on laajennettu; negatiivisten sosiaalisten ja ympäristöllisten ulkoisvaikutusten verotus on laajennettu
  • Valtio ylläpitää kunnallista yhteisvaurauteen suuntautunutta infrastruktuuria ja eettisiä yhteisvaurauteen suuntautuneita markkinatoimijoita
  • Valtio reformoi korporaatiosektorin jotta voitaisiin minimoida sosiaaliset ja ympäristölliset ulkoisvaikutukset
  • Valtio luo rahaa velattomasti ja tukee erikoistuneita täydentäviä valuuttoja

Eettinen talous

  • Yhteisvaurauden ja yhteiseen hyvään keskittyneen sosiaalisen / eettisen / kunnallisen / solidaarisuustalouden luonti
  • Eettiset markkinatoimijat yhdistyvät tuottavan tiedon yhteisvaurauden ympärille, lopulta käyttäen vertaistuotantoa ja yhteisvaurauteen keskittyviä lisenssejä tukeakseen sosioekonomista sektoria
  • Eettiset markkinatoimijat integroivat yhteisvaurauden huolenaiheet ja käyttäjä- ja työntekijävetoiset monisidosryhmät hallintamalleihinsa
  • Eettiset markkinatoimijat siirtyvät välistävedosta omistuksen generatiivisiin muotoihin; avoimet, yhteisvaurauteen suuntautuneet eettiset yritysmuodot ovat etuoikeutettuja
  • Eettiset markkinatoimijat harjoittavat avointa kirjanpitoa ja pitävät toimitusketjunsa avoimina jotta kasvatetaan tuotannon ei-markkinalähtöistä koordinointia
  • Eettiset markkinatoimijat luovat alueellisia ja alakohtaisia Yhteisvarantokamariyhdistysten verkostoja määrittääkseen yhteiset tarpeensa ja tavoitteensa ja toimiakseen kansalaisyhteiskunnan, partnerivaltion ja muiden toimijoiden kanssa
  • Partnerivaltion avulla eettiset markkinatoimijat luovat tukirakenteita avoimelle kaupallistamiselle, joka ylläpitää yhteisvaurautta
  • Eettiset markkinatoimijat yhdistyvät globaaleiksi yhteisvaurauden tuottajayhteisöiksi (avoimen designin yhteisöiksi) ja globaaleiksi tuottajayhteisöiksi jotka käyttävät eettistä markkinavoimaa globaalilla tasolla
  • Eettiset markkinatoimijat ottavat käyttöön 1:8 palkkaerot ja asettavat palkan minimi- ja maksimitasot
  • Valtavirran kaupallinen ala reformoidaan minimoimaan negatiiviset sosiaaliset ja ympäristölliset ulkoisvaikutukset; insentiivejä tarjotaan jotta korporaatiot ja solidaarisuustalous konvergoituisivat
  • Hybriditalousmallit, kuten reilu kauppa, sosiaalinen yrittäjyys ja voittoa tavoittelemattomat korporaatiot, saavat kannustustusta konvergenssin hankkimiseen
  • Hajautetut mikrotehtaat paikalliselle on-demand -tuotannolle luodaan ja niitä tuetaan, jotta paikalliset tarpeet perustavaroille ja koneille voitaisiin tyydyttää
  • Tuotantotiedon tukemiseen tarkoitetut instituutiot luodaan alueellisesti ja alakohtaisesti
  • Koulutus on linjattu tuotantotiedon yhteistuotantoon jotta tuettaisiin sosiaalista taloutta ja tuotantotiedon avointa yhteisvarantoa

Yhteisvauraussektori

  • Yhteisvaurauden infrastruktuurin luominen sekä immateriaalisille että materiaalisille asioille; yhteiskunta nähdään sarjana limittäisiä yhteisvarantoja, jotka ovat eettisen markkinatalouden tukemia, myös Partnerivaltio tukee yhteistä hyvää ja luo tätä tukevia kansallisia infrastruktuureja
  • Paikalliset ja alakohtaiset yhteisvarannot luovat kansallisia alliansseja jotka liittyvät Partnerivaltioon ja Yhteisvarantokamareihin
  • Toisiinsa kytkeytyneet hyödylliset yhdistykset (Knowledge Commons Foundations) mahdollistavat ja suojaavat eri yhteisvaurauden muotoja
  • Solidaarisuusosuuskunnat muodostavat julkisia yhteisvauraus-yhteenliittymiä julkisten tahojen kanssa yhdessä Partnerivaltion ja eettisen talouden sektorin kanssa, joita edustaa Yhteisvaurauskamari
  • Luonnon yhteisvaurautta hallitaan julkisella yhteenliittymällä ja se perustuu yhteisten rahastojen kansalaisjäsenyyteen

 

Lähde: //wiki.p2pfoundation.net/Three_Competing_Societal_and_Economic_Models_in_the_Age_of_Peer_Production

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.