Yli kapitalismista ja sosialismista: voisiko uusi talousnäkökulma pelastaa planeettamme?

Välttääksemme sosiaalisen, ympäristöllisen ja taloudellisen romahduksen, maailman tarvitsee siirtyä yli kapitalismin ja sosialismin perusvalinnoista. Se on Capital Instituten uuden raportin päätelmä.

http://capitalinstitute.org/wp-content/uploads/2015/04/2015-Regenerative-Capitalism-4-20-15-final.pdf

Ei-partisaani think tank väittää, että molemmat järjestelmät ovat kestämättömiä, jopa silloin kun ne toteutetaan täydellisesti, ja että ekonomistien tulee katsoa ”holismin kovan tieteen” tuloksia osoittaakseen vääriksi vasemmiston ja oikeiston vanhentuneet näkökulmat.

Jan Smuts, joka otti käyttöön termin ”holismi” vuoden 1926 kirjassaan Holism and Evolution, määritteli sen ”luonnon taipumukseksi muodostaa kokonaisuuksia jotka ovat suurempia kuin osiensa summat”. Esimerkiksi kasvin tapauksessa, koko organismi on enemmän kuin kokoelma lehtiä, oksia ja juuria. Keskittymällä liian läheisesti jokaiseen näistä osista, teoria sanoo, voi olla esteenä organismin ymmärtämisessä kokonaisuutena.

Tästä näkökulmasta kapitalistien taipumus eristää ekonominen prosessi sen tekijöistä ja vaikutuksista on perustavalla tavalla virheellinen. Capital Institute, jonka on luonut entinen JP Morganin johtaja John Fullerton, sanoo yhteiskunnan taloudellisen maailmankuvan luottavan kompleksien järjestelmien yksinkertaistamiseen jotta niitä voitaisiin hallita ja ymmärtää.

Esimerkiksi tämä perinteinen talousnäkökulma saattaa nähdä autonvalmistamisen erillään mineraalien louhimisesta, bensantuotannosta ja työntekijöistä joiden päällä koko prosessi lepää. Lisäksi tämä näkökulma saattaa myös jättää tunnustamatta autonvalmistuksen vaikutuksia jonkin alueen ympäristöön, politiikkaan ja talouteen. Holismi sen sijaan katsoisi koko syiden ja seurausten ketjua joka johtaa — ja vie pois — autonvalmistuksesta.

Capital Instituten raportti, nimeltään Regenerative Capitalism, painottaa sitä että maailman talousjärjestelmä läheisesti liittyy, ja on riippuvainen, ympäristöstä. ”Modernin talousteorian kyvyttömyys tunnustaa tätä todellisuutta on johtanut perustavanlaatuisiin vaikutuksiin, joista ei edes vähäisimpänä on globaali ilmastonmuutos.”

PITKÄ SYYN JA SEURAUKSEN KETJU

Capital Instituten mukaan tämän näkökannan seuraamukset ovat laajat ja kauaskantoiset, ja ne kattavat kasan haasteita ilmastonmuutoksesta poliittiseen epätasapainoon.

Esimerkiksi nykyinen kapitalistinen järjestelmä on luonut äärimmäisiä määriä epätasa-arvoa, raportti sanoo. Tämä taas on johtanut moniin oireisiin, kuten työntekijöiden hyväksikäyttöön, seksismiin, taloudelliseen stagnaatioon ja moneen muuhun ilmiöön. Sitä voitaisiin pitää osittain vastuullisena myös terrorismiin ympäri maailman, raportti sanoo. Toisin sanoen, epätasa-arvosta on tullut uhka sille systeemille joka sen on luonut. Ilman radikaalia muutosta, raportti varoittaa, ”nykyinen valtavirran kapitalistinen järjestelmä joutuu eksistentiaalisen uhan alaiseksi.

Se mitä nyt tarvitaan, Capital Institute väittää, on uusi systeemiajatteluun perustuva ajatusmalli joka on rakennettu regeneratiivisen talouden ympärille, ”joka tunnustaa että oikein toimivat kompleksit kokonaisuudet, kuten talous, ei voi tulla ymmärretyiksi ilman dynaamisia suhteita niiden osien välillä, joista kokonaisuudet koostuvat”.
Käytännössä tämä voi johtaa läheiseen toimitusketjujen analyysiin, vedenkulutuksen vaikutusten analyysiin, kiertotalouden aloitteisiin, yhteisön talouskehitystyöhön tai muihin kestäviin toimiin.

Vaikka joku assosioikin holistisen ajattelun mystiikkaan tai hippitouhuun, maailmankuva syntyy tavalla joka on mitattava, eksakti ja empiirinen. ”Universaalit periaatteet systeemiselle terveydelle ja kehitykselle ovat olemassa, ja niiden tiedetään ohjaavan elävien järjestelmien käyttäytymistä bakteereista ihmisiin”, raportti sanoo.

