Steve Roth kirjoittaa taloudellisesta epätasa-arvosta.
Piditpä siitä tai et, jos maat haluavat liittyä ”rikkaiden kerhoon”, niiden täytyy uudelleenjakaa vaurautta.
Se mitä ei ole tutkittu niin paljoa — ainakaan osittain koska dataa on vaikea löytää — on vaurauden jakautuminen maiden sisällä, ja kuinka se liittyy talouskasvuun. Onko vaurauden keskittyminen oire siitä mitä Peter Turchin nimittää ”eliitin ylituotannoksi?
Uskolliset lukijani epäilemättä muistavat vuoden 2008 tutkimuksen rikkaiden maiden vaurauden epätasa-arvosta ja talouskasvusta. (Jos et ole kuullut, vaurauden epätasainen jakautuminen kertakaikkisesti ylittää tulojen epätasaisen jakautumisen.)
Tässä on jutun juuri:
Korrelaatiot rikkaiden maiden vaurauden keskittymisen ja:
| BKT per capita kasvu | |
| 1970 – 2005 (35 vuotta) | -.67 |
| …vuodesta 1975 (30 vuotta) | -.58 |
| …vuodesta 1980 (25) | .11 |
| …vuodesta 1985 (20) | .22 |
| …vuodesta 1990 (15) | .68 |
| …vuodesta 1995 (10) | .38 |
| …vuodesta 2000 (5) | .44 |
Tämä analyysi tahtoo sanoa, että rikkaissa maissa suurempi vaurauden epätasainen jakautuminen/keskittyminen kulkee käsi kädessä nopeamman talouskasvun kanssa lyhyellä aikavälillä, mutta pitkällä aikavälillä se liittyy paljon heikompaan talouskasvuun. Pitkällä aikavälillä trickle-down hajoaa käsiin. (Nimittäin kasvava vaurauden keskittyminen ja kuoleva kasvu post-Reaganin USA:ssa.)
Tässä analyysissa on useita ongelmia, joista on puhuttu aiemmin. Ennen ei ollut saatavilla paljoakaan dataa ja tilastollinen korrelaatioanalyysi oli ratkaisevasti perusopiskelijatasoa.
Mutta nyt meillä on (viimeinkin!) paljon sofistikoituneempia korrelaatioanalyyseja asiantuntevilta ekonomisteilta kuten Sutirtha Bagchia ja Jan Svejnar: “Does wealth inequality matter for growth? The effect of billionaire wealth, income distribution, and poverty.” (Rajoitettu; aikaisempi rajoittamaton versio vuodelta 2013 on täällä. Kahden sivun kuvaus löytyy täältä.)
Bagchia ja Svejnar’s pääsevät seuraavaan lopputulokseen:
vaurauden epätasa-arvolla on negatiivinen suhde talouskasvuun
(Se niistä ”insentiiveistä”.) B&S yrittävät erotella ”poliittisen kytkeytyneisyyden” ja markkinavetoisen vaurauden epätasa-arvon, ja tulevat lopputulokseen että vain poliittisesti riippuva vaurauden epätasa-arvo — ”cronyismi” — on negatiivisesti riippuva kasvusta.
@NinjaEconomics on julkaissut tärkeimmän taulukon:
Ydinpointit:
• B&S tarkastelevat kasvulukuja viiden vuoden ajalta (keskimääräinen BKT/capita muutos). Kiinnostavaa kyllä, negatiiviset korrelaatiot tälle lyhyelle viiveperiodille ovat ristiriidassa omieni kanssa mitä rikkaisiin maihin tulee, joka ainoastaan näyttää negatiivisen korrelaation vuosikymmenten yli. (Se raivostuttaa minua, että kaikki kasvukorrelaatiotutkimukset eivät tarkastele useita aikaviiveitä silloin kun mahdollista. Niiden tulisi kaikkien näyttää tältä.)
• Heidän havaintojoukkonsa on täydellinen sillisalaatti maista* — pienistä suuriin, kehittyneisiin, vähemmän kehittyneisiin, jne. Tällöin suurempi N saa suuremman tilastollisen merkitsevyyden, mutta se tekee löydösten todelllisesta merkitsevyydest…. kyseenalaisen. Me olemme tienneet jo vuosikymmeniä että kasvun ennusmerkit ja syyt ovat todella erilaisia kehittyneissä ja vähemmän kehittyneissä maissa. Henkilökohtaisesti haluaisi nähdä tulokset vain varakkaiden maiden osalta.
• Tällainen analyysi samanlaisista, varakkaista maista sallisi heidän käyttää kapeampaa mutta arvostettua Luxembourgin vauraustutkimuksen dataa, sen datajoukon sijaan jonka he ovat kasanneet perustuen puutteellisempaan ja paljon vähemmän läpikotaiseen Forbes 400 miljardöörilistaan. (Heidän dataa ja analyysitiedostoja ei ole saatu julkaistua muun kansan nähtäväksi.)
• Luokittelu olisi kiemuraisesti rakennetun ”poliittisen kytkeytyneisyyden” versus markkinavetoisen vaurauden välillä on, heidän omien sanojensa mukaan, ”jossain määrin subjektiivinen”. Se ei voisi olla muuta. Se että he ovat ”täysin suorasukaisia siitä kuinka luokittelu toteutetaan” ei poista luokittelun tarvetta.
• Kuten Brad DeLong on osoittanut, jopa subjektiivisesti kasatulla datajoukolla, B&S:
…epäonnistuivat löytämään tilastollisesti merkitsevää eroa poliittisen kytkeytyneisyyden aikaansaaman vaurauden epätasa-arvon ja poliittisen epäkytkeytyneisyyden aikaansaaman vaurauden epätasa-arvon välillä. Se olisi tarkempi kuvaus siitä mitä data sanoo.
He suitsuttavat heidän tilastollisesti epämerkitsevää löydöstään tavalla joka muistuttaa yritykseltä väheksyä heidän merkitsevintä tutkimustulostaan.
Mutta ehkäpä heidän mielipahakseen, heidän tutkimustuloksensa pitää paikkansa: vaurauden keskittyminen harvojen käsiin ja epätasa-arvo tappaa talouskasvun.
* Heidän vuoden 2013 paperissaan olevat maat: Australia, Bangladesh, Belgium, Brazil, Bulgaria, Canada, Chile, China, Colombia, Costa Rica, Denmark, Dominican Republic, Finland, France, Germany, Greece, Hong Kong, Hungary, India, Indonesia, Ireland, Italy, Japan, Malaysia, Mexico, Netherlands, New Zealand, Norway, Pakistan, Peru, Philippines, Poland, Portugal, Republic of Korea, Singapore, Spain, Sri Lanka, Sweden, Thailand, Trinidad and Tobago, Tunisia, Turkey, United Kingdom, United States, and Venezuela.
Lähde: Evonomics