Panarkia 101: 7 ratkaisevaa linssiä

Seuraavassa ovat olennaiset ”linssit” joiden läpi katselen ja keskustelen käynnissä olevasta siirtymästä panarkiaan. Jokainen näistä linsseistä tarjoaa olennaisia oivalluksia ja ymmärrystä panarkian puolista, mutta panarkia itsessään nousee kaikkien näiden elementtien interaktion seurauksena. Kuten kaikki kompleksit järjestelmät, panarkia itsessään on emergentti ominaisuus.

  • Yhteisvauraus
  • Kompleksit järjestelmät & verkostot
  • Pitkähäntäinen kellokäyrä
  • Pluraalisuus ja monimuotoisuus
  • Yhteistyö
  • Vertaistuotanto
  • Avoin design

Yhteisvauraus

Yhteisvauraus on jaettujen resurssien järjestelmiä. Taloustieteen nobelistin Elinor Ostromin elämäntyö paljastaa valtavan määrän tapaustutkimuksia ja oivalluksia sekä strategioita yhteisvaurauden hallintaan. Yhteisvaurautta on monenlaista — ekologista, sosiaalista, informaatiota ja teknologista — mutta yksi asia niille on yhteistä ja se on tarve syvälliseen hallintaan jotta varmistetaan kestävä kehitys tuleville sukupolville.

Kompleksit järjestelmät ja verkostot

Kompleksit järjestelmät ja verkostot ovat järjestelmiä jotka ovat enemmän kuin osiensa summa. Koska osat ovat toisiinsa kytkeytyneitä, dynaamiset suhteet osien kesken johtavat emergentteihin ominaisuuksiin systeemitasolla. Komplekseille järjestelmille ”enemmän on erilaista”. Kompleksit järjestelmät ja verkostot vaihtelevat liian jäykistä liian nestemäisiin, mutta kiinnostavimmat niistä ovat itseorganisoituvuuden mekanismeja jotka liikuttavat niitä kohti robustia ja resilienttiä tasapainomekanismia ”kaaoksen laitamilla”.

Kellokäyrästä pitkään häntään

Kellokäyrä määrittelee normaalijakaumaan perustuvat järjestelmät joissa keskiarvot ovat merkityksellisiä (koska populaatiot ovat homogeenisia) ja ”massojen” dynamiikka on normi. Pitkähäntäinen, tai eksponenttilain mukaan jakautunut, jakauma tekee keskiarvoista merkityksettömiä ja korvaa ”massan” monimuotoisella erilaisten jäsenten joukolla. Siirtymä kellokäyrästä pitkähäntäiseen on yhtä relevantti filosofiassa ja kulttuurissa kuin se on taloustieteessä ja poltiikassa.

Pluraalisuus ja monimuotoisuus

Pluraalisuus viittaa seikkaan että uudet dynaamiset systeemit koostuvat monista keskenään vuorovaikuttavista osista, kun taas monimuotoisuus viittaa olosuhteeseen joka on olemassa kun nuo osat ovat erilaiset. Kumpikaan, ei pluraalius eikä monimuotoisuus itsessään ole riittävää panarkialle, mutta yhdessä ne tarjoavat tarkan kuvauksen uudesta maisemasta. Tämä uusi ”moninaisuus” on erilaisempi kuin mikän valtiomuoto joka on ollut olemassa aiemmmin, ja se vaatii infrastruktuureja hallinnolta ja taloustieteeltä jotka ovat yhtä ainutlaatuisia.

Lisäksi hallinto itsessään joutuu näyttämään auktoriteettia, legitimiteettia ja jatkuvuutta. Me olemme ”kreikkalaisen hetken” äärellä jossa me kohtaamme uusien hallintomuotojen luomisen haasteet jotka voivat olla herkkiä monimuotoisen ja mobiilin ”globaalin siviiliyhteiskunnan” tarpeille ja vaatimuksille.

Yhteistyö

Yhteistyö on vastuussa kaikesta jota näet ympärilläsi. Sivilisaatio itsessään ei olisi olemassa jos ihmiskunta ei olisi päässyt yli yhteistyön haasteista. Paljon tiedetään olosuhteista jotka ovat tarpeellisia yhteistyölle ja sen onnistumiselle, ja viime aikoina olemme nähneet uusien yhteistyömuotojen räjähdysmäisen kasvun. Suuri osa tästä yhteistyöstä manifefstoituu uudessa taloudessa jossa yhteisövaluutat, älykkäät sopimukset ja vertaistuotanto löytyvät kokeilun ja innovaation alueilta.

Vertaistuotanto

Vertaistuotanto (tai kuten Yochai Benkler nimittää sitä ”yhteisvaurauteen pohjautuvaksi vertaistuotannoksi”) on uudenlainen bottom-up -kollaboraation muoto jonka tehtävä on tyydyttää taloudelliset tarpeet ja halut. ”Tekijä”-kulttuurin nousu pohjaa yhteistyöteknologioiden seurauksille. Vertaistuotannon ei tarvitse olla vain taloudellista. Vertaistuottajien maailma tuottaa informaatiota kasvavalla tahdilla, ja se tuottaa myös uutta jaettua ymmärrystä, kulttuurisia normeja, sosiaalisia liikkeitä ja poliittisia paineita. Uusi ihmisiä yhdistävä infrastruktuuri katalysoi vertaistuotannon takaisinkytkentään jolla on välttämättömiä seurauksia maailmallemme.

Avoin design

Avoin design viittaa ennustamattoman systeemin suunnittelun haasteisiin, mitä futuristi Rick Smyre kutsuu ”valmistautumista maailmaan joka ei ole olemassa — vielä”. Mutta me voimme suunnitella sopeutuvuuden jos seuraamme havaintoja Stuart Kauffmanin tutkimuksista evoluutioon ja biologiaan. Nimittäin evolutionaariset prosessit johtuvat komplekseista systeemeistä jotka maksimoivat niiden oman kehittymiskyvyn.  Toisin sanoen, ne kehittyvät kehittymään paremmin. Sen seurauksena Michel Bauwens on väittänyt että me tarvitsemme ”kaikelle avoimen infrastruktuurin”. Tämä tarkoittaa sosiaalisten ja teknologisten systeemien suunnittelua jotka perustuvat avoimien standardien monimuotoisuuteen ja ovat helposti laajennettavissa. Sellainen lähestymistapa varmistaa jatkuvan innovaation kun maastot muokkaavat asukkaitaan ja puolestaan asukkaat muokkaavat uusia maastoja.

Panarkia: Monitahoinen näkökulma

Joten, kuinka nämä linssit sitten yhdistyvät antaakseen meille paremman kuvan panarkiasta kokonaisuutena?

  1. Yhteistyön teknologiat sallivat ihmisten tehdä yhteistyötä tavoilla jotka eivät ennen olleet mahdollisia, eli 1) nopeammin, 2) mobiilisti ja 3) globaalisti.
  2. Korostunut tietoisuus ilmastokriisista ja maapallosta kirjaimellisena ekologisena yhteisvaurautena pakottaa ihmiset tekemään enemmän vähemmällä, eli jotta vähennettäisiin yhteistä 7 miljardin ihmisen jalanjälkeä jakamalla fyysisiä ja tiedollisia resursseja. Koska yhteistyön teknologiat soveltuvat ideaalisesti globaalien jakamismekanismien rakentamiseen, lopputulos on uuden globaalin yhteisvaurauden nousu.
  3. Koska nämä uudet verkostot ovat komplekseja järjestelmiä, ne käyttäytyvät ekologisesti, samanlaisella dynamiikalla, paitsi nopeammalla aikaskaalalla ja suuremmalla globaalilla ulottuvuudella. Lisäksi niiden ymmärtäminen vaatii kellokäyrän hännälle siirtymisen ymmärtämistä.
  4. Jos me haluamme omaksua nämä muutokset sen sijaan että vetäytyisimme idylliseen menneisyyteen, meidän tulee omaksua sekä pluraalius että monimuotoisuus terveen tulevaisuuden yhteiskunnan ydinelementteinä. Ainoa rakenne joka voi tehdä niin on se joka toimii sen avulla mitä kutsun ”Eromoottoriksi” (The Difference Engine) ja se pitää sisällään periaatteita avoimesta designista taloudellisissa, sosiaalisissa, teknisissä ja poliittisissa piireissä.
  5. Tuo päällekkäisten, limittäisten, monimuotoisten ja yhteistyöllisten verkostojen järjestelmä on panarkia.

 

Lähde:

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *