Olemmeko siirtymässä jälkikapitalistiseen arvomaailmaan?

Michel Bauwens, belgialainen Peer-to-Peer -teoreetikko ja aktiivinen kirjoittaja, tutkija ja konferenssipuhuja teknologian, kulttuurin ja bisnesinnovaation aloilta, ja P2P Foundationin perustaja, jokin aika sitten puhui Harvard Berkman Centerissä antaakseen yleisen analyysin taloudellisesta ja sosiaalisesta siirtymästä joka tällä hetkellä on käynnissä.

Bauwens on kirjoittanut useita esseitä, mm. The Political Economy of Peer Production, ja opettanut Payap University:ssa sekä Dhurakij Pandit University’s International College:ssa, sekä IBICT:ssa, Rio de Janeirossa. Hänen puheessaan hän kuvaa tärkeän tällä hetkellä tapahtuvan siirtymän pääkohdat yhteiskunnassamme. Bauwensin mukaan käänteentekevä muutos liittyy siihen miten arvoa luodaan:

”Olemme sellaisessa historian vaiheessa jossa arvon marginaalijärjestelmä liikkuu kohti arvonluonnin keskiötä.”
Bauwens ankkuroi analyysinsa antropologi Alan Page Fisken sosiaalisen elämän neljän rakenteen suhteisiin, jotka ovat päätoimiset tavat allokoida resursseja:
  1. tasa-arvon täsmääminen. Tämän tyyppisissä suhteissa ei ole auktoriteettia ihmisten välillä, eikä ole myöskään syvempää vastuullosuutta toista kohtaan yhteisön jakamismallissa. Ihmiset tekevät yhteistyötä yhteisten tavoitteiden eteen ja auttavat toisiaan peruslähtökohdista ja löyhän palvelusten vaihdannan perusteella. Hyvä esimerkki tämän typpisestä suhteista ovat työtoverit ja urheilujoukkueen toverit.
  2. auktoriteetin etuoikeusjärjestys vastaa yhteiskuntaa joka jakaa asiat uudelleen esikapitalistisen hierarkisen yhteiskunnan malliin
  3. markkinahinnoittelu. markkinahinnoittelumallissa suhteet perustuvat transaktioihin, jossa osapuolet vaihtavat oleellisia esineitä, rahan usein ollessa osa transaktiota. Sellaiset suhteet voivat olla lyhyempiä kuin toiset ja muodollisempia, jopa erikseen kirjoitetuilla sopimuksilla joilla virallistetaan vaihdanta. Markkinahinnoittelu on se missä elämme nykyään.
  4. yhteisöllinen jakaminen on kyseessä silloin, kun ei odoteta mitään suoraan keneltäkään. Hyvä esimerkki yhteisöllisestä jakamisesta ovat perheet ja suvut, kun ne nähdään kokonaisuutena. Yhteisöllinen jakaminen on ollut tapa jolla yhteiskuntamme on toiminut ensimmäiset 2000 vuotta.

Bauwens mainitsee myös Kojin Kataranin viimeisimmän kirjan The Structure of World History: From Modes of Production to Modes of Exchange, jota hän pitää paradugmaa muuttavana teoksena.

Tuossa kirjassa Kojin Karatani lukee Marxin version maailmanhistoriasta uudelleen, siirtäen kritiikin fokuksen tuotantomalleista vaihdannan malleihin. Karatani pyrkii ymmärtämään sekä Pääoma-Kansallisvaltiota, lomittaista järjestelmää joka on globaalin yhteiskunnan dominantti järjestelmä, sekä mahdollisuuksia päästä siitä yli. Kirja jäljittää eri vaihdannan mallit, mm. resurssien poolauksen joka on ominaista nomadiheimoille, lahjojen vaihtojärjestelmät jotka kehittyivät maatalouden alkuvaiheessa, kuuliaisuuden vaihdanta turvallisuuteen joka syntyy valtion mukana, hyödykkeiden vaihdanta joka luonnehtii kapitalismia, ja viimeisenä tulevat vaihdannan mallit jotka perustuvat lahjatalouden paluuseen, olkoonkin muokattuina sopimaan nykyhetkeen. Hän esittää, että tämä viimeisin vaihe — joka kuvaa pääomasta ja kansallisvaltiosta selviytymistä — on parhaiten ymmärrettävissä Kantin kirjoitusten valossa, jotka kertovat ikuisesta rauhasta.

The Structure of World History on monilla tavoin Karatanin loistavan uran huippukohta, kuitenkin se signaloi uusia suuntauksia vaihdantamalleille. Japanilaisen filosofin mukaan on olemassa neljä vaihdantamallia:

  • Malli A: Vastavuoroinen lahja
  • Malli B: Johtaminen ja suojelu
  • Malli C: Hyödykkeiden vaihdanta
  • Malli D: Malli joka ylittää ja yhdistää kaikki kolme aiempaa mallia

Michel Bauwens käyttää Karatanin ajatusta päättelemään kuinka kapitalismi on todella vääärässä, ei siksi että se on yksi tuotantomalleista, vaan siksi että se on kolme mallia yhdessä. Kapitalismi kasaa pääomaa ja kansallisvaltiota. Kaikki ovat olemassa samaan aikaan. Perinteisesti mikä tahansa muutos nykysysteemistä on pitänyt sisällään sosiaalisen liikkeen joka on ottanut halvuunsa valtion vallan ja sitten ottanut käyttöön toisen järjestelmän. Nouseva vertaistuotannon maailma perustuu toiseen visioon joka haluaa rakentaa vaihtoehtoisen talouden kapitalismin piirien ulkopuolelle, tai ainakin eristetyksi sen riistosta, ja kehittää oma toiminnallisuus ja moraalinen auktoriteetti.

Jos menneisyyden suuret muutokset olivat vaeltavista paimentolaisyhteisöistä klaaneiksi, klaaneista luokkapohjaiseksi esikapitalistiseksi yhteiskunnaksi, esikapitalismista kapitalismiin, nyt on olemassa uuden tyyppinen yhteiskunta jossa attraktori muuttuu yhteisvauraudeksi enemmän kuin markkinoiksi.

Yhteisvauraus ja jakamistalous

Yhteisvauraus sai alkunsa 1100-luvulla. Vuodesta 2005 tähän päivään, se määrä ihmisiä, jotka ovat olleet mukana vertaistuotannon ja arvonluonnin tapojen muutoksessa, on kasvanut eksponentiaalisesti. Tämä johtuu massiivisesta keskinäisestä koordinoinnista. Jo nyt on olemassa massivisia avoimia myötävaikutteisia järjestelmiä ja myötävaikutteisuuteen perustuvia arvonluontitapoja. Me olemme nyt, Bauwensin mukaan, luomassa yhteisvaurautta ja tulemassa yhä enemmän tietoisiksi siitä että ”Kapitalismi on muuttunut niukkuutta tuottavaksi järjestelmäksi”. Hän sanoo:

”Voit aina suunnitella niukkuutta, kun suunnittelet markkinoille. Siksi myös luot jätettä.”

Yhteisvaurauteen pohjautuvat taloudet ovat hyper-tuottavia, sillä ihmisillä ei ole tarvetta haaskata aikaa ja rahaa pyörän uudelleen keksimiseen. Tämän paradigman uskottavuus ja voima tulee varmennetuksi massiivisen pääomasiirtymän avulla, joka kohdentuu sosiaaliseen jakamiseen — systeemiin jota Bauwens kutsuu ”netarkiseksi kapitalismiksi”. Mutta kriittinen ja tärkeä kysymys joka tulee kysyä on onko pääoma omimassa näitä uusia modaliteetteja. Valitettavasti vastaus on kyllä, pääoman akkumulaatio imee ne sisäänsä. Kuinka voisimme tehdä asiat toisin?

Pääoma johtui aiemmin yhteisvaurauden aitaamisesta ja työvoimalle maksamisesta. Mutta jos katsot Airbnb:tä ja Uberia, nämä yritykset sallivat vertaistuotetun yhteisvaurauden käytön ja ovat mukana sen vaihtoprosessissa, vetäen välistä luotua arvoa. Se jo itsessään on tunnustus siitä että vertaistuotanto on oikea asia. Ongelma on, että nämä ”jakamis”-talouden yritykset kuten Uber ja Airbnb eivät investoi ihmispääomaan. Nykysysteemi kykenee kasvattamaan ja luomaan käyttöarvoa suoraan ja vaihdettuna kanssaihmistemme kanssa, siinä missä kyky monetisoida ainoastaan kasvaa lineaarisesti. Korporaatiot vetävät välistä ja eivät investoi systeemin uusintatuotantoon. Se saa aikaan prekaariutta työvoimassa. Paradoksaalisesti vertaistuotanto tuottaa eräänlaisen hyperliberalismin. Sinun ei enää tarvitse edes maksaa kenellekään. Mutta näin ei tarvitsisi olla, ja nyt on aika etsiä uusia ratkaisuja.

Eräs ratkaisuista on omistamisen vallankumous ja eettisten yrittäjien koalitioiden jotka rakentuvat yhteisvaurauden ympärille.

Esimerkkejä eettisestä omistamisesta

Hyvä esimerkki eettisestä yrityskokeilusta uusilla vaihtoehdoilla on Enspiral, Uudessa Seelannissa sijaitseva yritys. Enspiral aloitti pienenä ryhmänä sopimuksella työskenteleviä ohjelmoijia jotka halusivat organisoida työelämänsä sijoittaakseen enemmän aikaa ja energiaa positiivisen sosiaalisen vaikutuksen aikaansaamiseksi. Se on sittemmin kehittynyt kokeiluksi siitä kuinka luoda yhteistyöllinen verkosto joka auttaa ihmisiä tekemään merkityksellistä työtä.

Yksi Enspiralin luomista asioista on liiketoimet. Esimerkiksi Bucky Box on liiketoimi joka rakentaa pilvipalveluita ruokajärjestelmälle jonka tarkoitus on auttaa ruoan levitysongelmassa. Loomio

toimii voimaannuttaakseen yhteisöjä toimimaan yhdessä ja osallistumaan päätöksentekoon. Metric Engine sallii yritysten vertailla performanssiaan samanlaisten järjestöjen kanssa niin että ne voivat identifioida tapoja joilla ne voivat kehittyä, samalla kun Enspiral Accounting tarjoaa kirjanpitopalveluja niille jotka asettavat yhteiskuntavastuun ensimmäiseksi. Enspiral Legal keskittyy tarjoamaan lainsäädäntöön liittyvää paperityötä ja tukemaan teknologia startuppeja. Dev Academysta on tullut Uuden Seelannin ensimmäinen sovelluskehittäjien koulutuspaikka jossa on mahdollista ”radikaalisti kehittää” teknologiataitojaan yhdeksän viikon leirillä.

Enspiral on esimerkki yrityksestä joka työskentelee Karatanin mallien A ja D integroimiseksi.

Mutkia matkalla

Jos uudentyyppisten organisaatioiden kenttä on innostava, on olemassa joitain kysymyksiä joihin pitää vastata. Bauwens sanoo, että jos halutaan tuottaa fyysisiä tavaroita, tulee ostaa raaka-aineita ja siihen tarvitaan pääomaa. Hyvä esimerkki yrityksestä joka kehittyi perinteiseen tapaan on Makerbot. Makerbot teki kaikille avoimia 3D-printtereitä, ja jossain vaiheessa he päättivät laajentaa toimintaa sijoittajien tarjoamalla pääomalla. Sijoittajat kuitenkin halusivat teknologian suljetuksi. Teknologia ei enää ollut avointa.

Se mikä on tärkeää, on tuoda markkinoille kysyntää vastavuoroisuudelle eettisen markkinatulkinnan aikaansaamiseksi. Toisia esimerkkejä yrityksestä jotka työskentelevät tällä tavoin on Las Indias Sensorica, Ethos ja muut.

Historiallisesti siirtymiä on tapahtunut koska vanha järjestelmä ei enää toimi tai koska uusi järjestelmä on niin paljon parempi, että loogisesti vain siirrymme uuteen. Uusi järjestelmä on avoin ja keskinäistetty. Systeemille on annettu erilaisia nimiä kuten solidaarisuustalous, osuustalous ja muita. Tämä uusien järjestelmien kenttä on edelleen sirpaleinen, mikä saattaa olla jonkin verran hämäävää. Espanjassa, esimerkiksi, on 12 erilaista ohjelmistoa joilla voi tilata ruokaa.

Vertaistuotanto eri ratkaise eriarvoisuude ongelmaa. Ohjelmistontuotanto on äärimmäisen miesvaltaista. On tarpeellista tuottaa capasiteettiä rakentamiselle. Me tarvitsemme valtiota varmistaaksemme että kaikki voivat ottaa osaa optimaalisella tavalla jaettujen resurssien tuottamiseen.

Loppujenlopuksi se mikä on tärkeää on kyseenalaistaa niukkuuden ajattelutapa ja siirtyä yltäkylläisyyteen.

Katso esitys:

 

Lähde:

http://www.intelligenthq.com/social-business-2/are-we-shifting-to-a-new-post-capitalist-value-regime/

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.