24 havaintoa alustaosuuskunnista

Kirja “Ours to Hack and to Own: the rise of platform cooperativism, a new vision for the future of work and fairer Internet”, jonka Trebor Scholz ja Nathan Schneider ovat toimittaneet, on julkaistu 2016. Tämä kannattaa lisätä ensikäden todistuksiin 25:sta aloitteesta, jotka perustuvat yhteistyöalustoihin, eri aloilla ja eri kehityksen vaiheissa. Jos tämä aihe resonoi, tämä kirja on sinulle koska se on paras ja täydellinen immersio siitä mitä nykypäivänä aiheesta voi löytää.

Minulla on muutamia vasta-argumentteja ja jotkut asiat puuttuvat. Seuraavassa postauksessa käsittelen kirjaa kriittisesti. Sillä aikaa saatat haluta lukea kriittisen perspektiivin jonka Las Indias Electrónicas juuri julkaisi Coop Platform -liikkeestä.

1. Keskitetyt alustabisnesmallit ovat vanhaa viiniä uudessa leilissä

  • “Se on samaa vanhaa industrialismia, jota harjoitetaan tehokkailla uusilla digityökaluilla” (Douglas Rushkoff—Renaissance Now)
  • “Jakamistalouden yritykset, jotka eivät itse omista välittämiään tuotteita tai palveluita, kaappaavat liikevoiton autojen ja asuntojen omistajilta, jotka tarjoavat omansa markkinoille. Nämä bisnesmallit eivät ole kauhean uusia” (Dmytri Kleiner—Counterantidisintermediation).
  • “Keskeinen kysymys ei ole kuka omistaa minkäänlaisia tuotantovälineitä vaan kuka omistaa dominantin tuotantotavan. Nämä olivat ennen tehtaita, koneita. Nykyään ne ovat muuttumassa suuriksi algoritmeiksi, joita jatkuvasti säädetään, ja aina vain kehittyviksi virtuaalikoneiksi.” (Christoph Spehr)

2. Keskitetyt alustat tekevät käyttäjänsä voimattomiksi

  • “Välikäsien poistamisen idea (disintermediaatio) oli keskeinen internetin emansipatorisille visioille, ja kuitenkin nykypäivän kentällä on välikäsiä enemmän kuin koskaan ennen” (Dmytri Kleiner—Counterantidisintermediation).
  • “Kapitalistiset alustat, jotka perustuvat yleisön hyödykkeiden myyntiin ja markkinapaikan vuokrien kaappaamiseen, vaativat yksityisyyden ja autonomian uhraamista” (Dmytri Kleiner—Counterantidisintermediation).

3. Keskitetyt alustat väärentävät luottamusympäristöä

  • “osoittautuu, että me käyttäydymme eri tavalla kun me arvioimme ihmisiä kuin silloin kun me arvioimme tuotteita […] Vääristynyt arviojakauma palvelee alustan omistajien intressejä, mikä saa alustan näyttämään korkeamman luottamuksen ympäristöltä kuin mitä se oikeasti on […] (Michel Bauwens and Vasilis Kostakis)

4. Osuusalustojen aika on tullut

  • Ensinnäkin, disruptio. Mitään ei ole kiinnitetty. Uber kasvattaa dominanssia henkilökohtaisen kuljetuksen palveluissa USA:ssa, mutta Uber voisi silti olla Friendster, tai ainakin LinkedIn, kysyntätaloudessa jos osuustoimintaliike liikkuu nopeasti laajemmalti palvelujen piiriin. (Yochai Benkler—The Realism of Cooperativism)
  • Toiseksi, me olemme yhteistyön kulttuuriliike. Wikipedia, ilmaisen ja avoimen lähdekoodin softat (FOSS), kansalaisjournalismi ja muut yhteisvaurauteen perustuvat vertaistuotannon muodot ovat saaneet normaalit ihmiset kohtaamaan yhteistyön ja sen tuotteet arkipäiväisenä asiana. Vuosikymmenten pituinen asiantuntijatalouden vaatimus siitä, että meidän tulisi ajatella itsekkäästi omia etujamme kavalina rationaalisina päätöksentekijöinä osoittautuu päivätodellisuudessamme vääräksi. (Yochai Benkler—The Realism of Cooperativism)
  • Kolmanneksi, yhteisvaurausperustainen vertaistuotanto on tarjonnut aihion ja kokemuksen, jolla on mahdollista suuren mittakaavan yrityksissä hallinnoida itseään verkon osuustoiminta-alustojen kautta. (Yochai Benkler—The Realism of Cooperativism)
  • Lopuksi, verkot ovat epävakauttaneet yrityksen mallin. Transaktiokustannukset, jotka liittyvät sekä markkinavaihdantaan että sosiaaliseen jakamiseen, ovat pienentyneet; interaktiot, jotka ovat yhdistäneet pääoman työvoiman sopimussitoumuksiin, materiaaleihin ja jakeluun, voidaan nyt toteuttaa hajautetummassa muodossa (Yochai Benkler—The Realism of Cooperativism)
  • Alustaosuuskunnat voivat hyötyä sisältökuplan puhkeamisesta (David Carroll—A Different Kind of Startup Is Possible)
  • App storen mahdollisuudet ovat kuivumassa kasaan (David Carroll—A Different Kind of Startup Is Possible).

