Tämä on kirjoitettu FLOKSociety.orgin viitekehykseksi erääseen Ecuadorin projektiin, viitoittamaan siirtymää avoimeen yhteisvaurauteen pohjautuvaan yhteiskuntaan.
Tätä tullaan jatkuvasti parantamaan seuraavan rakenteen kautta:
- sekä materiaaliset että immateriaaliset arvonkeruumallit
- johtava luokkarakenne
- tietologiikka
- solidaarisuusmallit
- sosiaaliset liikkeet ja vallan tasapaino
- kapitalismin dominantti malli / dominantit vaihtoehdot
- demokratian / osallistamisen muodot
Ydinajatus on erottaa p2p/yhteisvauraus/jakamis-käytännöt rahoituksellsen kognitiivisen kapitalismin alta, ja aidompi kansalais/eettinen malli joka keskittyy yhteisvaurauden ympärille.
Kolmen mallin analyysia
1. Omistusoikeudellisen kapitalismin olosuhteissa
- Työntekijät luovat arvoa yksityisen kapasiteettinsa rajoissa työvoiman tarjoajina
- Työntekijöiden tuotanto-osaamisen taitojen vähentäminen; johto- ja insinööritasojen luominen joilla ohjataan kollektiivista tuotantoa pääoman omistajien puolesta
- Kodifioitu tieto on omistusoikeuden suojaamaa ja luotu arvo saadaan vuokrana
- Pääoman omistajat sieppaavat ja realisoivat markkina-arvon, joka osittain jaetaan uudelleen palkkojen muodossa
- Pääoma-työvoima -tasapainon olosuhteissa valtio jakaa vaurautta uudelleen työntekijöille heidän toimiessaan kansalaisina ja kuluttajina
- Senaikaisten työvoiman heikkojen olosuhteiden vallitessa, valtio jakaa vaurautta uudelleen rahoitussektorille ja luo olosuhteet velkariippuvuudelle suurimmalle osalle kansasta
2. Nousevan vertaistuotannon olosuhteissa dominantin finanssikapitalismin alla
- Vapaaehtoiset hyväntekijäkansalaiset, maksettu työvoima ja itsenäiset yrittäjät luovat arvoa joka on kodifioitu yhteisiksi tietovarannoiksi, koodiksi ja designiksi
- Pääoman omistajat realisoivat ja sieppaavat sekä hyväntekijöiden että työvoiman markkina-arvon; omistusoikeudelliset verkostit ja yhteistyöalustat sieppaavat ja realisoivat jakajien ja mukanaolijoiden huomioarvon
- Pääoman omistajat hyötyvät hajautetusta työvoimasta (crowdsourcing)
- Pääoman luonti yhteisesti työvoiman ja alustojen rahoituksen kautta, teto-, koodi- ja designyhteisarantojen jatkuva akkumulaatio; hyväntekijäkansalaisten ja ei-tuettujen yhteisvarantosuuntautuneiden yrittäjien prekaarit olosuhteet
- Voittoa tavoittelevat instituutiot ylläpitävät yhteisvaurautta joka heijastaa tasapainoa hyväntekijöiden, työvoiman ja pääoman omistajien välillä, mutta jatkaa yhteisvarantojen laajentamista; yhteisvarantosektorilta puuttuu solidaarisuusmekanismi jolla selvitä prekaariudesta; siviiliyhteiskunta on edelleen markkina- ja valtiosektoreiden johdannainen
- Valtio heikentää julkisiapalveluja ja solidaarisuustoimia ja tukee tukahduttavia toimia, subventoi finanssipääomaa; valtio ainoastaan minimaalisesti yhteisluo yhteisvaurauteen suuntautunutta vertaistuotantoa, uudelleenjako finanssipääomalle jatkuu
3. Vahvan vertaistuotannon ja siviiliyhteiskunnan olosuhteissa
- Vapaaehtoiset hyväntekijäkansalaiset ja autonominen yhteistyötä tekevä työvoima luovat kodifioitua arvoa yhteisvarantojen avulla; työvoiman ja siviilin uudelleenkoulutus tapahtuu yhteisvaurauteen suuntautuneen hajautetun tuotannon kautta, joka asettaa arvonluojat hajautetun tuotannon ja muun arvonluonnin ruoriin
- Yhteisvaurauteen osallistuvat luovat yhteistoiminnallisia yhteisvaurauteen suuntautuneita markkinatoimijoita jotka ylläpitävät yhteisvaurautta ja näiden osallistujien yhteisöjä
- Yhteistoiminnalliset ja yhteisvaurauteen suuntautuneet markkinatoimijat luovat yhdessä yhteisvaurauden varantoja mutta toimivat myös yhteistoiminnallisessa akkumulaatiossa jäsentensä puolesta; osallistuminen yhteisvaurauden tuottamiseen kodifioidaan lakiin ja yhteiskuntajärjestykseen (rakenteelliset yritysverkostot jotka työskentelevät yhteisvarantojen ylläpitämiseksi yhteisöissä)
- Yhteiskunnallinen tuotannon koordinaatio avoimien toimitusketjujen ja suorien markkinatoimien kautta
- Yhteisvaurauteen suuntautuneet voittoa tavoittelevat instituutiot muuttuvat yhteisvarantojen hallinnon kovaksi ytimeksi; näihin liittyvät markkinatoimijat luovat solidaarisuusmekanismeja ja tuloa vertaistuottajille, joita partnerivaltio tukee
- Valtiosta tulee partnerivaltio kun sitä hallitsevat siviili-/yhteisvauraussektori, joka luo ja ylläpitää autonomisessa sosiaalisessa tuotannossa tarvittavaa infrastruktuuria
- Markkinoista tulee moraalinen ja eettinen talous, joka toimii yhteisvaurauden tuottamisen ja keskinäisen koordinaation ympärillä, jota partnerivaltion funktiot tukevat
- Markkinasektoria hallitsee yhteistoiminnallinen, yhteisvaurauteen suuntautuneet laki-, hallinto- ja omistusmuodot; jäljelle jäävät voittoa tavoittelevat toimijat reformoidaan kunnioittamaan ympäristöä ja sosiaalisia ulkoisvaikutuksia, mukaanlukien yhteisvaurauden hyötyjen uudelleenjako
- Hallintamekanismit reformoidaan kohti yhteisvaurautta ja usean sidosryhmän hallintamalleja; omistusmuodot reformoidaan välistävetävistä generatiivisiksi malleiksi
- Partnerivaltiomalli uudistaa julkiset palvelut, solidaarisuusmekanismit ja sosiaalihuollon julkisten palvelujen yhteisvauraudellistamisen kautta
- Sosiaalinen uudelleenjako tapahtuu perustulona ja tarvittavan työvoiman osallistamisen vähentämisenä jolla luodaan olosuhteet kansalaisten osallistumiselle ja myötävaikuttavalle taloudelle
Siirtymäehdotukset
Katso myös: Transition Proposals Towards a Commons-Oriented Economy and Society
Valtio
- Valtiosta tulee Partnerivaltio, jonka tehtävä on mahdollistaa ja voimaannuttaa autonominen sosiaalinen tuotanto, jota se myös sääntelee yhteisen hyvän kontekstissa
- Valtio pyrkii maksimoimaan avoimuuden ja läpinäkyvyyden
- Valtio systematisoi osallistumisen, harkinnan, ja reaaliaikaisen kansalaisten konsultaation
- Sosiaalinen logiikka siirtyy omistuskeskeisestä kansalaiskeskeiseksi
- Valtio purkaa turhan byrokratian julkisten palvelujen yhteisvauraudellistamisen kautta
- Julkisen puolen työpaikkoja pidetään yhteisvarantoresurssina ja osallistuminen on laajennettu koskemaan koko populaatiota
- Edustuksellinen demokratia on laajennettu osallistavien mekanismien avulla (osallistava lainsäädäntö, osallistava budjetointi, jne.)
