Kiertotalous ja pääsytalous

Mitä tapahtuu kun resurssitehokkuudelle, kierrätykselle ja jätehuollolle maailmassa jossa omistamattomuudesta on tulossa uusi normaali?

Resurssienhallinnan ja jätehuollon peruspilarit tuntuvat kaikki liittyvän koneisiin, varastointiin, jäteastioihin ja keräysjärjestelmiin, mutta oikeasti kaikki liittyy ihmisiin.

Me tiedämme, että jos ihmiset käyttävät resursseja mielekkäästi, hallinnoivat niitä hyivn, ja sekä vaativat että oikein käyttävät asianmukaisia elinkaarijärjestelmiä, silloin meidän tulee suunnitella systeemejä jotka ovat helppoja ja käteviä käyttää.

Resurssi- ja jätehuollon kaksi ”muskelia” joita voidaan harjoittaa ovat kiertotalous (circular economy) ja pääsytalous (access economy). Paljon vaivaa lihasmassan kasvattamiseksi on nähty ensimmäisen eteen, ja jälkimmäisen muskelit, joita kasvattaa, ollaan vasta löydetty.

kuva

Kiertotalous on konsepti ja malli joka on ollut olemassa jo jonkin aikaa, mutta se on saamassa yhä enemmän huomiota. Britannian johtava jäte- ja kierrätysorganisaatio WRAP UK on jokin aika sitten uudelleenbrändännyt itsensä ”kiertotalouden ja resurssitehokkuuden asiantuntijaksi”.

Kiertotalous pyrkii siirtämään aktiviteettia lineaarisesta kiertävään malliin paremmin käyttämällä hyväksi materiaaleja, pitämällä materiaalit kierrossa niiden uusiokäytöllä ja kierrättämällä, teollisuuden symbiooseilla ja muilla toimilla joilla kääntää materia pois kaatopaikoilta.

Se syrjäyttää jonkin verran kysyntää uusille materiaaleille, mutta se ei vastaa kysymykseen siitä miten nopeasti materiaalit tulevat kiertoon, kuten havaitaan kokonaismateriaalikysynnän jatkuvasti yhä nopeammasta kasvusta kiun mitä kierrätysnopeudet paranevat.

kuva

On tärkeää pitää fokus Lineaarisen Talouden (ota-tuota-heitäroskiin) taivuttamisessa Kiertotaloudeksi, mutta se ei riitä.

On olemassa kokonainen, rinnakkainen tutkittava alue, jota nimitän Pääsytaloudeksi (eli Jakamistaloudeksi, Kollaboratiiviseksi Taloudeksi) — tai kyvyksi päästä käsiksi siihen mitä tarvitsemme, paremmin käyttämällä sitä mitä meillä jo on.

Pääsytalous pyrkii minimoimaan kysynnän materiaaleille, ja se on yhtä — jos nyt ei enemmän — tärkeä kuin Kiertotalous. Näitten kahden välillä on myös leikkausalueita esim. uudelleenkäyttöä voidaan pitää Kiertävänä sekä Pääsytalouden ominaisuutena.

Nopeasti liikevoimaa saava kollaboratiivinen (eli jakamis-) talous omaa valtavan potentiaalin vastata siihen miten me kulutamme resursseja, ja tapoihin miten se voi johtaa vähempään hukkaan.

Pääsytalous ei keskity materiaaliin käyttöiän lopussa, tai siihen miten paremmin hallita ‘hukkaa’. Se keskittyy suunnittelemaan systeemejä, jotka helpottavat tehokkaammin, kustannustehokkaammin ja monella tapaa yhteisöä auttavin tavoin mahdollistamaan ihmisten tyydyttää tarpeensa pääsemällä käsiksi siihen, mikä on jo saatavilla ja käyttämään hyödyksi olemassa olevia varoja (tavaroita, aikaa, tilaa, osaamista).

Tämä tarkoittaa, että tarkastellaan elävien järjestelmiemme designia — sitä miten me kasvatamme ruokaa ja valmistamme sitä; miten vaatetamme ja kuljetamme itsemme; miten tyydytämme päivittäiset tarpeemme. Meidän tulee tarkastella sitä miten me voimme ratkaista ihmiselämän kipupisteet — elämisen kustannukset, ajan puutteen — tavalla joka myös toteuttaa ympäristötavoitteet.

Pääsytalouden järjestelmät ovat erilaisia verrattuna Kiertotalouden järjestelmiin — ja merkittävästi ne voivat olla vetoavampia niille jotka eivät pidä itseään ”vihreinä”, tai ole kiinnostuneita kierrätyksestä.

kuva

Onnistunut vastaaminen kestävyyshaasteisiin tarkoittaa, että meidän tulee lopettaak keskittyminen energian, päästöjen, veden, jätteiden ja kaiken muun (jotka ovat oireita ja seurausta ihmisten elämisestä) ”pienentämiseen” ja ”hallinnointiin” ja alkaa tarkastella design-linssin (ei ainoastaan fyysisen designin) läpi järjestelmiämme ja yhteiskunnallisia innovaatioitamme.

Loppujen lopuksi ympäristöorganisaatiot ja -ohjelmat eivät liity ”ympäristöön” oikeastaan mitenkään — ne ovat yhteiskunnallisia innovaatioita, koska ne pyrkivät luomaan uusia käyttäytymismalleja ihmisolentojen keskuuteen pienentämään impaktiamme ekologisiin, kaikkea elämää ylläpitäviin systeemeihin. Ja yhteiskunnalliset innovaatiot ovat design-prosessi.

Me olemme nyt kaukana perinteisestä Kiertotalouden alueesta, mutta olemme harvakseltaan alkanet tutkailla sitä mikä kerää liikevoimaa ympäri maailman tällä uudella alueella.

Mihin kykenemmekään jos me yhdistämme olemassaolevan Kiertotalouden voiman nousevan Pääsytalouden kanssa?

Lisäviitteitä:

Circular Economy – Ellen Macarthur Foundation — sarja artikkeleita kiertotalouden mallista, sen periaatteista, siihen liittyvistä koulukunnista, ja kiertotalouden uutisia maailmalta.

Shareable — palkintoja voittanut voittoa tavoittelematon, uutisiin keskittynyt informaationjakopaikka.

OuiShare — globaali voimaantuneiden kansalaisten, julkisten instituutioiden ja yritysten yhteisö, joka rakentaa yhteiskuntaa yhteistyön, avoimuuden ja jakamisen periaatteille.

Collaborative Consumption — kattava verkkoresurssi kollaboratiiviselle kuluttamiselle ympäri maailman, sekä globaalin yhteisön verkosto, joka kerää uutisia, sisältöä, tapahtumia, työpaikkoja ja tutkimuksia keskeisiltä mediataloilta ja teollisuuden blogeista, sekä myös alkuperäistä sisältöä.

 

Alunperin julkaistu vuonna 2014 @ cruxcatalyst.com

Lähde: p2pfoundation blog

 

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.