10 tapaa kiihdyttää P2P- ja yhteisvauraustaloutta

Tuotetaan hyödykkeitä ja luodaan arvoa joka on vapaata, reilua ja kestävää! Mitä ovat vertaistuotanto ja yhteivauraustalous? Miten voimme auttaa luomaan menestyvän talouden joka toimii ihmisten ja planeetan hyväksi?

Seuraavat 10 toimintaideaa ovat seurausta 10 vuoden tutkimuksesta P2P Foundationilla orastavista uusien tuotantoyhteisöjen käytännöistä sekä niiden eettisistä yrittäjäkoalitioista jotka luovat elinkeinoja yhteisten resurssien päälle. Yhdessä ne painottavat orastavia käytäntöjä jotka voivat vahvistaa uuden eettisen talouden sitkeyttä. Tavoitteemme on kannustaa luomaan uusia itsenäisiä kokonaisuuksia jotka ylittävät perinteiset korporatiiviset muodot ja niiden välistävetävät, liikevoittoa maksimoivat käytännöt. Se mitä me tarvitsemme, pääoman välistävetävien muotojen sijaan, on generatiivisia ideoita jotka luovat yhdessä arvoa kommonerien kanssa ja niitä varten.

Nämä 10 ideaa ovat jo olemassa muodossa tai toisessa, mutta niitä tarvitsee käyttää laajemmin ja ne tulee integroida. Me esitämme ne alla kolmessa osiossa joista jokainen vastaa johonkin huolenaiheeseen (vapaa, reilu, kestävä). Jokaista ehdotusta seuraa linkkejä lähteisiin.

I. VAPAA JA AVOIN

1. Jaettuun tietoon perustuvat avoimet bisnesmallit

Perinteiset suljetut bisnesmallit perustuvat keinotekoiseen niukkuuteen. Tätä vastoin avoimet bisnesmallit ovat markkinastrategioita jotka perustuvat sekä luonnollisen yltäkylläisyyden tunnustukseen että tulojen ja tuottojen luomisesta kieltäytymiseen luomalla keinotekoista niukkuutta.

Tieto on ei- tai anti-kilpaileva hyödyke joka saa sitä enemmän käyttöarvoa mitä enemmän sitä jaetaan. Vaikka sitä voidaan jakaa helposti ja, kun se on digitaalisessa muodossa, erittäin matalin marginaalikustannuksin, monet välistävetävät yritykset edelleen käyttävät keinotekoista niukkuutta vetääkseen välistä vuokria digitoidun tiedon käytöstä tai luonnista.

Juridisen painostuksen tai teknologisen sabotaasin kautta luonnollisesti jaettavissa olevat hyödykkeet muutetaan keinotekoisesti niukoiksi jotta voitaisiin tuottaa ylimääräistä liikevoittoa. Tällä on erityisen vakavia seurauksia elämää ylläpitävän tai planeettaa elävöittävän teknologisen tiedon tapauksessa.

Ensimmäinen toimi on, täten, eettinen, jolla on kolme elementtiä: jakaa mitä on jaettavissa; luoda markkina-arvoa vain niukoista resursseista; luoda tämän lisäksi tai siinä sivussa lisäarvoa yhteisvauraudesta.

II. REILU

2. Avoin osuustoiminta

Tällä hetkellä ollaan luomassa monia uusia eettisiä, generatiivisia muotoja jotka ovat paremmin linjassa myötävaikuttavan yhteisvaurauden kanssa. Pointti on valita post-korporatiivisia muotoja jotka voivat tarjota elinkeinon myötävaikuttaville kommonereille. Osuuskunnat ovat yksi mahdollinen muoto jonka itsenäiset yhteisvauraus-ystävälliset markkinatoimijat voisivat ottaa.

Avoimet osuuskunnat ovat osuuskuntia joilla on seuraavat ominaisuudet:

1) Missiosuuntautuneisuus, sosiaalinen tavoite joka liittyy jaettujen resurssien luomiseen.

2) Usean sidosryhmän hallitsema, joihin kuuluu mukaan ne jotka ovat mukana tietyn toiminnan toteuttamisessa, tai ovat sen vaikutuksen alaisia.

3) Peruskirjan kautta sitoutuminen omiin sääntöihin joilla luodaan yhdessä yhteisvaurautta tuottajayhteisön kanssa.

4) Muiden osuuskuntien kanssa, joiden organisaatio on globaali, vastavoiman luominen monikansallisten korporaatioiden välistävedolle.

Näemme monenlaisten avoimien muotojen ilmaantumisen, mm. “neo-heimot” (esim. Ouishare-yhteisö), tai tiukemmin organisoidut “neo-rakenteet” (esim. Enspiral.org, Las Indias tai Ethos Foundation).

Vielä avoimempaa on avoimen tieteellisen hardware-yhteisön Sensorican valitsema verkostomuoto, joka sallii kaikki yhteisön jäsenten mikro-työkeikat tulla otetuksi mukaan palkkiojärjestelmään acoimen arvon tai myötävaikuttavan kirjanpidon (lisää alla) kautta, näin tiukemmin kytkien mukanaolon tienattuihin tuloihin.

Kuva: dullhunk via Foter.com / CC BY.

3. Avoimen arvon kirjanpito tai myötävaikuttava kirjanpito

Vertaistuottanto perustuu avoimeen, yhteisön vetämään ja yhteistyölle perustuva infrastruktuuri, jossa työtehtävät jaetaan vapaasti ja niihin saa ottaa osaa vapaasti.

Kaikkein soveliain tapa palkita niitä jotka tekevät hommia sellaisen prosessin eteen ei välttämättä ole perinteinen palkka, ja näin avoimen arvon kirjanpito (tai myötävaikuttava kirjanpito) sai alkunsa.

Sensorica, joka mainittiin yllä, harjoittaa sitä tällä tavoin. Kuka tahansa mukanaolija voi lisätä tekemänsä työtehtävät järjestelmään, projektinumeron perusteella. Mukanaolijalle annetaan sen jälkeen ”karmapisteitä” vertaisarvioinnin jälkeen. Tulo muodostuu näistä tehdyistä tehtävistä jotka on merkitty kirjanpitoon ja arvioitu, joten jokainen mukanaolija saa reilun palkkion.

Myötävaikuttava kirjanpito ja samankaltaiset ratkaisut välttelevät tilanteita joissa on vain muutama mukanaolija — ne jotka ovat lähemmässä suhteessa markkinoihin — saa suurimman osan suuremman yhteisön yhdessä luomasta arvosta. Avoin kirjanpito varmistaa sen, että arvon (uudelleen)jako on läpinäkyvää kaikille.

  • Katso P2P Foundationin dokumentaatio avoimen arvon kirjanpidosta: P2P Accounting

4. Reilu jakelu ja hyötyjen jakaminen CopyFair-lisenssin avulla

Copyleft-lisenssit sallivat kenen tahansa käyttää uudelleen tietovarantoja joita he tarvitsevat, sillä ehdolla että muutokset ja parannukset lisätään takaisin yhteisvaurauteen. Tämä on suurta edistystä, mutta sitä ei tulisi erottaa reiluuden tarpeesta.

Fyysisessä tuotannossa, jossa on mukana resurssien etsiminen, raaka-aineet ja maksaminen mukanaolijoille, välistävedon mallit hyötyvät tämän yhteisvaurauden rajoittamattomasta kaupallisesta hyväksikäytöstä.

Täten vaikka tietoa tulisi aina jakaa, meidän tulisi myös vaatia vastavuoroisuutta yhteisvaurauden kaupalliselta hyväksikäytöltä. Tämä loisi eettisille talouden toimijoille pelikentän, jotka tällä hetkellä ovat pakotettuja sisäistämään yhteiskunnalliset ja ympäristölliset kustannukset.

CopyFair-lisenssit, jotka sallivat tiedonjaon samalla kun vaaditaan vastavuoroisuutta kaupallistamisoikeuksista, helpottaisivat tämän saavuttamista.

5. Solidaarisuus sekä työn ja elämän riskien lieventäminen “commonfare”-käytännöillä

Termi ”commonfare” on yhdistelmä sanoista commonwealth (valtioliitto) sekä welfare (hyvinvointi). Kansallisvaltioiden valta on tasaisesti heikentynyt neoliberaalin ja rahoituksen globalisaation seurauksena. Näemme vahvan ja integroidun pyrkimyksen hajottaa elintärkeä solidaarisuusmekanismi, jonka joskus suljimme hyvinvointivaltiomallien sisään.

Vaikka emme välttämättä vielä kykene estämään tätä tuhoa, on välttämätöntä että rakennamme uudelleen hajautetun solidaarisuusmekanismin, käytännön jota me kutsumme commonfareksi.

Esimerkit eri puolilta maailmaa kuten Broodfonds (NL), Friendsurance (GER), terveydenhuollon kuluja jakavat ministeriöt (USA) , tai osuuskuntatoimijat kuten Coopaname Ranskassa, edustavat uuden hajautetun solidaarisuuden muotoja, joita voidaan kehittää lieventämään elämän ja työn riskejä. Erityisen iloisia olemme keskinäisten vakuutusyhtiöiden kuten eurooppalaisen osuuskunnan SMart-eu:n noususta, mikä toimii puuttuvana linkkinä prekariaatin ja palkkatyöläisten välillä tarjoamalla keskinäistä takuurahastoa ja ”virtuaalipalkansaajia” (eli sosiaaliturvaan kiinni pääsyä) autonomisille työntekijöille.

III. KESTÄVÄ

6. Avoimien ja kestävien designien käyttö open source -kiertotaloudessa

Suunnitellun vanhentumisen käyttö — ominaisuus, ei bugi, liikevoittoa maksimoiville korporaatioille — on tuntematon ihmisille jotka toimivat jaettujen, yltäkylläisten resurssien kontekstissa. Avoimet tuottajayhteisöt takaavat maksimiosanoton modulaarisuuden ja granulaarisuuden kautta.

Avoimien ja kestävien designien käyttö tuottamalla kestäviä hyödykkeitä ja palveluja on erittäin suositeltavaa eettisille yrityksille.

7. Tuotannon koordinoinnin kehittäminen avoimien toimitusketjujen ja avoimen kirjanpidon avulla

Se mitä päätöksenteko on suunnittelulle, ja hinnoittelu on markkinoille, keskinäinen koordinaatio on yhteivauraudelle.

Kiertotaloudessa yhden tuotantoprosessin ulostuloa käytetään toisen syötteenä. Suljetut arvoketjut eivät auta meitä saavuttamaan kestävää kiertotaloutta; ei auta myöskään läpinäkymättömät neuvottelut minkään sortin yhteistyöstä.

Mutta avoimien tuotantoketjujen avulla yrittäjäkoalitioiden, jotka ovat keskinään riippuvaisia myötävaikuttavasta yhteisvauraudesta, on mahdollista luoda yhteistyön ekosysteemejä. Tuotantoprosessit muuttuvat läpinäkyviksi, ja jokainen osallistuja voi mukauttaa oman käyttäytymisensä kaikille verkostossa saatavissa olevan tiedon pohjalta.

Ei ole tarvetta ylituotannolle kun verkoston varsinaisesta tuotantotodellisuudesta tulee yleistä tietoa.

Kuva: scottmccracken via Foter.com / CC BY-NC-ND.

8. Kosmolokalisaatio

“Mikä on kevyttä on globaalia, ja mikä on raskasta on lokaalia.” Tämä on uusi periaate joka liikuttaa yhteisvaurauteen perustuvaa vertaistuotantoa, jossa tieto jaetaan globaalisti ja tuotanto tapahtuu kysynnän perusteella — perustuen oikeisiin tarpeisiin — hajautettujen yhteisten työtilojen ja mikrotehtaiden verkoston kautta.

Tutkimukset ovat osoittaneet että kaksi kolmasosaa materiasta ja energiasta menee kuljetukseen tuotannon sijaan. Selkeästi tämä on kestämätöntä. Paluu paikalliseen tuotantoon edellytys siirtymälle kohti kestävää tuotantoa.

  1. [2015] “Design global, manufacture local: Exploring the contours of an emerging productive model”. teksti
  2. [2015] “Towards a political ecology of the digital economy: Socio-environmental implications of two competing value models”. teksti

9. Fyysisen infrastruktuurin keskinäistäminen

Väärin nimetty jakamistalous, AirBnB:stä Uberiin, on näyttänyt potentiaalinsa tuoda yhteen käyttämättömiä ja alikäytettyjä resursseja, mutta yhteisomistuksen ja yhteishallinnon kontekstissa todellinen jakamistalous voi saavuttaa dramaattisia hyppäyksiä resurssienkäytön pienentämisessä.

Tuotantovälineemme, mukaanlukien koneet, voidaan keskinäistää ja ne voivat olla arvonluojien itsensä omistuksessa. Alustaosuuskunnat, dataosuuskunnat ja “fairshares”-muotoinen hajautettu omistus ovat työkaluja jotka auttavat meitä omistamaan yhdessä tuotannon infrastruktuurin.

Työtilan jakaminen, taitojen jakaminen ja kyytien jakaminen ovat vain muutama esimerkki niistä monista tavoista joilla voimme käyttää uudelleen ja jakaa resursseja dramaattisesti laajentaaksemme kulutuksen termodynaamista tehokkuutta.

  • P2P Foundationin dokumentaatio kestävästä tuotannosta: Sharing
  • P2P Foundation Blog: Tarinoita jakamisesta

10. Generatiivisen pääoman keskinäistäminen

38%:n rahoitusvero kaikista hyödykkeistä ja palveluista tulisi kumota; meidän tulisi muuttaa rahajärjestelmämme ja olennaisesti laajentaa osuuspankkijärjestelmän käyttöä. Pääoman generatiiviset muodot eivät voi nojata välistävetävään rahavarantoon joka perustuu välistävetoa harrastavien pankkien korkoa korolle -vaikutukseen.

Loppuyhteenvetona: Mitä maailma, ihmiskunta ja tarpeemme tyydyttävä ympäristö tarvitsee, on talousjärjestelmä joka perustuu vapauden, reiluuden ja kestävyyden käytännöille. Uskomme, että suositusten ja käytäntöjen holistinen käyttöönotto kiihdyttää tätä muutosta. Meillä ei ole enää varaa odottaa, joten käydään hommiin!

 

Lähde:

http://www.shareable.net/blog/10-ways-to-accelerate-the-peer-to-peer-and-commons-economy

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.