Kuinka open source -siementuottajat muuttavat globaalia ruoantuotantoa

Kirjoittanut Rachel Cernansky

Ympäri maailman kasvinjalostajat vastustavat yritysten kontrollia ruoantuotannosta tuomalla siemenet kaikkien kasvattajien saataville.

Tämä artikkeli kertoo useammasta tärkeästä uudesta aloitteesta joilla on potentiaalia integroida erilaiset elävän materiaalin kaappaamista vastustavat projektit ja liikkeet, jotka työskentelevät siemen-yhteisvaurauden hyväksi. Ihmiskunnan ruoan tarjonta tällä hetkellä on vaarantunut.

Frank Morton on jalostanut salaatinlehteä 1980-luvulta lähtien. Hänen yrityksensä tarjoaa 114 erilaista sorttia, mm. Outredgeous, joka viime vuonna sai kunnian olla ensimmäinen kasvi jota NASAn astronautit kasvattivat ja söivät avaruudessa. Lähes 20 vuoden ajan, Mortonin työ on ollut ainoastaan hänen mielikuvituksensa rajoittamaa, sekä sen miten montaa eri salaatinlehteä hän saisi käsiinsä. Mutta 2000-luvun alussa hän alkoi havaita useamman ja useamman salaatinlehden olevan patentoitu, mikä tarkoitti sitä että hän ei voisi käyttää niitä jalostukseen. Patentit eivät olleet eri tyyppisille salaateille, vaan tietyille ominaisuuksille kuten vastustuskyky taudeille, tietyn värinen punainen tai vihreä väri, tai lehden kaarevuus. Tällaiset patentit ovat lisääntyneet ja ne tunkeutuvat yhä suurempaan määrään viljalajikkeita maissista porkkanoihin — trendi joka on saanut viljelijät, ympäristönsuojelijat ja ruoantuotannon asiantuntijat huolestumaan ruoantuotannon tulevaisuudesta.

Päättäväisenä kaverina, joka on omistautunut vuosituhansia vanhalle kasvinjalostuksen perinteelle, Morton edelleen jalostaa salaatinlehteä — se kestää kauemmin, koska monet rajoitteet tekevät hänen työstään vaikeamman.

”Se on vain kivi joenpohjassa ja minä kellun sen ympärillä. Meidän pitää periaatteessa tehdä noin, mutta tuo rikkoo jalostustradition”, hän sanoo. ”Mielestäni nämä salaatinlehtipatentit ovat liikaa ja jos niiden [tulisi kestää oikeudessa], kukaan ei voi jalostaa uutta salaatinlehteä enää koska kaikki ominaisuudet on jo patentoitu”. Hän jatkaa sen työstämistä mikä on vielä saatavilla, jalostaen ominaisuuksia joita hän kaipaa samalla kun on erittäin varovainen välttääkseen mitään materiaalia joka on immateriaalioikeuksien suojaama. Hän on myös liittynyt maailmalla kasvavaan liikkeeseen: “open source” -jalostus.

Astronauts on the International Space Station grew and ate “Outredgeous” red romaine lettuce in the "Veggie plant growth system," the test kitchen for growing plants in space. Photo by NASA

Astronautit kansainvälisellä avaruusasemalla kasvattivat ja söivät Outredgeous punaista roomansalaattia aseman “kasvis”-järjestelmällä, joka on testikeittiö avaruudessa kasvatettaville kasveille. Valokuva on NASAn.

Jos termi kuulostaa siltä niinkuin se kuuluisi tekniikan maailmaan enemmän kuin biologian kasvikirjaan, kyse ei ole vahingosta. Open Source Seed Initiative, ”suljetun lähdekoodin ohjelmistoille vaihtoehdon tarjoavan vapaiden ja avoimien ohjelmistojen liikkeen” inspiroima järjestö, perustettiin varmistamaan että joidenkin kasvien lajikkeet ja geenit pysyvät vapaina immateriaalioikeuksista ja ovat tarjolla kasvinjalostajille ikuisesti. Osana aloitetta, joka tunnetaan nimellä OSSI, jalostajat USA:ssa voivat nyt sitoutua antamaan kasvattamiensa kasvien siemenet muiden käyttöön jotta he voisivat jalostaa kasveja tulevaisuudessa.

Tämä ei tarkoita sitä etteivätkö he voisi tehdä bisnestä tai myydä niitä. Se mitä sitoutuminen tarkoittaa on sallia open source -siemeniä ostaville maanviljelijöille lupa risteyttää siemenet muiden kasvien kanssa kehittääkseen omia lajikkeita ja säästääkseen ne tulevia satokausia varten — kaksi asiaa jotka monet viljapatentit kieltävät. Kymmenet jalostajat ja siemenfirmat ovat sitoutuneet OSSI:n aloitteen vuoden 2014.

Uhattu tulevaisuus

Wisconsin–Madisonin yliopiston emeritusprofessori ja OSSI:n hallituksen jäsen Jack Kloppenburgille siemenien hallinta ja kyky jalostaa uusia lajikkeita ovat sekä ruoantuotannon turvallisuuden että ympäristönsuojelun kysymyksiä. Siemenet ovat tärkeässä roolissa suuremmissa kysymyksissä kuten biodiversiteetti, maanviljelijöiden oikeudet, ruokajärjestelmän hallinta ja maatalouskemikaalien käyttö, joita monet itsenäiset jalostajat pyrkivät välttämään tai vähentämään jalostamalla resistanssin itse lajikkeisiin.

Kloppenburg painottaa sitä että open source -liikkeen idea ei ole geenimanipulointi; patentit voivat vaikuttaa kaikkiin lajikkeisiin, vihanneksista viljoihin, geenimanipuloituihin ja tavallisiin, luomuun ja ei-luomuun. “Näiden siementen hallinta on kaiken ympäristöllisen kestävyyden keskiössä, minkä parissa me työskentelemme” hän sanoo, viitaten kasvaviin yritysfuusioihin maataloudessa, viimeisenä ilmoitettuun ChemChinan ja Syngentan fuusioon elokuussa 2016, sekä Monsanton ja Bayerin fuusioon syyskuussa. “Jos menet tuottajamarkkinoille ja haluat ostaa hyviä, paikallisia, kestävästi tuotettuja vihanneksia, sinun täytyy myös ymmärtää että suurin osa vihanneksista tulee ulos jalostusprosessista jonka olemassaolo on itsessään vaarantunut. Meillä ei ole suvereenia ruoantuotantoa ennenkuin meillä on siementen suvereniteetti.”

The Open Source Seed Initiative, where U.S. breeders take a pledge committing their seeds to remain available for others to use for breeding in the future, is in contrast to the practice of patenting seeds and crop traits. Photo by Jack Kloppenburg

 OSSI:n tukijat väittävät, että kasvimateriaalin muuttuessa rajoitetummaksi immateriaalioikeuksien alla, ruoantuotannon tulevaisuus vaarantuu koska geenipooli on jatkuvasti kutistumassa. OSSI:n johtaja Claire Luby, jonka tohtoriväitöskirja keskittyi geneettiseen vaihteluun ja saatavuuteen porkkanoiden tapauksessa, havaitsi että kolmasosa porkkanasta on suojattu immateriaalioikeuksilla, joka tekee mahdottomaksi tai vaikeaksi jalostajien toiminnan. Samanlaisia estimaatteja ei vielä ole olemassa muille viljelykasveille, mutta aiheeseen perehtyneet ihmiset kuten Luby ovat vakuuttuneita että suuret viljelykasvit kuten maissi ovat vielä enemmän altistuneita kuin viljelykasvit kuten salaatti tai porkkanat.

Riippuu näkökulmasta

Kasvattajat jalostavat kasveja valikoivasti tuodakseen esiin haluttuja ominaisuuksia — niistä jotka parantavat kasvin makua tai väriä niihin jotka auttavat kasvia menestymään tietyissä olosuhteissa ja vastustamaan uhkia kuten tuholaiset tai taudit. Kasvien ominaisuuksien patentoimisen vastustajat sanovat patenttien määrän kasvamisen pienentävän jalostajille saatavilla olevaa kasvimateriaalia nyt kun tarve geneettiselle vaihtelulle on suurempi kuin koskaan, kiitos vähemmän ennustettavien ilmastonmuutoksen mukanaan tuomien olosuhteiden.

Mortonin mielestä 20 vuoden odottelu patentin umpeutumiseksi ei ole tapa rohkaista innovaatiota, ja niin kauan kasvilajikkeen jalostamisen odottaminen jotta kasvi kerkeää sopeutua muuttuviin olosuhteisiin on hävitty taistelu. Tämä myös sivuuttaa Mortonin pääpointin: geneettiset resurssit ovat aina kuuluneet yhteisvaurauteen, ja niiden tulisi pysyä julkishyödykkeenä, hän sanoo. “[Itsenäisillä kasvinjalostajilla] ei ole aikaa eikä rahaa sellaisiin muodollisuuksiin, ja rahalliset insentiivit eivät meitä liikuta. Me haluamme parantaa maanviljelyä maanviljelijöille. Se on toisenlainen motivaattori, jota ei edistä vapaiden parhaiden ja uusimpien geneettisten resurssien tukahduttaminen.”

Independent plant breeder Frank Morton selects lettuce seed in his breeding nursery. Photo by Karen Morton

Frank Morton valikoi salaatinlehden siemeniä jalostuspaikassaan. Kuva: Karen Morton

Lisäksi Morton vastustaa kasvin ominaisuuden patentoimisen käsitettä. “Sinä et itse luonut sitä”, hän sanoo. “Kasvi loi sen itse, ja kasvinjalostajalla ei ole mitään ideaa miten kasvi ominaisuuden loi. Kyse on luonnon toiminnasta.”

