Niinkutsuttujen asiantuntijoiden tyranniaa vastaan

Amerikan eliitti — se kokoelma pullistelevia keskinkertaisuuksia jotka viime päiviin asti ovat pitäneet politiikkaa ja kulttuuria komennossaan — on kriisissä. Sen katkeamaton epäonnistumisten sarja on viimein herättänyt lopun Amerikan koomastaan. Normijantterit ovat nyt todella hereillä, ja elitistit todella hylkiöitä. Eliitti, joka ei ole tottunut vastaamaan teoistaan, on hämmentynyt siitä miten ihmiset sekä syyttävät sitä monista epäonnistumisista ja sen lisäksi ottavat konkreettisia askelia sen vallan rajaamisessa. Kyse ei ole vain Donald Trumpin valinnasta. Kansa sivuuttaa median, sivuuttaa Hollywood-tähdet ja sivuuttaa “asiantuntijoiden” salaseuran joka olettaa kertovansa meille miten elää elämäämme.

Ja nyt on todellakin sen aika.

Paras puoli eliitin jäsenyydessä on että sinun ei todella tarvi tehdä mitään saadaksesi jäsenyyden. Sinä synnyt sellaiseksi — aivan sama miten tyhmä tai aineissa olet, jos olet Kennedy olet eliittiä huolimatta siitä kuinka monta kertaa tyrit juristien ammattitutkinnon kokeen. Tai voit ryhtyä sellaiseksi pääsemällä oikeaan kouluun — muista että Harvardin tutkinto ei tarkoita sitä että olit hyvä opiskelija Harvardissa. Kaikki Harvardissa menestyvät — paras arvosana on osallistumismerkintä. Se on sisäänpääsy mikä merkkitsee, ja sisäänpääsy riippuu, merkittävältä osin, siitä kuka olet. Eliitti-isä tai -äiti, tervetuloa murattiliigaan.

Eliitti, saatuaan huutia epäonnistumisistaan, yrittää nyt brändätä uudelleen itsensä  “asiantuntijoina”.  On tärkeää tehdä pesäero “eliitin” ja “asiantuntijan” välillä. Eliitti haluaa tulla nähdyksi asiantuntijana koska asiantuntijan oletetaan oikeasti tietävän jotain jostain ja omaavan jonkinlaisia teknisiä kykyjä. Eliitille sinun tulee kuitenkin olla hyväksytty osana eliittiä. Siksi eliitti sekoittaa termit; he haluavat asiantuntijan uskottavuuden ilman että he joutuvat tekemään mitään sellaista mitä oikea asiantuntija joutuu tekemään.

Otetaan esimerkiksi pahamaineinen New Yorkerin sarjakuva lentomatkustajasta joka nimittää itsensä pilotiksi. Pointti jota elitstit pitävät loistavana on, että hallinnon pyörittäminen tulisi jättää asiantuntijoille ilman että te kansalaiset osallistutte siihen. Tottakai pilotit saavat teknisen koulutuksen ja, kriittisesti, ovat vastuussa omasta suoriutumisestaan. Jos he epäonnistuvat, he saavat potkut, tai käy jotain pahempaakin. [Lisää tähän Kennedyaiheinen pilottivitsi] Jos elitisti tyrii tärkeän homman, hänet nimitetään presidentiksi. Tajuatko eron?

Pointti jonka haluan tässä välittää on, että meidän tulisi alistua heidän ”asiantuntevaan” (oikeati, eliitti-) ohjaukseensa, sillä me emme ole kykeneväisiä määräämään omasta tulevaisuudestamme. Kuitenkin, ohjastaessaan tätä maata parin viime vuosikymmenen ajan, nämä eliittikaverit ovat ajaneet koneen suoraa maahan. Todelliset asiantuntijat ovat joutuneet vastuuseen, mutta eliitti ei koskaan. Heidän laskeutumisensa on aina pehmeä — eliitti ei koskaan kärsi tavallisen tallaajan menestyessä, ainoastaan toisinpäin. Elitisti voittaa aina — siksi heitä kutsutaan “eliitiksi”.

Muista, milloin tahansa joku sanoo sinunlle että sinun tulee sokeasti luopua omasta mielipiteestä ja luottaa “asiantuntijaan”, on hyvät saumat sille että sinua kusetetaan. Mene lääkäriin. Lääkäreillä on oikea ammattitaito. He käyvät läpi pitkän koulutuksen. Ja hoitovirheet tappavat noin 98 tuhatta ihmistä vuosittain. Lääkärit ovat asiantuntijoita, mutta he eivät ole täydellisiä. Kukaan asiantuntija ei ole. Eivätkä he ole täydellisen esteettömiä teknikkoja. Monet lääkärit ovat kamalia ihmisiä — pahimmat avioerotapaukset asianajajilla ovat lääkärien erotapauksia. Älä sekoita asiantuntijuutta moraaliin.

Kuten kaikki ihmiset, asiantuntijat ajavat omaa etuaan. Sen takia jotkut lääkärit valittavat kun heidän potilaansa lukee oireistaan internetissä. ”Hitsi, nämä moukat olettavat pääsevänsä käsiksi salaiseen tietooni — ettäs kehtaavat!” Kyllä — kiitos teknologian, iso osa siitä mitä lääkärit tekevät (joka on ylläpitää ja käyttää tietoa — monet eivät hipaisekaan skalpellia) on nyt mahdollista kenen tahansa tehdä verkossa. Sinulla on oire ja menet Terveyskirjastoon ja se vastaa kysymykseesi — ”hyi, tuo omituinen möykky on rasvapatti, ei melanooma.”

Sama pätee lakimiehiin — mene LegalZoomiin ja luo siellä osakeyhtiö kolmasosalla lakimiehen hinnasta joka ainoastaan laittaa nimen paperiin yrityksen perustamisdokumentteihin. Raastupaan meno on eri asia — mahdollisesti haluat teknisen asiantuntijan joka on tehnyt sen sinua ennen. Mutta iso osa juridisesta tiedosta on tavallisten kansalaisten saatavilla; lait rajaavat ainoastaan lainoppineena toimimisen niihin joilla on lisenssi, mikä saattaa suojata joitain ihmisiä harmeilta, mutta se myös varmistaa että lakimiesten tarjonta on rajattu ja oikeuttaa heidän uskomattomat tuntiliksansa. Muista, iso osa ”asiantuntijuudesta” ei ole kokemuspohjaista tietoa vaan se perustuu ainoastaan tiedon käsiksipääsyn rajaamiseen. Ja kun kaikilla on mahdollisuus päästä käsiksi tietoon, silloin killat muuttuvat todella reviiritietoisiksi.

Asiantuntijoiden teknokratia riippuu myös esteettömien, objektiivisten teknikkojen luokan, joka suojelee muiden intressejä enemmän kuin omiaan, olettamuksista. Mutta ajatus siitä, että tietty asiantuntija on esteetön ja jollain tavalla kiinnostunut objektiivisista faktoista, on yksinkertaisesti typerä. Asianajajaharjoittelijana tiesin varmasti että vastapuoli tulee palkkaamaan jonkun “asiantuntijan” sanomaan tasan tarkkaan sen mitä pitää sanoa jotta juttu voitetaan. Me asianajajat tavan takaa viittaamme asiantuntijoihin “huorina” — se on vain oletus. Nyt fiksut juristit yrittävät saada rehellisiä asiantuntijoita — paljon mieluummin haluaisin kuulla alkuvaiheessa että assiakkaani jutussa on ongelmia. Mutta on olemassa yllättävän vähän fiksuja asianajajia — siksi koska asiantuntijoiden kastiin kuuluminen ei tarkoita sitä ettet olisi avuton ihminen.

Kun ihmiset ajavat asiantuntijuuteen perustuvaa hallintoa, niillä asiantuntijoilla jotka he haluavat valita hallitsemaan aina — joka ikinen kerta — sattuu olemaan tasan tarkkaan samat preferenssit menettelytavoille kuin niillä ihmisillä jotka heidät valtaan haluavat. “Jätä ilmastonmuutos asiantuntijoille!” Jep, ja järkyttävässä käänteessä asiantuntijat, joista meidän tulisi tykätä, haluavat antaa yhä lisää rahaa ja valtaa ihmisille jotka sanovat “Jätä ilmastonmuutos asiantuntijoille!”

Sitten on tietysti olemassa epäpätevien asiantuntijoiden ongelma. Tämä on erityisen totta mediassa, jossa internet on tehnyt vallan vahtikoiramallista vanhentuneen. Nämä kyvyttömät panikoivat, ja yrittävät ryömiä takaisin auktoriteettipaikalle leimaamalla vastalauseet “valeuutisiksi” – silloin kun he eivät itse julkaise suoria valheita ja propagandaa jonka he kuvittelevat meidän nielevän. Kun oli puhetta siitä, Peggy Noonanin sanoin, alempiemme holhotuksi joutumisesta.

Voisi luulla, että kun olettaa kertovansa meille muille miten ajatella, että täytyisi ensin varmistua siitä että oikeasti tietää jostain jotain. Mutta eihän eliittiin kuuluminen koskaan tarkoita sitä että joutuisi koskaan saamaan mitään aikaan, niinkuin esimerkiksi että tietäisi jostain jotain. Esimerkiksi, Judd LEgum, vanhempi apparatsikki ThinkProgress.org:ssa — suositulla vasemmistolaissaitilla joka parhaiten tunnetaan siitä että se on tunkenut kaksi kyseenalaista väitettä yhteen verkkosivun nimeen — joutui Hugh Hewittin tenttaamaksi, joka kysyi häneltä liudan aika peruskysymyksiä sisä- ja ulkopolitiikasta. Tilanne oli aika ruma. Vertaisin sitä Bataanin kuolemanmarssiin mutta Judd ei varmaankaan tajuaisi viittausta. Hän joutuisi tarkistamaan Wikipediasta, aivan kuin kaikki muutkin. Mutta silloin jos kaikki muut pystyvät siihen mihin Judd, mihin me tarvitsemme häntä ja hänen kaltaisiaan?

Asiantuntijat eivät enää ole sitä mitä he ennen olivat — eli asiantuntijoita. “Asiantuntijat” sanovat meille, että täti voikin olla setä pelkästään niin haluamallla. Se on hullua. Me yritämme ulkoistaa moraaliarviomme “etiikan asiantuntijoille” ja lopulta sekopäät kertovat meille että lapsenmurha on ookoo. Asiantuntijat sanoivat meille että jääkausi on tulossa. Sitten happosade. Sitten otsonikato. Sitten ilmasto lämpenee. Sitten, koska se ei oikeasti lämmennytkään, ilmasto muuttuu globaalisti. Sitten, jotenkin meiltä odotetaan ettemme huomaa tätä vääryyden litaniaa ja yksinkertaisesti alistumme sellaisten ihmisten johdatukseen jotka kirjaimellisesti eivät ole koskaan oikeassa.

Toki, jos minulla olisi aivokasvain, haluaisin etevän ja pätevän neurokirurgin ottamaan sen pois — vaikka huomaa kuinka tohtori Ben Carsonin ilmeinen kompetenssi tuolla alalla ei taannut hänelle yhtään kunnioitusta vasemmiston keskuudessa, kun hän osoitti että heidän väitetty asiantuntijuuden huomiointinsa on yksinkertaisesti huijaus. Mutta vaikka luottaisin lääkärini leikkuukykyihin, hänen assiantuntijuutensa ei päde muissa asiaan liittyvissa ongelmissa — kuten haluanko hyväksyä kirurgian seuraamukset elämänlaatuuni. Kysymykset jotka liittyvät preferensseihimme ja moraaliimme eivät ole asiantuntijoiden alaa. Eikä tulisi periaatteita ja käytänteitä koskevia päätöksiäkään hallituksessa delegoida teknisille asiantuntijoille.

Me olemme Amerikan kansalaisia. Me voimme itse päättää minkälaisessa maassa haluamme asua. Se on meidän päätöksemme. Asiantuntijat? No, te voivat tarjota neuvojanne, ja sitten voitte jatkaa meidän komentojemme tottelemista. Mutta älkää odottako enempää.

Te olette töissä meille, ei toisinpäin.

 

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *