Käyttäjäkokemus alustaosuustaloudessa

Alustaosuustalous” on suhteellisen uusi Trebor Scholzin ja Nathan Schneiderin käyttöönottama termi kuvaamaan yhteistoiminnallisen talouden skenaarion disruptiota, jota tällä hetkellä dominoi muutama “unicorn”-korporaatio, sekä neokapitalistinen näkökulma. Konsepti on erityisen sopiva, koska se yhtyy uusiin solidaarisuustalouden ehdotuksiin, jotka käyvät läpi linkkejä talouden, yhteiskunnan ja demokratian välillä, sekä organisaatioiden sisällä että ulkopuolella. Alustaosuustalouden käsite voi yhdistää vapaiden ohjelmistojen perinteen (digitaalisen yhteisvaurauden näkökulmasta)  “joukko-työläisiin” jotka joutuvat jakamistalouden välistä vetävän version uhreiksi.

Heidän jokin aika sitten julkaistun oppaan Ours to Hack and to Own, toimittaneet Trebor Scholz ja Nathan Schneider, sekä New Yorkissa pidetyn Platform Cooperativism 2016: Building the Cooperative Internet -konferenssin valossa tämä artikkeli pyrkii tiivistämään muutaman designiin, käyttäjäkokemukseen ja digitaalisten yhteistyöalustojen yhteisluontiin liittyvän lähestymistavan. Se keskittyy tutkimussessioon jota fasilitoimme samaan aikaan pidetyssä “epäkonferenssissa”, joka johti sarjaan potentiaalisia toimenpiteitä liittyen verkossa toimiviin alustaosuuskuntien mainejärjestelmiin.

Joukko-työläisistä & seuraajista osuustoimijoihin & omistajiin

Scholz ja Schneider huomauttavat kirjassa Ours to Hack and to Own, että alustaosuustalous saa alkunsa jaetun johtamisen ja jaetun omistamisen leikkauspisteessä. Teknologian tulisi olla mahdollisuus laajentaa organisaatioiden ulottuvuutta perustuen Rochdale-periaatteisiin (jotka ensimmäistä kertaa kehitettiin vuonna 1844 parantamaan näiden organisaatioiden sosiaalista ja taloudellista vaikutusta). Samalla tavoin Scholz esittää, että modernit digitaaliset alustat tulisi olla osuustoimintaliikkeen inspiroimia sekä perustua demokratian ja itsehallinnon periaatteisiin. Näiden teknologisten struktuurien tulisi ottaa mukaan niiden arvot ja tukea paikallistalouksia. Alustaosuustalouden tulisi olla vastaus “uuteen teolliseen renessanssiin”  — Douglas Ruskoffia lainataksemme, joka tällä hetkellä on pienen yritysjoukkion kontrolloima ja keskittämä, joka luo uutta digitaalista kapitalismia jossa työntekijät ovat pelkkiä seuraajia.

Platform Cooperativism 2016: Building the Cooperative Internet. New York, 2016

Platform Cooperativism 2016: Building the Cooperative Internet. New York, 2016 | Trebor Scholz | CC BY-NC-SA

Kirjassa Ours to Hack and to Own, Mckenzie Wark käsittelee vektoraalista poliittista taloutta, jossa suurin osa informaatiosta on yksityisomaisuutta, ja joka on monilla tavoin pahempi kuin kapitalistinen poliittinen talous. Steven Hill nimittää sitä “freelance-yhteisöksi” joka koostuu “joukko-työläisistä” joita uhkaa “jakamaton talous”. Työväen organisaattorin Kati Sipp:n mukaan alustaosuustaloudessa ja maineeseen perustuvassa taloudessa työvoiman arvioinnin tulisi ottaa mukaan kollaboratiivisen talouden parhaat käytännöt. Osuustoimintaan perustuvan digitaaliteknologian tulisi myötävaikuttaa epätasa-arvon eliminointiin niiden ihmisten kohdalla jotka toiminnassa ovat mukana. Analysoituaan kirjassa kolmen tyyppisiä caseja (aikapankit, ruokaswappaus sekä pajat ja verstaat) jotka ovat alustaosuustaloutta lähellä, Juliet B. Schor painottaa epätasa-arvon liittyvän eniten rotuun, luokkaan, koulutukseen ja sukupuoleen. Tämän ehkäisemiseksi hän ehdottaa, että ryhmien tulisi olla monimuotoisia.