5. Alustaosuuskunnat voivat tarjota sitä mitä keskitetyt vain esittävät — mutta eivät kykene — tarjoavansa

  • “Dominantit pelurit jatkavat itsensä brändäämistä yhteisöinä, kun käyttäjät kokevat systeemit enemmänkin asiakkaina. Alustaosuuskunnan suunnittelijoille tarjoutuu mahdollisuus elvyttää projekti perustamalla aito yhteisö” (Cameron Tonkinwise—Convenient Solidarity: Designing for Platform Cooperativism)
  • “Monin eri tavoin alustaosuusmalli sopii hyvin eräiden omistusta ja kestävyyttä koskevien ongelmien selättämiseen, jotka ovat sisäänrakennettuja riskirahoitusta saaviin yrityksiin joita me kohtasimme itse. Mutta lähitulevaisuudessa teknologia-alustat tullaan rakentamaan nopeasti kehittyvien infrastruktuurien päälle, ja se vaatii yhtäkkistä adaptaatiota uuteen kapasiteettiin” (David Carroll—A Different Kind of Startup Is Possible)
  • Alustaosuuskunnat — osana suunnattua rintamaa alustamonopoleja vastaan, jotka määrittävät uutta digitaalista industrialismia — tarjoavat keinon sekä palauttaa takaisin luomamme arvo että työstää omaa kollektiivista hyväämme kohti työskentelyyn tarvitsemamme solidaarisuus ” (Douglas Rushkoff—Renaissance Now)
  • “avoimet osuuskunnat sisäistävät negatiivisia ulkoisvaikutuksia; ottavat käyttöön monen sidosryhmän hallintamalleja; kontribuoivat immateriaalisen ja materiaalisen yhteisvaurauden luontiin; ja ovat sosiaalisesti ja poliittisesti järjestäytyneet globaalien huolenaiheiden ympärille, vaikka ne tuottaisivatkin lokaalisti” (Michel Bauwens and Vasilis Kostakis—Why Platform Co-ops Should Be Open Co-ops)

6. Desentralisaatio ei kuitenkaan tarkoita tasa-arvoa

  • Viime vuosikymmen on näyttänyt, että ei ole olemassa lineaarikausaalisuhdetta teknisten systeemien desentralisaation ja egalitaaristen tai tasa-arvoisten käytänteiden välillä sosiaalisesti, poliittisesti tai taloudellisesti. Tämä ei johdu pelkästään siitä, että se olisi teknologisesti determinististä olettaa niin, tai koska verkostoihin kuuluu kerroksia, jotka kertovat uskomattomista käyttömahdollisuuksista, vaan myös koska ei ole minkäänlaista näyttöä siitä, että ominaisuudet kuten desentralisaatio tai rakenteettomuus olisivat minkäänlainen uhka kapitalismille. Itse asiassa, horisontaalisuus ja desentralisaatio — juuri ne ominaisuudet joita vertaistuotanto arvostaa niin korkealle — ovat syntyneet ideaaliratkaisuina moniin liberaalin taloustieteen umpikujiin. (Rachel O’Dwyer—Blockchains and Their Pitfalls)

