Pienistä muovinpalasista aiheutuva saaste, eli mikromuovi, on ollut tieteilijöiden, kansanterveyden asiantuntijoiden ja ympäristöihmisten kasvava huolenaihe, sillä nämä maatumattomat esineet ovat yhä suuremmassa määrin päässeet vesiväyliimme ja jopa hengitysilmaamme.
Nyt Floridan osavaltion yliopiston tutkimustiimi tutkii sitä mitä näiden pienhiukkasten hengittäminen ja syöminen voi tehdä ihmisille solutasolla. Tutkijat ovat saaneet selville, että altistuminen mikromuoville vain muutaman päivän ajan aiheuttaa ihmisten keuhkosolujen aineenvaihdunnan ja kasvun hidastumista, muodon muuttumista ja deklusterointia niin, että kiinteiden solukalvojen pinnalla esiintyy aukkoja. Nämä löydökset herättävät kysymyksiä mikromuovin pitkäaikaisista vaikutuksista ihmisten terveyteen, erityisesti niiden joilla on jo hengitysongelmia.
Tutkimus julkaistiin Chemical Research in Toxicology –julkaisussa.
”Muovi on erittäin käyttökelpoinen materiaali päivittäiseen elämään”, sanoo FSU:n kemian ja biokemian professori Qing-Xiang ”Amy” Sang. ”Mutta meidän ihmisinä tulee elää terveesti, joten meidän pitää miettiä tapoja miten minimoida mahdollisia muovien negatiivisia terveysvaikutuksia.”
Kiinnostuksen kasvaessa mikromuoviin, Sang ja hänen tiiminsä alkoi miettiä sitä mitä näiden pienten materiaalien hengittäminen ja nieleminen tekee ihmisten soluille. Erikoistutkija Joan Hare, tohtorikoulutettavat Kerestin Goodman ja Timothy Hua, sekä FSU:n entinen opiskelija Zahraa Khamis päättivät lopulta keskittyä polystyreeniin, yleisesti kertakäyttöastioissa ja laboratoriokäytössä olevaan muoviin.
”Polystyreenia on monissa kertakäyttöastioissa, koska se on varsin kestäävää”, Hare sanoo. ”Mutta se mikä tekee siitä hyödyllistä, tekee siitä myös kestävää ympäristössä. Ja kun niitä heitetään roskina luontoon, se jauhautuu maaperään ja pölähtää ilmaan.”
Tiimi altisti keuhkosoluja petrilasissa pieniä määriä polystyreenille tasoilla, joita normaalisti löytyy ympäristöstä ja saivat selville, että vaikka muovi ei aiheuttanutkaan solukuolemaan, se aiheutti mielenkiintoisia muutoksia. Vain muutaman päivän jälkeen he saivat selville, että solun metaboliset prosessit olivat hidastuneet, solujen lisääntyminen heikentyi, solun muoto muokkautui ja deklusterointia tapahtui. Lisäksi tiimi sai selville, että solu imi sisäänsä mikromuovihiukkasia ja muodosti renkaita niiden ympärille solun tumaan.
”Mikromuovi ei tappanut soluja, mutta solut eivät todellakaan käyttäytyneet normaalisti”, Goodman sanoo.
Tutkimustiimi sanoo, että tämä tutkimus on ensiaskel mikromuovin aiheuttamien terveysvaikutusten ymmärtämiseen, mutta että löydökset todella painottavat aiempia huolia mikromuovien terveysvaikutuksista, erityisesti niille joilla on hengityssairauksia kuten keuhkosyöpä, astma, keuhkolaajentuma, keuhkokuume, fibroosi tai krooninen hengitystieoireyhtymä (COPD).
Muovin kulkeutuminen kohti tumaa herättää myös kysymyksiä tiimin jatkosta.
”Me näimme tämän vetäytymisen tumaan tapahtuvan ainoastaan 24 tunnin sisällä ja nyt me todella haluamme tarkastella sitä miksi nämä palaset menevät sinne ja mitä siellä tapahtuu sitten ku ne ovat sinne joutuneet”, Goodman sanoo.
Tutkijat varoittelivat siitä, että vaikka he altistivat solut ympäristössä yleisesti esiintyville mikromuovimäärille, solut altistettiin muoville nesteessä. Hengitysprosessia sisään ja ulos ei ole mahdollista jäljitellä ja se voi potentiaalisesti vaikuttaa siihen miten paljon henkilöt hengittävät sisään ja ulos.
”Me emme halua paisutella mikromuovien negatiivisa terveysvaikutuksia ihmisterveyteen”, Sang sanoi. ”Syy muovien laajalle käytölle on, että ne ovat hyviä materiaaleja lääke-, rakennusteollisuuteen ja tutkimukseen ja kuluttajatuotteisiin. Mutta pitkäaikaiset epätoivottavat vaikutukset voivat olla erityisen pahoja kasvaville lapsille ja keuhkosairaille ihmisille. Meidän tulee tutkia ymmärtääksemme näiden kustannuksia ihmisterveydelle.”
Lähde:
https://phys.org/news/2021-04-exposure-microplastics-cellular-function.html