Siirtymä jälkikapitalismiin on tapahtuu pakon edessä. Kyseessä ei ole edes ilmastonmuutoksesa, vaan kaiken muutoksesta (Margaret Atwoodin sanoin). Ilmastonmuutoksen vaikutukset koko maailmaamme ovat jääneet monelta taholta täysin huomioon ottamatta.
Atwoodin esseessä käsitellään tulevaisuuden skenaarioita. Ensimmäinen kertomus on dystooppinen, niin kaamea visio että Hollywoodkaan ei pärjäisi. Kertomus ihmiskunnan epäonnistumisesta: lyhytnäköisistä päätöksistä jotka perustuvat fataaliin business-as-usual -addiktioon ja vuosisatoja juurtuneeseen egoismiin.
Tässä skenaariossa jätämme huomioimatta ilmastonmuutoksen todistusaineiston ja lopputuloksena teollinen sivilisaatio astuu hitaan romahtamisen aikaan, jota siivittävät kiihtyvät sodat, nälkävuodet ja luonnonkatastrofit.
Toinen versio on utopia, kollektiivinen unelmamaailma jossa kaikki työskentelevät saman asian eteen yhdessä, jossa ihmisen innovaatiokyky valjastetaan koko yhteiskunnan tasolla käyttöön niin taloudessa, politiikassa kuin teknologiassakin jotta saadaan aikaiseksi ihmiselon fundamenttien rauhallinen uudelleenstrukturointi. Tässä Atwood kertoo tarinan onnistumisesta: kauaskantoisista päätöksista jotka perustuvat business-as-usual -ajattelun järjettömyyden vastustamiseen ja ihmislajin yhteyden kunnioittamiseen.
http://www.filmsforaction.org/articles/beyond-extinction-transition-to-postcapitalism-is-inevitable/
Artikkelissa käydään paljon läpi todistusaineistoa siitä mihin ollaan nykyminingillä menossa. Kannattaa tutustua. Nyt on aika liittyä kaikenmaailman tonyblairien kelkkaan ja kääriä hihat ilmastonmuutoksen vastustamiseksi ja globaalin (luonnon)raiskaajakapitalismin muuttamiseksi kaikille mukavampaan muotoon.
Pienetkin teot auttavat!