7. Uudet desentralisoidut arkkitehtuurit tulee suunnitella vasta-antidisintermidiationistisiksi

  • Jos mennään takaisin varhaiseen yhteistyölliseen, desentralisoitujen serverien internetarkkitehtuuriin, projekteihin kuten Diaspora, GNU Social ja muut, ne eivät toimi. Tämä on tasan tarkkaan sen tyyppistä arkkitehtuuria, jonka antidisintermediaation oli suunniteltu voittavan. Desentralisoidut systeemit tulee suunnitella vasta-antidisintermediationistisiksi. Keskeistä tälle designille on end-to-end -periaate; alustat eivät saa riippua servereistä ja ylläpitäjistä, silloinkaan kun niitä pyöritetään yhteistyössä, mutta niiden täytyy, mitä suurimmassa määrin, pyöriä alustojen käyttäjien tietokoneilla (Dmytri Kleiner—Counterantidisintermediation).

8. Alustat olemme me: yhteisö on se mikä antaa arvon

  • Alustat olemme me: Alustat eivät ole vain softaohjelmia ja niitä hallinnoivia yrityksiä. Se mikä antaa alustalle arvon, useimmissa tapauksissa, on yhteisön käyttäjät jotka soveltavat alustaa, verkkojen, datan ja luomiensa ideoiden lisäksi (Janelle Orsi—Three Essential Building Blocks for Your Platform Cooperative)
  • Osana projektiamme me kehitämme omaa konseptuaalista viitekehystä joka identifioi kuusi dimensiota joilla mitata arvoa: 1. Yhteisön rakentaminen, 2. Luotujen resurssien sosiaalinen käyttöarvo, 3. Maine, 4. Esitetyn mission saavuttaminen, 5. Rahallinen arvo, 6. Ekologinen arvo ja derivatiiviprosessit (Mayo Fuster Morell—Toward a Theory of Value for Platform Cooperatives)

9. Osuustoiminta-alustat eivät ole niin paljoa autonomian tai riippumattomuuden asialla kuin monen sidosryhmän keskinäisen riippuvuuden asialla

  • Tällainen painopisteen muutos tarkoittaa, että jätetään sivuun osa siitä vaalimisesta, jonka viimeisin yhteistyöaalto asetti autonomialle ja itsenäisyydelle. Sen sijaan osuuskuntien kehittäjät ovat tutkineet innokkaasti tapoja tehdä yhteistyötä kaupunginhallitusten, ammattiliittojen, tulevaisuutta ajattelevan hyväntekeväisyyden ja sijoittajien kanssa saadakseen aikaan mekanismeja, joilla rahoittaa ja tukea demokraattisemman talouden rakentamista. Osuustoiminnan puhtaudesta voi helposti tulla este tarkoituksenmukaisen mittakaavan ja osallistavan vaikutuksen saavuttamiselle. Esimerkiksi vaatimalla, että jäsenet itse rahoittavat omaa yritystään, syntyy riski että luodaan suhteellisen taloudellisen etuoikeuden suljettu ympyrä sen sijaan, että siirryttäisiin todella demokratisoimaan pääomaa. Samoin autonomian vaatiminen hallituksen väliintulolta ja tuelta tarkoittaa, että perinteisen taloudellisen kehityksen taustalla olevat politiikat jatkavat hienostumistaan, yrityksien tukemista ja jättävät osuuskunnat puolustamaan itseään (John Duda—Beyond Luxury Cooperativism).

10. Hyvin suunniteltu osuusalusta voi tarjota arvostetun ja kestävän elinkeinon niille jotka niiden parissa työskentelevät

  • Perustuen tähän tutkimukseen, me olemme alkaneet identifioida joitain periaatteita tai sääntöjä joiden tulisi ohjata suunnittelijoita saavuttamaan positiivisempia lopputuloksia työntekijöille: 1. Ansioiden maksimointi, 2. Stabiilius ja ennustettavuus, 3. Läpinäkyvyys, 4. Tuotteiden ja maineen siirrettävyys, 5. Täydennyskoulutus, 6. Sosiaalinen kytkeytyneisyys, 7. Vinoumien eliminointi, 8. Takaisinkytkentämekanismit. (Marina Gorbis—Designing Positive Platforms)
  • Ne meistä jotka ponnistelevat organisoidakseen työntekijät verkkotaloudessa joutuvat rakentamaan teorian maineen siirrettävyydelle ja suojelulle meidän muuhun organisaatiotyöhön. (Kati Sipp—Portable Reputation in the On-Demand Economy)

11. Valtiot eivät voi jäädä sivustaseuraajiksi keskitettyjen alustojen suurille vaikutuksille

  • “Kaupungit ja valtiot eivät ole vielä täysin käsittäneet, että valta sijaitsee, nykyään, datan tasolla”. (Francesca Bria—Public Policies for Digital Sovereignty)
  • “Alustakapitalismiin siirtymisen mittakaava on valtava. Uusien verkkoalustojen rakentajien tavoitteena on tunkeutua kaikille tuotantosektoreille, ja tunkeutua kaikille yhteiskunnan tasoille: yksilötasolle (älypuhelimilla ja puettavalla teknologialla, linsseillä, lasilla); kodin tasolle kodin tasolle (”älykkäät kodit”, älykkäät tehomittarit ja Internet-yhteyteen kytketyt anturit); ja älykaupunkien tasolle (kuljettajattomat autot, verkottuneet kuljetuspalvelut; energiaverkot, dronet, kaikkialle ulottuvat digitaaliset palvelut). Alustat muuttavat paitsi Internetiä myös koko taloutta, ja hallitusten velvollisuutena on varmistaa, että tämä uusi talous palvelee enemmän kuin pelkkää alustojen rakentajien liikevoittoa”. (Francesca Bria—Public Policies for Digital Sovereignty)
  • Monet liiketoimintamallit “jakamistaloudessa” perustuvat strategiseen lain mitätöintiin. Yritykset tieten tahtoen rikkovat kaupungin sääntöjä ja työlainsäädäntöä. Tämä sallii niiden horjuttaa kilpailua ja sitten osoittaa sormella suureen asiakaspohjaan vaatimaan muutoksia lakeihin, jotka hyödyttävät niiden kyseenalaista toimintatapaa. (Trebor Scholz—How Platform Cooperativism Can Unleash the Network)

12. Siviiliyhteiskunta ja valtiot joutuvat luomaan yhdessä ekosysteemin jolla alustaosuuskunnat voivat kukoistaa

  • “Suuryritykset, jotka hallitsevat Internetiä, eivät pääse hallitsevaan asemaan vain siksi että heillä on hyvä idea ja karismaattinen perustaja; ne kasvavat ulos niitä tukevista ekosysteemeistä, joihin kuuluu mm. sijoittajia, lakimiehiä, symppaavia hallituksia ja teknisiä kouluja. Ehkäpä mahdollisesti kaikkein tärkeintä on niiden kulttuuri — festivaalit, tapaamiset, meemit, manifestit — jotka jakavat normeja siitä minkälaisia käytänteitä edellytetään ja mitä ylistetään. Näiden normien muuttamiseksi meidän tarvitsee kultivoida ekosysteemiä alustaosuustoiminnalle”. (Editors -Showcase 2: Ecosystem)
  • “Alustakapitalismiin siirtymisen mittakaava on valtava. Uusien verkkoalustojen rakentajien tavoitteena on tunkeutua kaikille tuotantosektoreille, ja tunkeutua kaikille yhteiskunnan tasoille: yksilötasolle (älypuhelimilla ja puettavalla teknologialla, linsseillä, lasilla); kodin tasolle kodin tasolle (”älykkäät kodit”, älykkäät tehomittarit ja Internet-yhteyteen kytketyt anturit); ja älykaupunkien tasolle (kuljettajattomat autot, verkottuneet kuljetuspalvelut; energiaverkot, dronet, kaikkialle ulottuvat digitaaliset palvelut). Alustat muuttavat paitsi Internetiä myös koko taloutta, ja hallitusten velvollisuutena on varmistaa, että tämä uusi talous palvelee enemmän kuin pelkkää alustojen rakentajien liikevoittoa”. (Francesca Bria—Public Policies for Digital Sovereignty)

13. Jotkut administraattorit alkavat tajuta osuustoiminta-alustojen potentiaalin, tai ainakin sallia niille syntyä uusia mahdollisuuksia

  • Erittäin kiinnostava esimerkki kaupungista, joka esittelee vaihtoehtoisia käytänteitä ja eteenpäin katsovia sääntöjä on Barcelona. (Francesca Bria—Public Policies for Digital Sovereignty)
  • Securities and Exchange Commission on ottanut käyttöön uudet säännöt koskien joukkorahoitusta JOBS Actissa, jotka avaavat uusia tapoja joilla ihmiset voivat arkipäivässä investoida yrityksiin, jotka parhaiten ovat linjassa heidän arvojensa kanssa. Nämä uudet säännöt sallivat akkreditoimattomien sijoittajien sijoittaa, ja ne sallivat myös sijoitusten toteutua ilman välittäjiä. On muuttunut helpommaksi, tällä tavoin, meille vastata ihmisille joita pyrimme palvelemaan ja joiden kanssa muodostamaan kumppanuussuhteita. (Karen Gregory—Can Code Schools Go Cooperative?)

14 . Osuusalustat tarvitsevat alussa sekä moniosaavan tiimin ja laajan yhteisön onnistuakseen

  • Olen havainnut, että innovaatio tapahtuu suurimmaksi osaksi pienissä tiimeissä, joissa kaikilla on yhteiset tavoitteet mutta eri osaaminen. Isot ryhmät, toisaalta, ovat hyviä koulutukseen ja työn organisointiin ja olemassaolevien alustojen kehittämiseen. Mutta innovoinnissa haluaisin työskennellä kolmesta kuuteen ihmisen ydinryhmissä, sillä tämä sallii syvät ihmissuhteet, yhteisen muistin ja suhteellisen nopean päätöksenteon, sillä jokainen ihminen voi puhua kymmenestä kahteenkymmeneen minuuttiin tuntia kohden kokouksissa. (Caroline Woolard—So You Want to Start a Platform Cooperative…)
  • Jos he eivät saa kerättyä 300 tuhatta dollaria vuodessa viiden ihmisen ydintiimiä varten, ei kannata rakentaa demosivustoa joka juuri ja juuri toimii tai bugista softaa joka ei kestä — organisoi hyviä tapahtumia ja rakenna yhteisö! (Caroline Woolard—So You Want to Start a Platform Cooperative…)

15. Osuusalustojen termein omistus on se mikä merkkaa

  • Alle 10% amerikkalaisista tällä hetkellä omistaa yrityksensä ja työpaikkansa, nykypäivän “uusi, uusi organisointi” alkaa korjata epätasapainoa pääoman, työvoiman ja sen vallan välillä, jonka tämä vääristymä tuottaa ja jota se harjoittaa. (Michael Peck—Building the People’s Ownership Economy through Union Co-ops)
  • Keväästä 2014 eteenpäin 1worker1vote.org on pyrkinyt esittämään, että laajalle levinnyt työpaikkojen tasa-arvo ja demokraattinen osallistuminen voivat paluttaa Amerikan sen alkuperäiseen yksilöllisen ja yhteisöllisen omistamisen jätjestelmään. (Michael Peck—Building the People’s Ownership Economy through Union Co-ops)
  • Muutama kampanja johti Hochschildin sanoin “syvänäyttelyyn” — aitoihin emootioihimme työssä. Suurin osa kampanjoista taipuu “syvänäyttelyyn,” sellaiseen käyttäytymiseen joka liitetään feikkihymyyn. Nämä kampanjat rasittavat vapaaehtoisia, pelottavat tukijoita, ja epäonnistuvat tavoitteissaan. Ja jos projekti saa rahaa, mikä tahansa tulevaisuuden kollektiivinen toimi riippuu siitä kuka omistaa ja kontrolloi luotua arvoa. Ilman emotionaalista mukanaoloa yhteistoiminnan järjestelyssä kampanjalla on riski tuhota ihmissuhteet saavuttamattomien tavoitteiden takia (Danny Spitzberg—How Crowdfunding Becomes Stewardship).

16. Osuusalustat voivat tarjota laajalti vaihtoehtoja omistukseen ja jäsenyyteen

  • Nämä DCO:t ovat intellektuaalisesti kytkeytyneet moniin hajautetun omistuksen malleihin. Ne vaihtelevat Karl Sjogrenin FairShare-mallista, joka ehdottaa erilaisten omistusluokkien rakennetta eri kontribuuttoreille, “crypto-pääoman” joukkorahoituksen Swarm-lähestymistapaan, jonka on kehittänyt Joel Dietz. Jos säännöt tasa-arvoiselle arvon jakelulle ovat hyvin määritellyt, yleisesti hyväksytyt ja muuttuvat “normaaleiksi”  samalla tavalla kuin palkkatyö osakeyhtiössä oli 1900-luvulla, mahdollisesti tarjoajat voivat silloin keskittyä enemmän arvonluontiin (Arun Sundararajan—Economic Barriers and Enablers of Distributed Ownership).

17. Osuusalustat kehittyvät nopeammin mikäli ne erottautuvat jo olemassaolevasta perinteisestä osuustoiminnasta ja liittotoiminnasta ja tekevät kokeiluja

  • Osuusalustojen porukoille on tärkeää ymmärtää, että olemassaolevat työntekijöiden johtamat organisaatiot on perustettu toimimaan monen työnantajan erillisissä työtilanteissa —  ja että me voimme kehittää heidän malliaan sen sijaan että aloittaisimme alusta. (Kati Sipp—Portable Reputation in the On-Demand Economy)
  • Se mitä nämä molemmat kulkusuunnat merkitsevät on potentiaali arvolle, työvoima ja työntekijät liittyvät yhteen “keikkataloudessa.” (Christoph Spehr—SpongeBob, Why Don’t You Work Harder?)
  • Tässä on usein aliarvioitu haaste: yritä liittyä olemassaolevaan osuusalustaan ja lisätä siihen jotain, sen sijaan että rakentaisi omansa tyhjästä. (Caroline Woolard—So You Want to Start a Platform Cooperative…)
  • Liikkeenä osuustoiminta onnistuu ainoastaan liikkumalla nopeasti ja päättäväisesti, oppimalla lähimenneisyydestä ja jakamalla kokemuksiaan ja tietoaan nopeasti ja toistuvasti osuuskuntien verkostossa. (Yochai Benkler—The Realism of Cooperativism)

18. Alustaosuuskuntien tulee ottaa mukaan “inhimillistävät” emootiot (joukkorahoitus on esimerkki tästä)

  • Elizabeth Hoffmanin vuoden 2016 tutkimus työntekijäosuuskunnista havaitsi, että emootioiden mukaan ottaminen lopulta hyödyttää demokraattista osallistumista. Kun jäsenet tottuvat ilmaisemaan itseään, he kehittävät identiteettiä osuusomistajina — heidän työpaikkansa ja työkaverinsa tuntevat olevansa “kotona” ja yhtä “perhettä.” Sellainen transformatiivinen, inhimillistävä kokemus rinnastuu siihen miten me suhtaudumme toisiin markkinoinnin kautta. Nämä ovat myös se miten sijoittaminen kasvaa isännöinniksi. (Danny Spitzberg—How Crowdfunding Becomes Stewardship).
  • Ilman emotionaalista mukanaoloa osuustoiminnassa kampanjoilla on riski tuhota ihmissuhteet toteutumattomien odotusten takia. Jotta joukkorahoitus muuttuisi isännöinniksi, me tarvitsemme harjannostajaisia — toistuvia aktiviteetteja joissa vieraat voivat luoda yhdessä mukana tuomiensa lahjojen kanssa, juhlia saavutuksiaan ja rakentaa uutta. Markkinoinnin strategiat riistävät anteliaisuuden kehittämällä yleisön, viestin, toimintakutsun ja pakottavat sen yksisuuntaiseksi. Harjannostajaiset ovat organisointistrategia osuustoiminnalle, jossa mukana ihmisiä, kutsu ja osallistuminen (mieti p-i-e): 1) Ota yhteys ihmisiin. Yleisöt ovat passiivisia, mutta ihmiset tuovat tunteensa yhteistyön ytimeen. Tutustu niihin jotka voivat tulla mukaan ja siihen mitä he yrittävät saada aikaiseksi. 2) Tee kutsu. Viestit ovat staattisia, mutta kutsut kultivoivat vapaaehtoista ja avointa jäsenyyttä. Määritelkää se mitä haluatte juhlia, yhdessä — kasvotusten tai verkossa. 3) Pitäkää yllä osallistumista. Toimintakutsu rajaa sen miten voi olla mukana, mutta osallistuminen tukee demokraattista omistusta ja kontrollia. Etsikää mukanaoloa enemmän kuin rahallisten kontribuutioiden muodossa (Danny Spitzberg—How Crowdfunding Becomes Stewardship).

19. Perinteiset osuuskunnat voivat olla etuoikeutetussa asemassa osuusalustoja rakennettaessa, mutta niiden tulee ymmärtää yhteisvaurauden voima sitä ennen

  • Yleisesti osuuskunnat eivät luo, suojele tai tuota yhteisvaurautta, ja ne yleisesti toimivat patentti- ja kopiosuojajärjestelmien alaisuudessa. Lisäksi ne saattavat sulkeutua oman paikallisen tai kansallisen jäsenyytensä ympärille. Tämän seurauksena globaali areena on suurkorporaatioiden dominoima.

20. Parhaat alustaosuuskunnat voidaan nähdä infrastruktuureina Avoimille Arvoverkostoille, jotka on rakennettu “luonnollisen runsauden” päälle

  • “Sellaisten kapasiteettien luonnollisessa laajennuksessa avoimet arvoverkostot (OVN) ovat pyrkimys mahdollistaa osallistujamäärältään rajoitetuille verkostoille joukkorahoitus, tiedon joukkoistaminen ja yhteisbudjetointi heidän identifioitavissa olevien osallistujien kesken. OVN:t kuten Enspiral ja Sensorica on kuvattu “käyttöjärjestelminä uudenlaiselle organisaatiolle” ja “pilottiprojekteina uudelle taloudelle.” (David Bollier—From Open Access to Digital Commons)
  • Ensinnäkin on tärkeää tunnustaa, että suljetut liiketoimintamallit perustuvat keinotekoiselle niukkuudelle […] Avoimet osuuskunnat, tätä vastoin, tunnustavat luonnollisen runsauden ja kieltäytyvät tuottamasta tuloja tekemällä runsaista resursseista niukkoja. […] Toiseksi, tyypillinen yhteisvaurausperustainen vertaistuotannon projekti sisältää erilaisia hajautettuja työtehtäviä, joihin kukin voi vapaasti kontribuoida. […] Avoimet osuuskunnat, täten, harjoittavat avoimen arvon tai myötävaikuttavaa kirjanpitoa. […] Kolmanneksi, avoimet osuuskunnat voivat turvata yhteisesti luodun arvon siitä saatujen hyötyjen reilun jaon “CopyFair”-lisensseillä. […] Neljänneksi, avoimet osuuskunnat kykenevät käyttämään avoimia designeja kestävien tuotteiden ja palvelujen valmistuksessa. […] Viidenneksi, ja tähän liittyen, avoimet osuuskunnat vähentävät päästöjä. [… ] Kuudentena, avoimet osuuskunnat voivat keskinäistää sekä digitaalisen infrastruktuurin että fyysisen infran (Michel Bauwens and Vasilis Kostakis—Why Platform Co-ops Should Be Open Co-ops).

21. Alustaosuuskuntien, avoimien arvoverkostojen & yhteismaan hallinta vaatii omanlaisensa hallintakäytänteet

  • 1) Löydä oikeat ihmiset, 2) Tutki eri strategioita itsensä johtamiseen, 3) Mieti konversiota, 4) Määrittele yhteistyöympäristön parametrit, 5) Liity osuustoimintaverkostoon, 6) Sijoita muihin osuuskuntiiin, 7) Valitse ilmaisia työkaluja yrityksen pyörittämiseen. (Micky Metts—Meet Your Friendly Neighborhood Tech Co-op)
  • Our Good Work Code on kahdeksan yksinkertaisen periaatteen joukko joka toimii viitekehyksenä: 1) Turvallisuus, 2) Vakaus & Joustavuus, 3) Läpinäkyvyys, 4) Yhteinen vauraus, 5) Elämiseen riittävä palkka, 6) Inkluusio, 7) Tuki & Yhteys, 8) Kasvu & Kehitys (Palak Shah—A Code for Good Work).
  • Me tarkastelimme seuraavaa kuutta toisiinsa liittyvää tekijää yhteisvaurauden hallinnoinnin ajureina: 1) Missio 2) Kontribuutioiden johtaminen.Osallistujien suurempi joustavuus tuntuu vaikuttavan suurempaan kontribuutioasteeseen. 3) Päätöksenteko koskien yhteisön interaktiota. Konsensukseen perustuva päätöksenteko on tavallista yhteisvaurauteen perustuvassa vertaistuotannossa, mutta keinot eroavat toisistaan. 4) Muodolliset käytänteet joita soveltaa yhteisön interaktioon. 5) Alustan suunnittelu. 6) Alustan varainjako. (Mayo Fuster Morell—Toward a Theory of Value for Platform Cooperatives)

22. Lohkoketjuteknologiat voivat olla itse asiassa tilaisuus osuusalustoille, mutta niitä ei tulisi käyttää osuustoiminnan edistämiseen ilman luottamusta

  • Vaikka Bitcoin itse on suunniteltu palvelemaan tuttuja kapitalistisia toimintoja (verojen välttelyä, yksityistä akkumulaatiota spekulaation kautta), lohkoketjukirjanpito on merkittävä, koska se voi mahdollistaa erittäin luotettavia, monikäyttöisiä kollektiivisen toiminnan muotoja avoimissa verkoissa. Tämän se tekee validoimalla digitaalisen objektin aitouden (esim. yhden bitcoinin) ilman tarvetta kolmannen osapuolen takaajalle kuten pankille tai valtion elimelle. Tämä ratkaisee erityisen vaikean kollektiivisen toiminnan ongelman avoimen verkoston kontekstissa: miten tiedät että tietty digitaalinen objekti — bitcoin, juridinen dokumentti, digitaalinen sertifikaatti, datasetti, äänestyksen ääni tai digitaalinen identiteetti — on oikea eikä väärennös? (David Bollier—From Open Access to Digital Commons)
  • USA:ssa entinen viestintäkomission johtaja Reed Hundt on ehdottanut blockchain-teknologiaa käyttäen hajautettujen aurinkovoimaverkostojen luomista taloyhtiöihin, joka toimii yhteisvaurautena (David Bollier—From Open Access to Digital Commons).
  • Tämä kokeiluala voi tuoda meille toisen läpimurron digitaalisen yhteisvaurauden työstämisessä: älysopimukset. […] Nämä transaktiot voidaan, tottakai, ottaa käyttöön uudenlaisten markkinoiden luonnissa, mutta niitä voidaan käyttää myös uudenlaisen yhteisvaurauden luomiseen (David Bollier—From Open Access to Digital Commons).
  • Tässä lohkoketju korvaa luotetun kolmannen osapuolen kuten valtion tai alustan kryptografisella todisteella. Tämän takia hardcore-libertaarit ja anarkokommunistit suosivat molemmat sitä. Mutta tehdään selväksi — se ei korvaa kaikkia instituution funktioita, vain sen funktion joka sallii meidän luottaa interaktioihimme toisten kanssa koska me luotamme tiettyihin juridisiin ja byrokraattisiin prosesseihin. Se ei auta kaikkeen hitaaseen ja sotkuiseen byrokratiaan ja väittelyyn ja inhimillisiin prosesseihin jotka kuuluvat rakentamisen yhteistyöhön, eikä se tule koskaan niihin auttamaankaan. (Rachel O’Dwyer—Blockchains and Their Pitfalls).

23. Ne jotka haluavat rakentaa osuustoiminta-alustan joutuvat ajattelemaan eri tavalla valtavirrasta

  • Osuuskunnat ovat taipuvaisia keskittymään liikaa siihen miten arvoa voitaisiin jakaa sen sijaan että ne keskittyisivät saamaan aikaan kiinnostavan tarjoaman jolla luoda arvoa (Arun Sundararajan—Economic Barriers and Enablers of Distributed Ownership)
  • Me sisällytämme arvoja teknologioihimme, ja nykyään sellaiset arvot ovat heijastus Piilaakson eetoksesta ja rahoitusmalleista (Marina Gorbis—Designing Positive Platforms).
  • Alustoja ei tarvitse kohdella kuin hyödykkeitä: on helppoa kehittää alustafetissi perustuen niiden maagiselta näyttävään kykyyn luoda miljonäärejä. Ja kuitenkin juuri käyttäjät itse ja heidän maksamansa palkkiot alustafirmoille ovat ne jotka mahdollistavat alustojen rahallisen arvon (Janelle Orsi—Three Essential Building Blocks for Your Platform Cooperative)

24. Kirjassa on paljon kokemuksia joista oppia. Lainauksia olisi vaikka miten paljon. Lue kirja.

 

 

Lähde: https://artplusmarketing.com/why-you-should-read-ours-to-hack-and-to-own-the-book-in-24-powerful-insights-5f36397aacea

One thought on “24 havaintoa alustaosuuskunnista”

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.