- Edustuksellinen demokratia on laajennettu verkkoon online- ja offline-harkintamekanismien kautta
- Edustuksellinen demokratia on laajennettu likvidin äänestyksen kautta (reaaliaikaiset demokraattiset konsultaatiot ja proseduurit, jotka on yhdistetty proxy-äänestysmekanismeihin)
- Tuottavan työvoiman, yrittäjyyden ja eettisen sijoittamisen verotus on minimoitu; sosiaalisten ja ympäristöllisten tavaroiden verotus on minimoitu; spekulatiivisten tuottamattomien sijoitusten verotus on laajennettu; tuottamattoman vuokratulon verotus on laajennettu; negatiivisten sosiaalisten ja ympäristöllisten ulkoisvaikutusten verotus on laajennettu
- Valtio ylläpitää kunnallista yhteisvaurauteen suuntautunutta infrastruktuuria ja eettisiä yhteisvaurauteen suuntautuneita markkinatoimijoita
- Valtio reformoi korporaatiosektorin jotta voitaisiin minimoida sosiaaliset ja ympäristölliset ulkoisvaikutukset
- Valtio luo rahaa velattomasti ja tukee erikoistuneita täydentäviä valuuttoja
Eettinen talous
- Yhteisvaurauden ja yhteiseen hyvään keskittyneen sosiaalisen / eettisen / kunnallisen / solidaarisuustalouden luonti
- Eettiset markkinatoimijat yhdistyvät tuottavan tiedon yhteisvaurauden ympärille, lopulta käyttäen vertaistuotantoa ja yhteisvaurauteen keskittyviä lisenssejä tukeakseen sosioekonomista sektoria
- Eettiset markkinatoimijat integroivat yhteisvaurauden huolenaiheet ja käyttäjä- ja työntekijävetoiset monisidosryhmät hallintamalleihinsa
- Eettiset markkinatoimijat siirtyvät välistävedosta omistuksen generatiivisiin muotoihin; avoimet, yhteisvaurauteen suuntautuneet eettiset yritysmuodot ovat etuoikeutettuja
- Eettiset markkinatoimijat harjoittavat avointa kirjanpitoa ja pitävät toimitusketjunsa avoimina jotta kasvatetaan tuotannon ei-markkinalähtöistä koordinointia
- Eettiset markkinatoimijat luovat alueellisia ja alakohtaisia Yhteisvarantokamariyhdistysten verkostoja määrittääkseen yhteiset tarpeensa ja tavoitteensa ja toimiakseen kansalaisyhteiskunnan, partnerivaltion ja muiden toimijoiden kanssa
- Partnerivaltion avulla eettiset markkinatoimijat luovat tukirakenteita avoimelle kaupallistamiselle, joka ylläpitää yhteisvaurautta
- Eettiset markkinatoimijat yhdistyvät globaaleiksi yhteisvaurauden tuottajayhteisöiksi (avoimen designin yhteisöiksi) ja globaaleiksi tuottajayhteisöiksi jotka käyttävät eettistä markkinavoimaa globaalilla tasolla
- Eettiset markkinatoimijat ottavat käyttöön 1:8 palkkaerot ja asettavat palkan minimi- ja maksimitasot
- Valtavirran kaupallinen ala reformoidaan minimoimaan negatiiviset sosiaaliset ja ympäristölliset ulkoisvaikutukset; insentiivejä tarjotaan jotta korporaatiot ja solidaarisuustalous konvergoituisivat
- Hybriditalousmallit, kuten reilu kauppa, sosiaalinen yrittäjyys ja voittoa tavoittelemattomat korporaatiot, saavat kannustustusta konvergenssin hankkimiseen
- Hajautetut mikrotehtaat paikalliselle on-demand -tuotannolle luodaan ja niitä tuetaan, jotta paikalliset tarpeet perustavaroille ja koneille voitaisiin tyydyttää
- Tuotantotiedon tukemiseen tarkoitetut instituutiot luodaan alueellisesti ja alakohtaisesti
- Koulutus on linjattu tuotantotiedon yhteistuotantoon jotta tuettaisiin sosiaalista taloutta ja tuotantotiedon avointa yhteisvarantoa
Yhteisvauraussektori
- Yhteisvaurauden infrastruktuurin luominen sekä immateriaalisille että materiaalisille asioille; yhteiskunta nähdään sarjana limittäisiä yhteisvarantoja, jotka ovat eettisen markkinatalouden tukemia, myös Partnerivaltio tukee yhteistä hyvää ja luo tätä tukevia kansallisia infrastruktuureja
- Paikalliset ja alakohtaiset yhteisvarannot luovat kansallisia alliansseja jotka liittyvät Partnerivaltioon ja Yhteisvarantokamareihin
- Toisiinsa kytkeytyneet hyödylliset yhdistykset (Knowledge Commons Foundations) mahdollistavat ja suojaavat eri yhteisvaurauden muotoja
- Solidaarisuusosuuskunnat muodostavat julkisia yhteisvauraus-yhteenliittymiä julkisten tahojen kanssa yhdessä Partnerivaltion ja eettisen talouden sektorin kanssa, joita edustaa Yhteisvaurauskamari
- Luonnon yhteisvaurautta hallitaan julkisella yhteenliittymällä ja se perustuu yhteisten rahastojen kansalaisjäsenyyteen
Lähde: http://wiki.p2pfoundation.net/Three_Competing_Societal_and_Economic_Models_in_the_Age_of_Peer_Production