Michel Bauwens: Top 10 P2P-trendiä

Me elämme ristiriitaisessa maailmassa, aivan kuten on epäilemättä totta että ongelmat pahenevat dominantissa järjestelmässä — ekologinen tuho, kasvava sosiaalinen epätasa-arvo ja kasvanut valtion painostus — aivan kuten on totta että on havaittavissa eksponentiaalinen kasvu epävaltiollisissa ja epäkorporatiivissa aloitteissa, joissa kansalaiset ympäri maailman ovat ottamassa oikeuden omiin käsiinsä. Monet allaolevat trendit olivat havaittavissa jo viime vuonna — ne mainitaan tässä uudestaan vain jos ne ovat kypsyneet huomattavasti.

Ehkäpä suurin negatiivinen kehityssuunta p2p-alalla ja commons-taloudessa oli Syrizan muutosohjelman hylkääminen, joka kuvastaa perinteisen vasemmiston epäonnistumista uskoa sen omiin lupauksiin muutoksesta. Tämä viittaa vahvaan commons-liikkeen politiikan uudistumistarpeeseen. Siksi on erityisen sydämellistä nähdä samaan aikaan useiden paikallisten commons-ryhmien perustaminen, kuten esimerkiksi kansankokoukset tai Commons-kamarit.

Allaolevassa listassa on paljon ilon aihetta. Nyt löytyy jo hyvä paletti p2p-ratkaisuja joita voivat käyttää ne jotka ovat tosissaan maailmamme uudelleenrakentamisen kanssa hajautetuilla järjestelmillä, jaetuilla resursseilla ja näiden asioiden ympärillä tapahtuvilla asioilla.

Olemme erityisen iloisia nähdessämme vuonna 2015 post-korporatiivisen bisneksen ekosysteemien vahvistuvan. Taistellamme ilmastonmuutosta vastaan kyky pienentää kulutusta huomattavasti samalla kuitenkin pitäen elintason säädyllisellä tasolla viittaa tarpeeseen käyttää p2p-tuotantoa dramaattisesti kasvattamaan nykyisten tuotantomallien ”termodymaamista tehokkuutta”. Kun me olemme muutoksen alkuvaiheessa vanhan romahtavan järjestelmän ja uuden järjestelmän välimaastossa, hyvä uutinen on se että muutos on alkanut ajoissa joka puolella — sivilisaatio vastaa markkinoiden ja valtion epäonnistumisiin.

1. Massaliikehdinnän vuosi ja ”trans-migrantit”

2015 oli vuosi jolloin miljoonien ihmisten massamaahanmuutto ja ihmiskauppa järjestettiin sosiaalisen median kautta (erityisesti salaisten Facebook-ryhmien kautta) ja joissa useat ihmiset järjestäytyivät p2p-verkostojen avulla auttaakseen heitä. Tämä oli myös erään suuren transmigraatiosta — eli siis liikkeiden jotka eivät tule pysyvästi länsimaihin vaan vaan vuorojärjestyksessä, etnisten ja uskonnollisten klaanien (phyles) joukkoina kuten Alain Tarriuksen kirjassa Etrangers de passage kuvataan — kertovan kirjan julkaisuvuosi. Kirjan nimi on Poor to poor, peer to peer (Editions de l’Aube, 2015). P2P nimessä on oikeutettu, sillä internetillä on näiden reittien kaikissa vaiheissa aivan olennainen rooli. Eräs esimerkki jonka monet eurooppalaiset saattavat tuntea on Ecuadorin Otavallon alkuperäiskansat pan-huilumusiikkeineen ja alpakkavillan myynteineen monissa Euroopan kaupungissa. Toinen esimerkki on Sufi-veljeskunta Senegalista, jotka myyvät ei-niin-autenttisia luksustuotteita maanosan rannoilla. Tarius on löytänyt monia sellaisia reittejä, jotka linkittävät yhteen köyhän etelän läntisten valtioiden maahanmuuttajayhteisöihin.

Tässä kuvatuista etnisistä ja uskonnollista klaaneista — eli siis kuntia ja commons-talouksia palvelevista bisnes-ekosysteemeistä — me siirrymme seuraavaan trendiin, joka näkee samanlaiset ekosysteemit kehittyvän p2p-tuotantoyhteisöitä varten.

lue lisää:
https://www.diigo.com/user/mbauwens/Migration
http://p2pfoundation.net/Phyles
http://www.liberation.fr/planete/2015/09/01/alain-tarriusles-transmigrants-sont-des-nomades-acteurs-d-une-mondialisation-par-le-bas_1373881

2. Post-korporatiivisten yrittäjäyhteisöjen aikuistuminen

Yllämainittuja etnisiä klaaneja peilaa hengenheimolaisuuteen pohjaavat commons-suuntautuneet bisnes-ekosysteemit.

Näiden nousu mainittiin olleen yksi vuoden 2014 suurista trendeistä, ja ne ovat jatkaneet kasvamista ja kehittymistä. Korporaatioiden tuolla puolen, ne ovat nyt jälkikorporatiivisten bisnes-ekosysteemien siemeniä jotka luovat tuottaville yhteisöille ja niiden commons-talouksille elinvoimaa (mm. Enspiral ja Loomio sekä avointa hardwarea suunnitteleva Sensorica).

Tässä on Josef Davies-Coateksen kuvaus:

Enspiral on tehty kolmesta osasta: Enspiral-säätiö, Enspiral-palvelut ja Startup-venturet. He ovat paras tämänhetkinen esimerkki avoimesta osakunnasta, mutta kuinka he itseään kuvaavat on ”virtuaalinen ja fyysinen yritysten ja asiantuntijoiden verkosto luomassa kukoistavaa yhteiskuntaa” ja ”koe jossa luodaan yhteistyöverkosto joka auttaa ihmisiä tekemään työtä jolla on tarkoitus”. Ydinosa heidän strategiaansa on open source -mallit. Lyhyesti sanottuna, he eivät ainoastaan tee lähes kaikkea sitä mitä United Diversity haluaisi tehdä, he rakentavat myös open source -työkaluja joita tarvitaan tämän tekemiseen!

Enspiral-säätiö on voittoa tuottamaton yhtiö Enspiral-verkoston sydämessä. Se on laillinen haltija verkoston yhteisesti hallitsemille varoille, ja taho jonka kanssa yritykset ja yksilöt ovat virallisessa kanssakäymisessä. Päätökset tehdään käyttäen Loomiota ja budjetteja hallitaan Cobudget:ia käyttämällä.

Asiantuntijoiden verkosto työskentelee tiimeissä Enspiral-palveluiden parissa, joka tarjoaa laajan kattauksen bisnespalveluita saman katon alta. Oletuksena jäsenet antavat 20 prosenttia liikevaihdostaan kollektiiviseen käyttöön, 25 prosenttia näistä tuloista menee säätiölle. Loomio ja Cobudget ovat sen jälkeen palvelut joita käytetään päättämään miten loput varat käytetään. Startup-ventureiden tapauksessa Enspiral työskentelee sosiaalisten yrittäjien kanssa lanseeratakseen startuppeja jotka sitten tukevat säätiön ja Enspiralin työtä kokonaisuutena joustavan tulonjakosopimusten kautta: venturet valitsevat niiden oman kontribuutioasteensa, yleensä 5 prosenttia liikevaihdosta.

Katso lisää wikistä:
http://p2pfoundation.net/Enspiral
http://p2pfoundation.net/Las_Indias
http://p2pfoundation.net/Sensorica
http://p2pfoundation.net/Ethos
http://p2pfoundation.net/Fora_do_Eixo

Ouishare ja muut partnerit järjestivät seminaarin jossa tutkailtiin uusia käytäntöjä: https://vimeo.com/142884370

3. Vaihtoehtoisten P2P-infrastruktuurien muuttaminen keskenään yhteensopiviksi

Vaikka onkin liian aikaista ennustaa kuinka onnistunut tämä ponnistus tulee olemaan, tämän hankkeen, joka tuo yhteen post-korporatiiviset yhteenliittymät kuten Enspiral ja tusinan muita, käynnistäminen on käännekohta. Tarkoitus ei ole kilpailla Facebookin hakkerivaihtoehdoilla, vaan yksinkertaisesti tehdä jo käytetystä teknologiasta (kuten Loomio ja Cobudget) kykenevä toimimaan muiden samanlaisten kanssa. Tämä on todellakin realistinen strategia jolla saadaan liitettyä yhteen eettiset ja ei-netarkiset teknologiat.

Samanlainen aloite on saamassa tuulta purjeisiinsa Ranskassa ja ranskankielisessä maailmassa nimellä Synergie Numerique.

lue lisää:
http://p2pfoundation.net/Collaborative_Technology_Alliance
http://p2pfoundation.net/Netarchical_Capitalism
https://journeesynergienumerique.hackpad.com/Rsum-Journe-synergie-numrique-iQ9qiuqFRrB
https://medium.com/enspiral-tales/doing-more-together-together-seeding-a-collaborative-technology-alliance-82243ea30d41#.i297pohqp

4. Poliittiset commons-siirtymät kaupunkitasolla

Vuonna 2015 IASC, kunnianarvoisa akateeminen yhteisö joka jatkaa Elinor Ostromin työtä, piti muistokonferenssin joka sinetöi kehityksen jossa huomio siirretään kaupunki-commonseista koko maailman yhteisiin resursseihin. Christian Iaionen ja hänen tiiminsä työ LabGovilla on ollut kiitettävää, hän on ollut osavastuussa Bolognan säännöksistä koskien urbaaneja yhteisresursseja, ja tämä on esimerkkinä trendistä joka laajenee muihinkin Italian kaupunkeihin. Tämä kehitys sivuaa historiallisia voittoja commons-suuntautuneista paikalliskoalitioista useissa Espanjan kaupungeissa, kuten En Comu -koalitio Barcelonassa. Ranskan Saillansissa ja UK:n Fromassa kansalliskoalitiot ovat sivuuttaneen poliittiset puolueet, ja Grenoblen progressiivisen koalition suuri voitto puolusti kansalaiskeskeisiä asenteita.

lue lisää:
http://www.labgov.it/urbancommons/
http://bollier.org/blog/city-commons-conference
http://p2pfoundation.net/index.php?title=Flatpack_Democracy_Toolkit&action=edit&redlink=1
http://commonstransition.org/tag/urban-commons/

5. Commons-keskisten kansalaisjärjestöjen perustaminen

Commons-taloudellinen proto-kansankokous on toiminut Belgian Ghentissä, ja erään suuren ranskankielisen kaupungin pitämän commons-teemaisen juhlan (Villes en Commun) aikaansaamana Toulouse ja pari muuta ranskalaista kaupunkia panivat myös pystyyn commons-kansankokoukset. Euroopanlaajuinen kokous on suunnitteilla EU:ssa. Chicagossa perustettiin Commons-kamari ja Melbournessa commons-siirtymäkoalitio, kuten myös parissa muussa Australian kaupungissa. Tämä tarkoittaa että commons-talouden puolestapuhujat ovat yhä suuremmissa määrin poliittinen ja sosiaalinen äänitorvi.

lue lisää:
http://p2pfoundation.net/Category:Movements

6. POC 21, OSCE-päivät ja blockchain-pohjaiset avoimet toimitusketjut tärkeinä askelina kohti open source -kiertotaloutta

Poc21.cc oli Ouisharen ja Open Staten hieno yhteisprojekti joka toi yhteen tusinan verran kestävän avoimen hardwaren projekteja yrityksenään yhdistää ne pienikokoiseksi kiertotaloudeksi, jonka oli tarkoitus olla prototyyppi COP21-järjestäjille jotka taas kerran epäonnistuivat tarjoamaan todellisia ratkaisuja ilmastonmuutokseen. Katso video: https://vimeo.com/132919309

Lars Zimmermanin ja kumppaneiden järjestämät OSCE-päivät olivat myös hieno kokemusten sarja joka levitti viestiä open source -tuotannon toimitusketjuista. Provenance-ryhmä on kirjoittanut aivan olennaisen raportin joka linjaa kuinka blockchain voisi näytellä aivan elintärkeää osaa tässä.

Kuinka blockchain voisi toimia tässä vastavuoroisessa koordinaatiotaloudessa — erityisesti open source -osallisuuden ja avoimien arvoketjujen kontekstissa jossa nämä operoivat ekosysteemeinä — on Provenance-ryhmän white paperin aiheena.

Kannattaa myös katsastaa Bob Haugen, Lynn Foster ja muita Sensorican tyyppejä jotka kirjoittavat radikaalisti hajautetuista toimitusketjujärjestelmistä ja verkkoresurssisuunnittelusta, erityismainintana softaprojektit jotka perustuvat avoimiin arvovirtauksiin kuten Mikorizal, sekä konvergoiviin projekteihin kuten ranskalaisen Valeureux-ryhmän Wezer.

P2P-säätiöllä me teorisoimme ensikertaa kuinka termodynaamiset tehokkuudet johtuvat open suorce -pinosta ja Blaqswans-kollektiivin kanssa teemme laskelmia tehokkuudesta tulevana vuonna.

P2P-labin artikkeleita on luettavissa täällä:
Article [2015] “Design global, manufacture local: Exploring the contours of an emerging productive model”.
http://www.p2plab.gr/en/wp-content/uploads/2015/09/Futures.pdf
Article [2015] “Towards a political ecology of the digital economy: Socio-environmental implications of two competing value models”. text
http://www.p2plab.gr/en/wp-content/uploads/2015/09/Env-Innov-and-Soc-Trans.pdf

Lue lisää:
http://www.poc21.cc/
http://www.openstate.cc/
https://oscedays.org/
http://p2pfoundation.net/Category:Mutual_Coordination
https://www.provenance.org/whitepaper
http://p2pfoundation.net/Radically_Distributed_Supply_Chain_Systems
http://p2pfoundation.net/Network_Resource_Planning
https://valueflo.ws/
http://mikorizal.org/
http://p2pfoundation.net/Wezer
https://github.com/Valeureux
http://blaqswans.org/en/about-blaqswans-org/
http://p2pfoundation.net/Open_Source_Circular_Economy

7. Alustapohjainen osuustoiminta, yhteistaksa ja uudet yhteistoimintamuodot prekaarille työlle

Viime vuonna peräänkuulutimme osuustoiminnan/solidaarisuustalouden malleja jotka pohjautuisivat avoimeen commons -malliin, eli avoimeen osuustoimintaan ja Commons Strategies Group julkaisikin tästä erittäin hyvän raportin nimeltään ”Toward an Open Cooperatism”. Vuonna 2015 tajuttiin että jakamistaloudesta on tulossa suurien monopolien ja kiskurifirmojen kuten Uber ja Airbnb dominoima, ja tämä loi ensin tärkeän reaktion, se puski alustapohjaisen osuustoiminnan uuteen kukoistukseen kun tuhannet ihmiset kutsuttiin New Yorkiin Trebor Scholzin ja Nathan Schneiderin tilaisuuteen.

Alustapohjaisessa osuustoiminnassa, joka toimii helpottaakseen kanssatoimijoiden vaihdantaa, commonsin osuus on alusta itse, jonka eri sidosryhmät omistavat, tai ainakin ne jotka ovat suorimpina arvonluojina. Esimerkkejä New Yorkissa mainittiin Stocksy, artistien omistama stock-valokuvasaitti, sekä Resonate, yhteistoimintaan perustuva musiikin streamausalusta. Vuonna 2014 mainitsimme myös yhteistaksan kehittymisen, joka tarkoittaa uutta solidaarisuusmekanismia prekaarien mutta keskenään verkottuneiden työntekijöiden käyttöön. Tästä esimerkkeinä hollantilainen Broodfonds, saksalainen Solidago sekä jenkkiläinen Freelance Union, mutta myös kaupalliset variantit kuten Friendsurance, joka on p2p-pohjainen vakuutusyhtiö.

Vuonna 2015 näyttämölle esiin on astunut erityisesti ranskaa puhuva maailma, jossa itsenäisten työntekijöiden keskinäiset yhteisöt kuten Coopaname, joka sallii itsenäisen työntekijän liittyä keskenään yhteen ja olla osa suurempaa virallista sosiaalista solidaarisuusmekanismia sen sijaan että he olisivat kakkosluokan kansalaisia (tästä on puhuttu myös Suomesssa! suom.huom.). Belgialainen think tankki Saw-B julkaisi huikean raportin näiden noususta ja kasvusta (Organisations solidaires pour les travailleurs de l’economie collaborative) ja se osoittaa strategioita jotka voivat kehittää näistä aitoja työntekijäjärjestöjä (“mutuelles de travail”).

Vuonna 2015 tärkeää on ollut uusien perustulokokeilujen puheeksiotto niin Hollannissa kuin Suomessa, mutta äärimmäistä varovaisuutta on noudatettava näistä keskustellessa, sillä nämä projektit todennäköisesti pyrkivät suojaamaan hyvinvointivaltiota, ei kehittämään sitä. Ilmoitettu 800 euron summa Suomessa ei todennäköisesti kata kaikkia elinkustannuksia.

lue lisää:
http://commonsstrategies.org/
http://commonstransition.org/toward-an-open-co-operativism2/
http://p2pfoundation.net/Platform_Cooperativism
http://resonate.is/
https://www.stocksy.com/
http://www.friendsurance.com/
https://en.wikipedia.org/wiki/Broodfonds
http://www.coopaname.coop/
http://www.saw-b.be/spip/IMG/pdf/a1514_economie_collaborative.pdf

8. Meta-taloudellisten verkostojen nousu eettisten arvovirtausten ympärille

Kuten saamme sanotuksi 20-minuuttisessa esittelyvideossa P2P-säätiön muutosstrategiasta, miljoonat ihmiset ovat jo mukana ratkaisemassa kolmea nykyisen dominantin järjestelmän systeemikriisiä: he työskentelevät kestävyyden, solidaarisuuden ja avoimuuden puolesta. Ongelma on kuitenkin että nämä kolme sirtausta eivät ole kytkeytyneet toisiinsa, eivätkä edes sisäisesti, sillä kenttä on sirpaloitunut. Jason Nardi kertoi, kuinka yhteisön tukema maatalousliike Italiassa yksin perustuu kymmenille järjestelmille. Täten tulee yhä tärkeämmäksi ei ainoastaan suunnata aloitteet organisaatioina, mutta myös integroida arvovirtaukset eettiselle taloudelle.

Kaikkein kehittynein käytännön projekti on todennäköisesti Mutual Aid Network Madisonissa, Wisconsinissa, joka on jo laajentunut kaupungin ulkopuolelle paikkoihin kuten Etelä-Afrikka (Bergnek-projekti). Eräs erittäin kehittynyt konsepti, jota on kehitetty kymmenen kriteerin pohjalta arvioitaessa commons-keskisten talouden pelaajien ominaisuuksia, on pohjois-Ranskan Lillen enscommuns.org-projekti. Ja todellakin mainitsemisen arvoinen on integroitu kirjanpitometodi joka on itävaltalaisen Christian Felberin kehittämä Common Good Economya varten, se on käytössä yli 300 yrityksessä. Solidaarisuustalousliike itsessään työskentelee nyt ”solidaarisuuspiirikuntien” kehittämisessä.

lue lisää:
http://commonstransition.org/heres-what-a-commons-based-economy-looks-like/
http://www.mutualaidnetwork.org/
http://encommuns.org/
https://www.ecogood.org/en
http://p2pfoundation.net/Category:P2P_Accounting
http://ewbhouston.org/category/project/

9. WikiHousen cosmo-lokalisaatio ja muut uuden aallon avoimien asumismuotojen siemenmuodot

Oli aika kun ajateltiin projekteja kuten Tabby, RiverSimple ja Wikispeed, jotka ovat open source -autoprojekteja, ihmisten halutessa yksinkertaisesti tuottaa omat autonsa. Ja samaa voitaisiin sanoa WikiHousesta. Vierailemalla WikiHousella Uuden Seelannin Christchurchissa tapahtui tietynlainen valaistuminen. Tämä on paljon enemmän kuin mitä ne ovat… ne ovat potentiaalisia avoimia alustoja kestävälle elämiselle ja asumiselle, jotka integroivat maailman tiedon niin että kaikki eettiset yrittäjät voivat aloittaa rakentamaan kestäviä asuntoja. Tällä tavoin ne ystävystyvät tulevaisuuden bisnes-ekosysteemien kanssa, valmistautuvat siemenmuotoina korvaavaan ylikuluttavat teollisuusjärjestelmät. Kannattaa pitää silmät auki uuden ”kosmo-lokalisaatio”-nimisen tuotantomuodon suhteen, jossa ”se mikä on kevyttä on globaalia ja se mikä on raskasta on lokaalia”. Näin veisteli melbournelainen José Ramos.

Hollantilainen lehti Vrij Nederland kirjoittaa kolumnissaan tällaisista innovatiivisista siemenalustoista.

lue lisää:
http://p2pfoundation.net/WikiHouse
http://p2pfoundation.net/Cosmo-Localization
https://www.vn.nl/thema/broedplaatsen/
http://p2pfoundation.net/Category:Housing

10. Commonsien lakitradition alustaminen

Usean vuoden ajan olemme koonneet commons-talouden uutta lainsäädäntöä P2P-säätiön verkkosivulle, mutta David Bollier on 2015 julkaissut synteettisen katsauksen joka edistää paljon ymmärrystämme tästä trendistä. Davidin hengentuotteet ovat luettavissa Law for the Commons -wikistä.

Fritjof Capran ja Ugo Mattein uusi kirja The Ecology of Law: Toward a Legal System in Tune with Nature and Community on toinen kuvaus tästä trendistä, ja progressiivinen katolinen journalisti Nathan Schneider on argumentoinut että paavin uusin ensyklika Laudate Si on osa samaa kehitystä.

lue lisää:
http://p2pfoundation.net/Category:P2P_Law
http://wiki.commonstransition.org/wiki/Law_for_the_Commons
http://p2pfoundation.net/Toward_a_Legal_System_in_Tune_with_Nature_and_Community
http://commonsstrategies.org/tag/law-for-the-commons/
http://commonsstrategies.org/reinventing-law-for-the-commons/

 

 

Lähde: Commonstransitions.org

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.