Materialismi syö meidät elävältä

Sanomattakin on selvää, että ne ovat karkeita, röyhkeitä ja surkeita. Mutta Guardianin esiintuomissa Rich Kids of Instagramin kuvissa on jotain joka inspiroi enemmän kuin tavallinen inho ylenpalttisen vaurauden esittelemistä kohtaan. Näissä valokuvissa — kuvissa nuoresta miehestä joka pitää neljää Rolexia kädessään, nuorisosta poseeraamassa helikopterinsa edustalla, loputtomia kuvia autoista, jahdeista, kengistä, kartanoista, uima-altaista ja hemmotelluista valkoisista pojista gangsteriasennoissa yksityislentokoneissa — on varjo jostain pahemmasta: jostain joka, kun on muutaman kymmentä kuvaa nähnyt, saa pois tolalta, saattaa jopa ahdinkoon.

Kuvat ovat, tottakai, tarkoitettu herättämään kateutta. Ne haiskahtavat sen sijaan epätoivolta. Nämä nuoret miehet ja naiset tuntuvat niin eksyneiltä designer-vaatteissaan, omaisuutensa typistämiltä ja ihmisarvoltaan riistetyiltä,, aivan kuin omistaminen olisi muuttunut käänteiseksi. Tytön pää juuri ja juuri erottuu sängylleen raahaamiensa Chanelin, Diorin ja Hermeksen kauppakassien joukosta. Se on otsikoitu ”shoppy shoppy” ja ”#goldrush”, mutta valokuva jonka tarkoitus on havainnollistaa runsautta onkin sen sijaan muuttunut tyhjiön kuvaksi. Hän on yksin kassiensa ja peilikuvansa kanssa, tilanne joka tuntuu epätoivon kyllästämältä.

Ehkä projisoin ennakkoluulojani. Mutta vaikuttava määrä psykologian tutkimustuloksia tuntuu tukevan näitä tunteita. Se viittaisi siihen että materialismi, piirre joka voi osua sekä rikkaille että köyhille, ja jonka tutkijat määrittelevät ”arvojärjestelmäksi joka keskittyy omaisuuteen ja siitä projisoituvaan sosiaaliseen kuvaan”, on sekä sosiaalisesti tuhoisaa että itsetuhoisaa. Se romuttaa onnellisuuden ja mielenrauhan niiltä jotka sille antautuvat. Se yhdistetään ahdistukseen, masennukseen ja rikkoutuneisiin ihmissuhteisiin.

Materialismin, empatian puutteen, toisten ihmisten kanssa kanssakäymisen ja onnettomuuden välillä on pitkään havaittu korrelaatio. Mutta tutkimus muutaman viime vuoden ajalta tuntuu kertovan myös kausaalisuudesta. Esimerkiksi, sarja tutkimuksia Motivation and Emotion -journalissa heinäkuussa näytti, että ihmisten muuttuessa enemmän materialistisiksi, heidän hyvinvointinsa (hyvät ihmissuhteet, autonomia, tarkoituksen tunne ja muut asiat) heikkenivät. Heidän muuttuessaan vähemmän materialistisiksi, se kasvoi.

Eräässä tutkimuksessa tutkijat testasivat ryhmää 18-vuotiaita, ja sen jälkeen testasivat uudelleen heitä 12 vuotta myöhemmin. Heitä pyydettiin asettamaan tärkeysjärjestykseen eri tavoitteita — työpaikka, raha ja status yhdellä puolella, ja toisella taas itsensä hyväksyminen, yhteiset tunteet ja yhteenkuuluvuudentunne. Heille tehtiin standardi diagnostinen testi mielenterveysongelmien identifioimiseksi. Sekä 18- että 30-vuotiaina, materialistiset ihmiset olivat enemmän alttiita häiriöille. Mutta jos he tuona aikana muuttuivat vähemmän materialistisiksi, heistä tuli onnellisempia.

Toisessa tutkimuksessa psykologit seurasivat islantilaisia jotka selvisivät taloutensa romahduksesta. Jotkut ihmiset muuttuivat enemmän materialistisiksi siinä toivossa että he saisivat takaisin menetetyn asemansa. Toiset vastasivat muuttumalla vähemmän kiinnostuneiksi rahasta ja sen sijaan käänsivät huomionsa perheeseen ja yhteisöelämään. Ensimmäisessä ryhmässä havaittiin matalampaa hyvinvointia, jälkimmäisessä ryhmässä korkeampaa.

Nämä tutkimukset, vaikkakin suuntaa-antavia, ilmaisevat vain korrelaation. Mutta tutkijat sen jälkeen panivat nuorten aikuisten ryhmän kirkon ohjelmaan, joka oli suunniteltu ohjaamaan lapsia pois kulutuksesta ja kohti jakamista ja säästämistä. Materialististen lapsien itsetunto ohjelmassa kasvoi huomattavasti, kun taas materiallististen lasten itsetunto kontrolliryhmässä laski. Niillä, jotka eivät materialismista olleet kiinnostuneita ennen ohjelmaa, ei itsetunto muuttunut.

Toinen paperi, joka on julkaistu Psychological Science:ssa, havaitsi että ihmiset kontrollitutkimuksessa jossa heidät altistettiin toistuvasti luksustuotteiden kuville, viesteille jotka pitivät heitä enemmän kuluttajina kuin kansalaisina ja sanoille jotka oli liitetty materialismiin (kuten osta, status, omaisuuserä ja kallis), kokivat välitöntä mutta hetkellistä kasvua materialistisissa pyrkimyksissä, ahdistuksessa ja masennuksessa. Heistä tuli myös kilpailullisempia ja itsekkäämpiä, heidän yhteiskunnallinen vastuuntuntoisuutensa pieneni ja he olivat vähemmän taipuvaisia menemään mukaan vaativiin sosiaalisiin aktiviteetteihin. Tutkijat huomauttivat, että meidän joutuessamme toistuvasti pommitetuksi sellaisilla kuvilla mainonnan kautta, ja meitä kohdeltaessa jatkuvasti mediassa kuluttajina, nämä lyhytaikaiset vaikutukset saattavat tulla enemmän tai vähemmän jatkuvasti laukaistuiksi.

Kolmas tutkimus, joka julkaistiin (paradoksaalisesti) Journal of Consumer Research:ssa, tutki 2500 ihmistä kuuden vuoden ajan. Se löysi kaksisuuntaisen yhteyden materialismin ja yksinäisyyden kanssa: materialismi edistää sosiaalista eristäytymistä; eristäytyminen edistää materialismia. Ihmiset jotka eristetään toisista kiinnittyvät omaisuuteen. Tämä kiintymys vuorostaan työntää syrjään sosiaalisia suhteita.

Materialismin kaksi muotoa joilla molemmilla on tämä vaikutus — käyttäen omaisuutta menestyksen mittatikkuna ja etsien onnellisuutta hankintojen kautta — ovat muotoja jotka tuntuvat olevan näytillä Rich Kids of Instagramissa. Vasta tämän tutkimuksen luettuaan ymmärtää miksi kuvat herättävät ahdinkoa: ne näyttävät tietynlaiselta sosiaaliselta itsensä viiltelyltä.

Ehkä tämä on syy miksi taloudelliset mallit, jotka perustuvat jatkuvaan kasvuun, menestyvät, vaikka ne saattavat jättää jälkeensä maksamattomia velkoja, mielisairautta ja rikkoutuneita ihmissuhteita. Sosiaalinen atomisaatio saattaa olla paras myyntistrategia joka on koskaan kehitetty, ja jatkuva markkinointi on atomisaation lyömätön ohjelma.

Materialismi pakottaa meidät vertailemaan muiden omaisuutta, kisa joka on tuon myrkyllisen verkkosivun sekä julmasti havainnollistama että karkeasti edistämä. Sille ei näy loppua. Jos sinulla on neljä Rolexia ja kaverilla viisi, olet yhden Rolexin päässä tyytyväisyydestä. Itsetunnon materiaalinen tavoittelu pienentää itsetuntoa.

Tulisi korostaa että tässä ei ole kyse eroista rikkaiden ja köyhien välillä: köyhät voivat olla yhtä alttiita materialismille kuin rikkaat. Se on yleinen sosiaalinen kärsimys, joka saapuu hallituksen politiikan, korporaation strategian, yhteisöjen ja kansalaisyhteiskunnan romahtamisen sekä meitä sisältä syövään järjestelmään alistumisen mukana.

Tämä on tekemämme karmea virhe: sallimme itsemme uskoa että enemmän rahaa ja tavaraa parantaa hyvinvointiamme, uskomus joka noiden parkojen kuvista välittyy, mutta myös maailman lähes jokaisen hallituksen työntekijän toimista. Sekulaarinen kunnianhimo, materiaaliset pyrkimykset, jatkuva kasvu: nämä ovat resepti valtavaan onnettomuuteen.

 

Lähde:

https://www.theguardian.com/commentisfree/2013/dec/09/materialism-system-eats-us-from-inside-out

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.