Holismia voidaan käyttää tutkimaan ”ei-eläviä järjestelmiä hurrikaaneista liikennevälineisiin ja internetiin, yhteiskunnan järjestelmiin kuten rahajärjestelmä”. Ei niin kauhean yllättävästi teorian allaolevat tieteelliset ja sosiaaliset työkalut ovat systeemiteoria ja kaaosteoria.

RADIKAALI MUUTOS

Tämä holistinen lähestymistapa paukauttaa aikansa eläneitä uskomuksia kasvoille. Esimerkiksi vaikka päätöksentekijät yleensä keskittyvät löytämään yhden ”oikean” vastauksen, holismi keskittyy löytämään tasapainoisia vastauksia jotka ottavat kantaa päällepäin ristiriitaisiin tavoitteisiin kuten tehokkuus ja joustavuus, yhteistyö ja kilpailu, monimuotoisuus ja yhdenmukaisuus. Tämän perspektiivin kautta holismi ei lähestyisi globaalia taloutta kapitalismi-vaiko-sosialismi -katsantokannan kautta, vaan ennemminkin kapitalismi-sekä-sosialismi -katsantokannan kautta.

Raportti painottaa innovaation ja sopeutumisen tärkeyttä jäykkien rakenteiden ja uskomusten yli. Se myös pitää monimuotoisuutta hyvänä asiana, ja sanoo että sen sijaan että yrittäisimme löytää globalisoituja yksi-koko-mahtuu-kaikille -ratkaisuja muutokseen, on tärkeää tunnustaa että jokainen yhteisö koostuu ”ihmisten, perinteiden ja instituutioiden mosaiikista, jotka ovat uniikilla tavalla pitkäaikaisten geologisten, historiallisten, kulttuurillisten paineiden ja ihmisten tarpeiden muovaamia”.

Loppujenlopuksi, raportti snaoo, holistinen lähestymistapa painottaa sitä, että me olemme kaikki yhteydessä toisiimme ja planeettaan, ja siksi meidän tulee tunnustaa, että vahingoittamalla yhtä osaa verkosta, saatamme vahingoittaa myös kaikkia muita.

Liiketoiminnan termein, miltä sitten tällainen vallankumouksellinen muutos näyttäisi? Capital Institute julkaisi white paperin Yalen yliopiston Center for Business and the Environmentissa, sanoo että innovaattorit ja yrittäjät ympäri maailman ovat jo luoneet tuhansia kestävän kehityksen aloitteita ja liikkeitä jotka auttavat muuttamaan kapitalismin. Näihin kuuluu mm. B-Corps, sosiaaliset yritykset, eettinen sijoittaminen, hidas ruoka ja lokalismi.

Raportti sanoo, että vaikka jotkut kriitikot näkevätkin nämä ”feel-good -toimintana joka on kapitalistisen järjestelmän ulkopuolella”, he ovat itseasiassa ”regeneratiivisen talouden viitekehyksen kanssa linjassa”. Kollektiivisesti ”nämä voimat tarjoavat elävän todisteen uudesta regeneratiivisesta taloudesta”.

Muutosliikkeiden ulkopuolelta instituutti poimii useiden ihmisten aloitteita, jotka näyttävät maailmalle kuinka se voisi muuttua paremmaksi paikaksi. Esimerkiksi Meksikon Grupo Ecologico on työskennellyt rahoittaakseen köyhiä maanviljelijöitä, ja näin antaen heille enemmän taloudellista vapautta säilyttää omat maansa.

Samalla tavoin Australian Bendigo Community Bank jakaa nettotulot paikallisille yrityksille. Se suuntaa osan yhteisön tuotoista rahoitukseen ja näin antaa paikallisillle tilaisuuden muuttua aktiivisiksi toimijoiksi yhteisössään. Yhteisökehitys on myös Chicagon Manufacturin Renaissancen yksi pääteemoista.

Fullerton sanoo että paljon potentiaalia on edessämme mikäli yhteiskunta kykenee muuttamaan sen kollektiivisen mielentilan: ”Tämä on monumentaalinen muutos joka pitää sisällään lupauksen sukupolvemme yhdistämisestä yhden tarkoituksen alle. Meillä on nyt paljon laajempi ymmärrys siitä mikä tekee ihmisverkostoista terveitä — tämä yksin on jo uskomaton tilaisuus. On aika toimia. Toimintamme nyt tulee varmasti määrittämään perintömme tuleville sukupolville. Tämä on aikamme suuri työ.”

 

Lähde: The Guardian

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.