Toinen tärkeä näkökulma — josta keskustellaan kirjan esseekokoelmassa ja joka oli myös esillä konferenssissa — voi löytyä nykyisestä Barcelonan poliittisesta ja taloudellisesta kontekstista. Puhujien kuten Mayo Fuster ja Francesca Bria tutkimuspaperit toivat esiin ongelmia kuten teknologinen suvereniteetti, sukupuolien balanssi, läpinäkyvä hallinto ja muut julkisen yhteiskuntapolitiikan yhteisluonnin haasteet, nykyisessä sosiaalisen talouden ja jakamistalouden risteyskohdassa.

Yhteisökeskeinen design, ketterä alustojen yhteiskehitys ja open source

Samaan tapaan Sasha Constanza-Chok:n (Civic Media MIT & rad.cat) järjestämässä “How to Build Platform Coops”-paneelissa Una Lee puhui yhteisökeskisistä design-prosesseista ja “design-oikeudenmukaisuuden” käsitteestä: kuinka suunnitella yhteisöjen sisällä ja niiden mukana sellaisella tavalla, että edistetään yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta. Tämä taktinen lähestymistapa alustojen ja käyttöliittymien kehittämiseen yhdistää suunnittelijat ihmisten kanssa, jotka historiallisesti ovat tulleet designin marginalisoimiksi, radikaalisti liittoutuen heidän kanssaan rakentamaan alustojen, prosessien ja systeemien luomiseen johtavia suhteita. Esimerkki: contratados.org:n taustalla olevan tiimin toiminta ja tutkimustyö toimijoiden ja prosessien selvittämiseksi matalapalkkaisen työvoiman rekrytoinnissa Meksikosta USA:n muuttaneiden keskuudessa.


“How to Build Platform Coops” -paneeli. Platform Cooperativism 2016

Toinen tärkeä elementti samassa paneelissa keskittyi tarpeeseen ottaa käyttöön strategioita ketterien startupien lähestymistavoista (joihin suurin osa suurista ja välistä vetävistä “jakamistalouden” alustoista kuten Uber ja AirBnB perustuvat). Tärkeä aspekti ”lean”-metodologiassa on se seikka, että se esittää myös oppimisprosessia, kuten Evan Henshaw-Plath selittää. Samalla tavoin uusien alustaosuuskuntien tulisi ottaa käyttöön myös aikaisen vaiheen palautteen antaminen oppimis- ja kehitysloopeissa ja perustaa kasvunsa “pienimpään toimivaan alustaan” joka on modulaarisesti rakennettu käyttäjäkokemuksen ympärille. Tämä lähestymistapa on samanlainen verrattuna analyysiin jonka Dimmons antaa metodologioiden arvostelussaan yhteistyöhön perustuvien alustojen suunnittelusta ja hautomisesta, joka myös huomauttaa tarpeesta identifioida ja skaalata uusia tapoja rahoittaa alustaosuuskuntia (muutenkin kuin aggressiivisten “business-enkelien” ja muiden erittäin spekulatiivisten reseptien avulla).

Toinen tärkeä elementti, josta paneelissa puhuttiin, oli open source -filosofian tärkeys: kun osuustoimintaan perustuvat alustat soveltavat strategista “ketterää kehitystä” joita heidän “välistävetävät” kilpailijansa käyttävät, open source ja Vapaiden Ohjelmistojen liikkeen eetos tuntuu olevan oikea lähestymistapa ja tie eteenpäin. Konferenssissa Drutopian aktivisti Micky Metts muisteli kuinka Richard Stallman otti käyttöön hakkerikulttuurin perinteen 1970-luvulla GNU Projectin lanseeraamiseksi. Kuten Paola Villareal esitti, avoimet standardit (kuten oHail, API-standardi kyytipalveluille) ovat peruselementtejä siinä kun otetaan mukaan lisää ihmisiä rakentamaan todella avoimia osuustoiminnallisia teknologia-alustoja.

Mitä jos “osuustoiminta-UX” ottaa käyttöön avoimet tunnukset reilulle mainejärjestelmälle?

Konferenssin paneelissa molemmat kirjailijat (Enric Senabre ja Ricard Espelt) olivat kiinnostuneita tutkimaan yhteissuunnittelun kriittistä ongelmaa, käyttäjäkokemusta (user experience, UX) ja vaatimuksia alustaosuuskunnille, joista me puhuimme toisten ihmisten kanssa “osuustoiminta-UX”:n näkökulmasta. Joten järjestimme lyhyen tutkailusession PlatformCoop-epäkonferenssin kolmantena päivänä Civic Hallissa, jossa osallistujia oli  digitaalisen median, softakehityksen, yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden aloilta, yhteisöorganisaatioista sekä liitoista. Kaikki olivat kiinnostuneita tästä lähestymistavasta.

Organisoimme dynaamisen session joka perustui modulaarisella tavalla uusien käyttäjätarinoiden rakentamiseen alustaosuuskunnille yleisesti. Tätä seurasi prosessi jota agile-kehittäjät usein käyttävät identifioimaan softan uusia vaatimuksia. Meidän tapauksessamme interaktio salli meidän dokumentoida keskusteluja eri ongelmista niiden tarpeiden ja odotusten perspektiivistä, jotka liittyvät osuustoimintaan (sekä käyttäjätarinoihin ja alustojen käyttöliittymiin noin yleisesti). Tätä seurasi design-lähtöisen tutkimuksen näkökulma.

Tulokset olivat mielenkiintoisia, vaikka sessio ei toiminut aivan niinkuin odotimme, ottaen huomioon sen että olimme aikonet brainstormata ja luoda niin monia käyttäjätarinoita kuin mahdollista eri tyyppisille vaatimuksille. Sen sijaan me aloitimme miettimällä mitä tiettyjä vaatimuksia ja ominaisuuksia (muut kuin ne jotka olemassaolevalla verkkoalustalla ja sosiaalisen verkoston käyttöliittymällä ovat yleisesti), jos mitään, voitaisiin kokeilla. Se pysäytti session hetkeksi, mutta kun keksimme joitain puuttuvia elementtejä jotka voisivat auttaa luomaan luottamusta osuuskuntiin ja liittoihin liittyvissä verkkoyhteisöissä, me lopulta pääsimme käsiksi kiinni verkon mainejärjestelmiin jokaiselle sosiaaliselle verkkoapplikaatiolle.

platformcoop

Kun aloimme vähitellen määrittää joitain perusmääritelmiä käyttäjätarinassa osuuskuntajohtoiselle maineelle ja palautejärjestelmille, jotkut esimerkeistä jotka oli kerrottu aiempina PlatformCoop-konferenssin päivinä resonoivat keskustelussa. Esimerkkeihin kuului joukko-työläisten tapaus jossa he eivät halunneet pitää valokuvaa itsestään verkkoprofiilissaan, tai verkon luottanusjärjestelmien ulkopuolella: kun jakamistalouden alustat ovat ”alustan ulkopuolisten” käyttäjien arvioimia, kuten FairCrowdWork Watch; tai kun käyttäjät voivat laittaa mustalle listalle epäreiluja pyyntöjen esittäjiä mikrotyötehtäväalustoilla kuten MTurk sen oman CrowdWorkers-selainlaajennuksen avulla; tai Contratadosin työnantajan ja rekrytoijan arvostelujen esimerkki.

Mutta entäpä sitten positiivinen puoli: luottamuksen rakentaminen alustaosuustoimijoiden keskuudessa läpinäkyvästi yhdistämällä toinen toisiinsa verkon kautta ja arvon tunnustaminen keskinäisesti? Ja entäpä sitten avoimuuden ja läpinäkyvyyden lisääminen? Tässä kohtaa yritimme liikkua eteenpäin, keskustelimme open source -esimerkeistä kuten Wikipedia-papukaijamerkit jotka annetaan palkkioksi kovasta työstä ja asianmukaisesta huolellisuudesta, tai digitaalisesta organisaation yhteiskunnallisen vaikuttavuuden itsearvioinnista jota käytetään Catalonian solidaarisuustaloudessa, samoin kuin mielenkiintoinen ja relevantti esimerkki Mozillan avoimista arvomerkeistä, jotka yleensä toimivat digitaalisen oppimisen sateenvarjon alla mutta niitä voidaan myös mukauttaa ja sopeuttaa….

Saatuamme inspiraation mahdollisten uudenlaisten positiivisten arvosteluikonien kuvittelemisesta (klassisten, rajoittuneiden ja jopa turmiollisten tähtiarvosteluje tuolla puolen), siirryimme puhumaan eri käyttäjätarinoiden variaatioista, jotka voidaan tiivistää seuraavaan kaavaan: “käyttäjä + toiminta + komponentti + tavoite” (kuten asia ilmaisiin vertaissuunnitteluworkshopeissa joissa käytettiin Platoniqin fasilitaatiomalleja):

Mitä jos alustaosuustoimijana + minä voisin keskinäisesti ja riippumattomasti arvostella ja saada arvosteluja + hajautetun ja generatiivisen arvomerkkijärjestelmän avulla + jotta voin kontribuoida verkottuneeseen solidaarisuuteen ja luottamukseen.

Tämä johti mielenkiintoisiin variaatioihin tämänkaltaisissa käyttäjätarinoissa, jotka voidaan nähdä kuviona joka kasvaa toisten oikeudenmukaistiin malleihin liittyvien toimien tai tavoitteiden tullessa otetuksi mukaan, ja ne voivat olla modulaarisia ja sallia käyttäjien kontrolloida muille näytettävän henkilökohtaisen tiedon tasoja ja tyyppejä. Vaikka meillä ei ollutkaan aikaa siirtyä eri potentiaalisiin vaatimuksiin, tarina salli ryhmän ottaa kantaa toisiin tärkeisiin elementteihin kuten:

  • Pitkien ja jaarittelevien muotojen välttämisen tärkeys (jos mainejärjestelmä aikoo ottaa käyttöön muitakin merkityksellisiä indikaattoreita kuin tähdet tai “tykkäykset” ja “epätykkäykset”).
  • Tehokkaiden peer-to-peer -mekanismien käyttöönotto teknisellä tasolla, jotta varmistetaan että keskinäinen palaute on aukotonta ja johdonmukaista.
  • Tarve sille että UX-design keskittyy varmistamaan houkuttelevat ikonit ja symbolit joilla vahvistetaan motivaatiota.
  • Se, että aggregaatio (ja tottakai, kriittinen joukko) tarkoittaa, että yksilölliset avoimet arvostelut tietyillä alustoilla voivat olla myös tapa dynaamisesti arvostella alustoja itsessään.
  • Kiinnostava keskinäisen mentoroinnin ongelma sekä taidot tämänkaltaisten arvomerkkien käyttöönottamiseksi että luomiseksi, kanavana syvemmälle ymmärrykselle digitaalisten alustojen sisäisestä logiikasta sekä siitä miten rakentaa tai parantaa niitä.

Kysymyksiä tulevaa tutkimusta ja kehitystä varten

Session follow-uppina, tämän kirjoitetun raportin lisäksi, pidämme tärkeänä alleviivata sitä seikkaa että ulostulo resonoi Stanford Crowd Research Collectiven tutkimustyön kanssa, erityisesti suhteessa sentralisaatioon ja desentralisaatioon rjoukko-työläisten alustojen mainejärjestelmissä, ja kestävyyden sosiaalisen dimension tarkastelun tärkeys silloin kun rakennetaan teknologisia järjestelmiä, kuten on kirjoitettu KarlsKrona-Manifestissa.

Seuraavat askeleet “alustaosuustalous-UX”:n kanssa tulisi mennä tähän tapaan: uudet käyttäjätarinat jotka luovat sekä potentiaalisen alustan vaatimukset että design-vetoisen tutkimuksen tulokset. Lyhyesti, tulossa on Platform Coop -tapahtuma Lontoossa, jossa me uskomme että yhteisdesign-keskustelut edistävät uutta digitaalisen talouden paradigmaa. Me toivomme myös tuovamme tämän metodologian sekä samat kysymykset locaaliin kontekstiimme Barcelonassa, erityisesti suhteessa olemassaoleviin ja uusiin osuuskuntiin jotka kehittävät digitaalisia alustoja ja strategioita kehittyvällä osuustoiminnallisen maatalouden ruoantuotannon alalla sekä mahdollisesti myös muilla.

 

Lähde:

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *