Kohti yhteisvaurauden typologiaa

Tämä artikkeli on kolmas kappale Karin Bradleyn ja Daniel Pargmanin artikkelissa ”The sharing economy as the commons of the 21st century”.

Mitkä sitten ovat samankaltaisuuksia ja eroja Ostromin luonnonvarojen, eli laidunmaan, sekä kolmen ylläkuvatun 21. vuosisadan yhteisvauraustapauksen välillä? Taulukossa 1 esitämme typologian joka karakterisoi näitä yhteisvaurauden eri tyyppejä vastaamalla kysymyksiin yhteisen resurssin luonteesta ja siitä miten sitä hallitaan.

Ensimmäinen kysymys keskittyy siihen mitä resurssia jaetaan. Tämä vaihtelee laidunmaasta, eli hupenevasta luonnonvarasta, yhteisiin tiloihin, työkaluihin, varaosiin ja taitoihin Bike Kitchenin tapauksessa sekä tilapäiseen työtilaan Hofficen tapauksessa, eli keittiön pöytä jonkun kotona sekä sosiaalinen rakenne ja ilmapiiri tämäntyyppisen työskentelyn ympärillä. Jälkimmäiset kaksi pitävät sisällään myös ihmisten luomia fyysisiä resursseja sekä ihmisten luomia ei-fyysisiä resursseja kuten osaamista ja sosiaalista tukea. Wikipedian tapauksessa jaettu resurssi on informaatio, eli ihmisten luoma, ei-fyysinen ja äärettömän jaettava resurssi. Kaikki yhteiset resurssit ovat kuitenkin syntyneet lukemattomien työtuntien sekä ihmisten välisten suhteiden ja luottamuksen rakentamisen avulla, ja yhdessä fyysisten resurssien kanssa joita tarvitaan yhteisvaurauden mahdollistamiseen, kuten metalleja ja tietokonelaitteistoa joita Wikipedia käyttää, Bike Kitchenin työkaluja ja fyysistä tilaa sekä Hoffice-tapahtumien vuokranmaksua ja kotien valmistamista.

Toinen kysymys liittyy siihen kenellä on pääsy resurssiin sekä markkinoille käsiksi pääsyn ja sieltä poispääsyn esteisiin. Laidunmaan tapauksessa paikalliset kyläläiset sekä heidän lehmänsä voivat päästä käsiksi resurssiin. Markkinoillepääsyn esteet pidetään tarkoituksella korkeina, eli käyttäjien tulee liittyä osaksi yhteisöä, joka perinteisesti on ollut sukulaisuuden kautta. Poistumisen esteet ovat myös korkeat kun tilaisuudet yhteisöstä poistumiselle ja elämän aloittamiselle muualla ovat rajoitettuja.

Bike Kitchen on taas varsin erilainen, kenellä tahansa on pääsy kyseessä olevaan resurssiin: paikallisilla sekä vierailla, jäsenillä ja ei-jäsenillä. Markkinoillepääsyn esteet on suunniteltu mataliksi, sillä koko idea Bike Kitchenissä perustuu pyöräilytietotaidon ja -työkalujen levittämiselle. Poistumisen esteet ovat kuitenkin korkeammat, sillä käyttäjiä kannustetaan aktiivsesti palaamaan, sekä myös muuttumaan jäseniksi ja/tai vapaaehtoisiksi, sillä yhteinen resurssi on erittäin riippuvainen sitä ylläpitävien ihmisten myötävaikuttamisesta. Hoffice rajoittuu ryhmäpääsyyn (jäsenyys Facebookissa) ja käyttäjien tarvitsee buukata jokin rajoitetuista saatavilla olevista paikoista mihin tahansa Hoffice-tapahtumaan. Tapahtumien sekä paikkojen määrää voidaan kuitenkin helposti kasvattaa, sillä kuka tahansa on vapaa isännöimään Hoffice-tapahtumaa heidän oman keittiöpöytänsä ääressä. Markkinoille pääsyn esteet on tarkoituksella pidetty matalina, sillä käyttäjät voivat helposti isännöidä tai liittyä mukaan Hoffice-tapahtumaan, samoin poispääsyn kanssa — ei ole jäsenmaksuja tai sitoutumista useampaan kertaan isännöidä tai osallistua mukaan.

Wikipedian tapauksessa kuka tahansa jolla on pääsy internetiin voi päästä vapaasti käsiksi resurssiin, ja markkinoille pääsy sekä poispääsy ovat kitkattomia (muut eivät huomaa sinne pääsyä tai sieltä poistumista).

Kolmas kysymys koskee hupenevuuden astetta. Laidunmaa on erittäin hupeneva ja jokaista laiduntavaa lehmää kohti on aina hieman vähemmän jäljellä seuraavaa lehmää varten. Bike Kitchenin yhteiset resurssit ovat vähemmän hupenevia. Varaosat ovat kyllä erittäin hupenevia, mutta yhteinen tila sekä työkalut eivät katoa toisten käytön myötä. Sosiaaliset resurssit tietotaidon jakamisen ja vertaisoppimisen muodossa ovat kuitenkin ”negatiivisesti hupenevia”, sillä niistä muodostuu resursseja jotka kasvavat arvossa kun monet käyttäjät ovat paikalla samaan aikaan. Jossain kohtaa tila ja työkalut voivat muuttua vähemmän arvokkaiksi jos liian moni haluaa niitä yhtä aikaa, mikä luo jonoja ja väkijoukkoja. Tällöin on mahdollista luoda kuitenkin toinen Bike Kitchen, vaikka tämä vaatii jo huomattavasti fyysisiä ja sosiaalisia resursseja.

Hofficella on sekä korkea että matala hupenemisen aste; paikkoja on rajoitetusti kussakin tapahtumassa, mutta uusia Hoffice-tilaisuuksia voidaan helposti luoda lukemattomissa pienissä ja suurissa kodeissa ilman että vastaavaa investointia tarvitsee tehdä pysyvämpään resurssiin kuten Bike Kitchenin tapauksessa. Tulee mainita, että mahdollinen (resurssi-)pullonkaula on tilanne jossa keskeiset yksilöt sitoutuvat tämän yhteisvaurauden luomiseen ja ylläpitoon, esim. Hoffice-isännät sekä Bike Kitchenin alkuunpanijat ja vapaaehtoiset. Tämän tyyppisten ihmisen tekemien resurssien luominen eroaa osittain luonnonvaroista kuten laidunmaa, joka uusiutuu ajan kanssa jos vain on tarpeeksi aikaa, auringonvaloa ja sadetta. Tulisi kuitenkin huomauttaa, että monien luonnonvarojen pitkäikäisyys vaatii myös ihmisten huolenpitoa; laidunmaa saattaa kasvaa liikaa jos ei ole ihmisiä katsomassa että karja laiduntaa sillä. Digitaalisten resurssien kuten Wikipedian hupenevuus on olematon tai jopa negatiivinen; reurssi ei katoa suuremman käyttäjämäärän seurauksena, mutta sen arvo kasvaa (Hess and Ostrom, 2005). Tietty tietous kasvaa arvossaan mitä laajemmalle se kiertää. Mitä useampi käyttää Wikipediaa, sitä paremmat mahdollisuudet on sille, että joistain käyttäjistä tulee toimittajia. Mitä useampia toimittajia, tietoresurssi laajenee ja, ainakin teoriassa, paranee. Tulisi kuitenkin tunnustaa, että avoimen yhteistyöllisen tuotannon piirissä on myös ongelmia (virheet, huonolaatuinen teksti, vandalismi, kiistat jne.) ja siksi on pystytetty eri struktuureja käsittelemään tällaisia ongelmia (version hallinta, sisäiset keskustelufoorumit, riita-asioiden ratkaisuprosessit jne.).

Neljäs kysymys käsittelee sitä mten paljon käyttäjät ovat riippuvaisia resurssista. Laidunmaan tapauksessa kommonerit ovat erittäin riippuvaisia resurssista toimeentulonsa suhteen. Bike Kitchenin tapauksessa käyttäjät ovat vähemmän riippuvaisia resurssista. Joillekin voi olla sosiaalisesti tärkeää ja/tai toisille se on tapa tyydyttää transportaatiotarpeita halvalla. Hofficen tapauksessa riippuvuus vaihtelee. Se voi toimia tärkeässä roolissa eräille vakiokäyttäjille kun halutaan saada töitä tehdyksi paljon sosiaalisemmalla ja tehokkaammalla tavalla. Toisille se voi olla yksinkertaisesti hauska kokemus. Riippuvuus Wikipedian tapauksessa vaihtelee käyttäjittäin. Jotkut käyttävät sitä joka päivä työssään tai koulutuksessaan ja toiset taas satunnaisesti, mutta harvan elanto on täysin riippuvaisia siitä.

Viides kysymys liittyy resurssin käytön sääntöihin. Laidunmaan tapauksessa, keskeinen sääntö on että kommonerit saavat pitää ainoastaan niin montaa lehmää kesannolla kuin he voivat pitää talven yli. Koska kyseessä on DIY-korjaamo, perussääntö Bike Kitchenille on, että käyttäjät voivat lainata työkaluja pyörän kanssa työskentelyyn mutta heitä odotetaan auttamaan muita kun he ovat paikalla. On myös kirjoittamattomia sääntöjä kuten pane työkalut takaisin mistä ne otit, poistu tilasta kun se menee kiinni jne. Jos käyttäjästä tulee vapaaehtoinen, heidän tulee myös noudattaa aikataulua ja tehdä tiettyjä tehtäviä kuten pitää paikkoja kunnossa, avata ja sulkea tila. Hoffice-tapahtuman käyttäjät joutuvat noudattamaan työskentelysääntöjä (45 minuuttia hiljaisuutta vuoron aikana jne.) sekä myös isännän paikallisia sääntöjä siitä miten tilaa voidaan käyttää (vieraina kodissa). Wikipedialla ei ole käyttöön liittyviä sääntöjä, mutta sillä on joukko (ajan mittaan asteittain tarkentunut) ohjeita ja sääntöjä toimittajille siitä miten kirjoittaa ja editoida artikkelia (monet näistä on virallistettu Wikipedian Tyylimanuaaliin9), miten viitata lähteisiin, miten kirjoittaa neutraalista näkökulmasta jne.

Kuudes kysymys liittyy siihen miten valvotaan sääntöjen noudattamista. Ostromin luonnonvarojen tapauksessa suunnitteluperiaatteisiin kuuluu monitorointijärjestelmä jota yhteisön jäsenet seuraavat, asteittaiset sanktiot sääntöjen rikkomisesta ja halvat keinot sovitella riita-asioita. Bike Kitchenin ja Hofficen tapauksessa sääntöjä ylläpidetään epämuodollisen sosiaalisen kontrollin kautta ja kuka tahansa joka ei noudata sääntöjä saa muilta ohjeistusta, mutta tällä hetkellä ei ole mitään sanktioita sääntöjen rikkojille (katso alempaa). Wikipedian tapauksessa ei ole tarvetta kontrolloida tavallisia käyttäjiä, mutta toimittajille sekä keskustelulle on sääntöjä ja normeja, ja kehittyneitä softatyökaluja joilla pitää kirjaa muutoksista.

Seitsemäs ja viimeinen kysymys liittyy siihen kuka asettaa ja muuttaa resurssin hallinnan sääntöjä. Laidunmaan tapauksessa kyläyhteisön jäsenet ovat ne jotka asettavat ja muuttavat sääntöjä kollektiivisesti. Keskeinen periaate yhteisvarantoresurssien hallitsemisessa menestyksekkäästi on se, että sääntöjen alaisiksi jäävät ovat osa päätöksentekoprosessia. Bike Kitchenin tapauksessa alkuunpanijat sekä keskeiset aktiivihenkilöt tai vapaaehtoiset asettavat ja muuttavat sääntöjä. Kuitenkin Bike Kitchenin yleiset periaatteet, eli voittoa tavoittelemattomuus, tee-se-itse ja yhteistyöhön perustuva oppiminen, eivät ole säääntöjä vaan pikemminkin perinne ja kansainvälinen konteksti jonka perusteella tietty paikallinen Bike Kitchen pyörii. Samalla tavoin Hofficella on yleisiä periaatteita jotka voidaan muokata ja sovittaa isännän paikallisiin olosuhteisin. Wikipedian sääntöjä asettaa ja muokkaa sitä hallinnoiva elin Wikimedia Foundation.

Lopputiivistelmänä, on selvää että yllä esitetyn kaltaisen yhteisvaurauden ominaispiirteet ja säännöt vaihtelevat monessa eri suhteessa, mikä viittaa siihen että Ostromin design-periaatteiden joukko yhteisvarantoresurssien instituutioiden onnistuneelle hallitsemiselle täytyy miettiä uusiksi ja mukauttaa pitäen mielessä nämä erot.

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.