Carol Deppelle, oregonilaiselle kasvinjalostajalle ja OSSI:n hallituksen jäsenelle, jalostamisella on myös toinen tärkeä komponentti. “Kun jalostat lajiketta, jalostat omia arvojasi suoraan lajikkeeseen”, hän sanoo. “Jos uskot monokulttuurisiin jättiläismäisiin maatalousfirmoihin joita johdetaan massiivisilla määrillä rikkaruohomyrkkyjä, silloin maatalouden käsitteesi tulisi olla tuon mukainen. Minä teen täysin päinvastoin.”

Kun kourallinen keskisuuria yrityksiä (ne jotka ovat kansainvälisillä markkinoilla mutta pienempiä kuin Monsanto) panttaavat patentteja, suurin osa pienistä siemenfirmoista kykenee selviytymään ilman patentoimista — ne joko vastustavat käytäntöä, ovat päättäneet prosessin olevan liian kallis, tai molempia.

Mortonin mielestä immateriaalioikeuksien suojaamisen välttely kannustaa myös aktiivisempaan jalostamiseen. “Suntuu siltä kuin insentiivi kehittää uutta on vahvempi kuin niillä [yrityksillä jotka patentoivat]. Tarvitsen uutta materiaalia jatkuvasti luettelooni, tietäen että kilpailijani myyvät minun lajikkeitani muutaman vuoden päästä”, hän sanoo. Patentti luo 20-vuotisen eristyksen kilpailijoiden markkinoille tulolle, joka tuntuu aika helpolta minun näkökulmastani.”

Globaali vaste

Vaikka USA tuntuu johtavan open source -hyökkäystä, konsepti leviää nopeasti ympäri maailman. Intiassa Centre for Sustainable Agriculture, joka kuvaa itseään ammattimaiseksi resurssiorganisaatioksi, pyörittää open source -siemenohjelmaa, työskennellen perinteisten lajikkeiden siementen säilyttämiseksi ja uusien lajikkeiden mukaanottamiseksi jotka vastaavat tiettyihin tarpeisiin. Organisaatio auttaa myös viljelijöitä pääsemään open source -siementen markkinoille. Saksalainen Agrecol-järjestö on lanseeraamassa open source ”lisenssiä”, joka on olennaisesti muodollinen ja laillisesti sitova versio OSSI:n lupauksesta jalostajille Euroopan Unionissa. (Jalostamista koskevat säännökset vaihtelevat maasta toiseen, joten OSSI:n sitoumusta ei yksinkertaisesti voida ottaa käyttöön Euroopassa tai muualla sellaisenaan.) Euroopan komissio aikaisin marraskuussa julisti, että perinteisesti jalostetut kasvit tulisi olla patentoimattomia, joka merkitsee muutosta Euroopan patenttitoimiston nykyisessä kannassa, joka sallii perinteisesti jalostettujen kasvien patentoinnin. Lausunto ei ole laki; se on nyt kiinni Euroopan hallituksista haluavatko ne panna täytäntöön komission lausunnon.

Lokakuussa 2016 hollantilainen Hivos-järjestö piti konferenssin open source -siemenjärjestelmistä Etiopiassa, saaden paikalle maanviljelijöitä, siemenpankkien pitäjiä, hallituksen edustajia, kolmannen sektorin edustajia ja siemenyrityksiä ympäri itäistä Afrikkaa oppimaan open source -liikkeestä ja globaalista muutoksesta siementen patentoinnissa.

Willy Douma, joka pyörittää Hivoksen open source -siemenohjelmaa, sanoo järjestön olevan rakentamassa globaalia yhteenliittymää open source -siemenjärjestöjen välille ja toivoo että tämä virallisesti lähtisi ensi vuonna käyntiin. Ympäristö- ja kestävän kehityksen ryhmittymien koalitio (johon kuuluu Hivos, USC Canada ja Action Group on Erosion, Technology and Concentration) on koostanut tietokannan siemenistä ja biodiversiteetistä ympäri maailman joka julkaistaan Seed Map Project:n muodossa. Ja syyskuussa julkaistussa raportissa Global Alliance for the Future of Food — filantropisten yhteisöjen yhteisprojekti, johon kuuluu WK Kellogg Foundation, McKnight Foundation ja muita — sanoi että taataksemme resilientin ruoantuotannon, maanviljelijöiden tulee kyetä pääsemään käsiksi, vaihtamaan ja parantamaan siemeniä, ja toimimaan siemenlainsäädännön muokkauksen äänitorvena. Raportti painottaa myös roolia, joka monimuotoisilla, paikallisilla siementahoilla on kestävissä ruoantuotantojärjestelmissä — yhteys jonka OSSI:n Luby haluaa ihmisten saavan aikaiseksi nyt.

”Ruoantuotantoliike on liian keskittynyt siihen missä kasvatetaan ja miten kasvatetaan, ja siemenjärjestelmät eivät ole olleet keskusteluissa mukana”, hän sanoo. ”Me yritämme yhdistää ihmiset sanomaan ”’Hei, ruoassa on myös syvempi puoli’.”

 

Lähde:

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *