Asymmetrinen kirjanpito ja adaptoituvat verkot

Tässä postauksessa Gregory Rader selittää asymmetrisen kirjanpidon vaikutuksia. Niille jotka kaipaavat nopeaa briiffiä, asymmetrinen kirjanpito esiintyy kun kaksi osapuolta transaktiossa kirjaavat transaktion eri määräiseksi. Tämä prosessi eroaa hieman siitä mihin olemme tottuneet, sillä ”hinnan” konsepti takaa, että on symmetria ostajan ja myyjän välillä. Tässä on muutama ajatus lisää mitä miettiä.

Tarkastellaan adaptiivisen hermoverkon esimerkkiä. Perussääntö mille tahansa adaptoituvalle verkolle on: kokeile erilaisia konfiguraatioita, ja vahvista niitä yhteyksiä jotka johtavat haluttuun tulokseen. Vaikka aivomme ovat yksi esimerkki adaptiivisesta verkosta, tämä kuvio on käytössä myös ekosysteemien evoluutiossa ja jopa yhteiskuntajärjestelmissämme. Itse asiassa taloutemme kokonaisuutena voidaan tulkita olevan adaptiivinen verkko, joka vahvistaa konfiguraatioita (innovaatiot) jotka tuottavat arvonlisää ja eliminoi niitä jotka eivät.

Joten miten tämä liittyy asymmetriseen kirjanpitoon? Jos me tietoisesti suunnittelemme algoritmin talouden adaptiiviselle verkolle, väittäisin että symmetrisestä kirjanpidosta kiinnipitäminen on suuri virhe. Oletetaan, että tavoitteenamme on rohkaista innovaatiota/kokeilua ja tarjota vahvistusta tuotteiden/palvelujen tuotannolle joka lisää arvoa ihmisten elämään. Tämän logiikan mukaan haluaisimme mitata minkä tahansa tuotteen tarjoamaa arvonlisää. Kuitenkin, tulet huomaamaan että hinnasta sovitaan ennen kuin mitään arvoa on lisätty talouteen. Tarkastellaan hetken paljonko tämä vääristää asioita. Ostajana minua saatetaan kusettaa mainoksilla jotka lupaavat elämääni suurta arvoa, mutta huomaan vain että tuote ei saa aikaan muuta kuin surua.

Huomataan myös, että ostajalla on kaikki insentiivit vähätellä sen arvon määrää, jonka he aikovat saada, sillä tämä ilmaisu tulee muodossa jossa he joutuvat luopumaan niska limassa ansaituista rahoistaan.

Jotta päästäisiin yli näistä kahdesta suuresta eteestä hyvin toimivalle adaptiiviselle verkolle, ehdotan seuraavaa. Ensinnäkin me eliminoimme odotusarvon konseptin siten kuin se ilmaistaan ”hinnan” avulla kokonaan, ja siirrymme malliin jossa me mittaamme saatujen tuotteiden ja palvelujen reaaliarvoa. Sen toteuttamiseen on tietenkin monia keinoja, lähtien kovasta sensoridatasta subjektiivisiin arvosteluihin ja ranking-järjestelmiin. Toinen olisi poistaa kaikki insentiivit joko ostajalta ilmaista mitään muuta kuin transaktiota koskeva autenttinen kokemus. Ja me kaikki tiedämme, että kokemukset voivat olla asymmetrisia.

Kun nämä yhdistetään, muuttuu kuva taloudesta varsin erilaiseksi. Sanoisin että algoritmit todennäköisesti mahdollistaisivat sellaisen talouden kuin kuvasin tässä postauksessa.

Lähde: http://alanrosenblith.blogspot.com/2010/10/asymmetric-accounting-adaptive-networks.html

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.