Alustaosuustaloudesta protokollaosuustalouteen

Toimiiko osuustalous?

Poliittisen taloustieteen tultua keskustelunaiheeksi 1700-luvulla, vallitseva poliittinen dikotomia on ollut työvoima versus pääoma. Marx puhui ”tuotantovälineiden kontrolloinnista” olennaisena poliittisena valtana joka työläisten tarvitsi kaapata kapitalisteilta. Suuri määrä aktivismia ja poliittista teoriaa jatkaa tuota juonnetta: Gar Alpowitzin teos What then must we do? on omistautunut työntekijäomisteisten osuuskuntien sekä muide samanlaisten instituutioiden jälleenrakentamiselle. Meillä on 150-vuotinen historia joka puhuu niiden tehokkuuden puolesta.

Tämä liike on noussut ja laskenut, mutta koskaan (vielä) se ei ole päässyt yli sen antiteesistä; kapitalisteilla on valta luoda lähes rajattomasti luottoa, ja yhteiskunnalliset liikkeet, olkoonkin kuinka suosittuja, tuntuvat lähes aina olevan puolustuskannalla. Olen epäluuloinen siitä tulevatko työntekijäomisteiset instituutiot koskaan hallitsemaan taloutta. Toisaalta me näemme taloudellisen oikeudenmukaisuuden puskevan läpi monissa muodoissa ja eri paikoista, ja toisaalta pimeät ja voimakkaat vallat ja väet yrittävät niitä kukistaa: lakeja muutetaan niin että osuuskuntien kilpailukyky heikkenee, ja joskus maat, jotka uivat neoliberaalia virtausta vastaan, kärsivät CIA:n masinoimasta vallankaappauksesta. Valta joka hallitsee omaisuutta hallitsee myös lakia, mediaa, turvajoukkoja, armeijaa ja pankkeja.

Teollisuusaika tarvitsi koneita ja tehtaita ja näin voimaannutti ne joilla oli investoitavaa pääomaa ja omaisuutta. Tuo ajattelu on kantanut koko digitaalisen ajan läpi jossa Piilaakson startupit tarvitsevat älyttömi määriä rahaa saadakseen joukkoihinsa roppakaupalla osaavaa työvoimaa luomaan (markkinat) valtavalle määrälle tarpeettomia työkaluja, joista yksi ehkä selviää ja se myydään massiivisella voitolla. Kuitenkin mikään internetissä ei edellytä pääomakeskeistä tapaa tuottaa vaurautta. Alustaosuustalous on käsite, jossa digitaaliset ”tuotantovälineet”, alustat, tulisi olla osaa ottavien arvonluojien omistamia, hallitsemia ja heitä rikastavia. Lähestymistapana ja taktiikkana se on suora jatke alkeellisesta 1800-luvun osuustoiminnasta digitaaliseen aikakauteen ja kyberavaruuteen. Tässä tapauksessa meidän tulisi odottaa sen toimivan aivan kuten se on aina toiminut marginaalissa, mutta ei koskaan laajemmalti talouteen vaikuttaen.

Miksi protokollat?

Uskon niiden olevan strategia joka näyttää lupaavalta. Ei keskitytä nyt omaisuuteen ja omistamiseen tai kontrolliin, vaan suhteisiin ja protokolliin ja yhteistyöhön. On olemassa monia ennakkotapauksia joita käsitellä, mutta en ole nähnyt tämänkaltaista ajattelutapaa sovelletun alustaosuustalouden alalla.

Protokollalla tarkoitan kieltä, käytäntöä tai standardia. Sellaisten käyttämistä ei pitäisi rajata, estää tai monetisoida enempää kuin sanan, ruumiinliikkeen tai sosiaalisen koodin käyttämistäkään. Internet on olennaisesti kasa protokollia kuten TCP/UDP, http, HTML, jotka ovat johtaneet erittäin egalitaariseen, osallistavaan infrastruktuuriin. Sen ei olisi tarvinnut olla niin: rinnakkaisuniversumissa Microsoftin kehitystiimi keksi webin ja nyt jokainen sivu on visualbasic-ehostettu word-dokumentti; MS Office on ainoa työkalu verkkosivujen luomiseen ja sen lisenssi maksaa tonneja, ja se edelleen näyttää väärältä Firefoxilla!

Onneksi tuollainen dystopia on voitu välttää koska meillä on ollut avoimia protokollia. Uskon sen olevan syy miksi varhainen Web on inspiroinut suuren määrän optimismia sosioekonomisen pelikentän tasaamiseksi. Muistellaan John Perry Barlowia:

Me luomme maailman johon kaikki voivat astua ilman erivapauksia tai ennakkoluuloja rotuun, taloudelliseen asemaan, militääriseen voimaan tai synnyinasemaan katsomatta. Me luomme maailman jossa kuka tahansa, missä tahansa voi ilmaista uskomuksiaan, miten ainutlaatuisia tahansa, ilman pelkoa siitä että hänet tultaisiin pakolla hiljentämään tai mukautumaan. Teidän juridiset omaisuuden, ilmaisun, identiteetin, liikkeen ja kontekstin käsitteet eivät päde meihin… Me uskomme että etiikasta, valistuneesta omasta edusta ja yhteisestä hyvästä syntyy hallintomme. — A cyberspace Independence Declaration

Perus-internet pysyy vapaana niinkuin se on suunniteltu: me emme siltikään maksa mitään sähköpostiin lähettämisestä tai verkkosivun lataamisesta, mutta jokin on mennyt väärin. Internet jatkoi kasvuaan, niinkuin käy kaikkien teknologioiden kanssa, kun uusia kerroksia rakennetaan; jokaisen kerroksen sisäinen logiikka on täysin riippumaton muista aivan kuin vakaa protonien, neutronien ja elektronien atomimalli ei ole mitään velkaa sumealle kvanttitodellisuudelle johon se perustuu. Asteittain kapitalistien intressit keksivät miten kopioida heidän logiikkansa ja rakenteensa kyberavaruuteen. Avoimien protokollien päälle on rakennettu maksumuureja, monetisoituja palveluja ja suljettuja tiloja. Säännöt ovat erit joka tasolla. Vuonna 2017 tuntuu normaalilta että suuret ja pienet alustat omistavat datan ja kontrolloivat talousaluetta yksityisten sijoittajien hyödyksi. Suurimmilla alustoilla on eniten käyttäjiä ja eniten rahaa ja eniten poliittista valtaa, ja siksi minusta on vaikeaa kuvitella yhdenkään alustan kuten minds.com kilpailevan suora Facebookin kanssa, ja voittavan.

Alustoista protokolliin

Haluan avata tätä argumenttia:

Alustaosuuskunta tai alustayritysmalli ei ole sellainen joka ottaa kaiken hyödyn mahdollisuudesta todelliseen hajautettuun verkostoon. Sisimmässään heillä on edelleen alustaoperaattori, joka tarjoaa koordinointia, laadunvarmistusta ja kaikkein olennaisimpana, luottamusta. Kuitenkin on mahdollista siirtyä pois alustoista protokolliin — yhteisesti sovittuihin tapoihin toimia. Joten kuka tahansa joka hyväksyy säännöt muuttuu osaksi verkostoa. — Mikko Dufva

Kyydinjako on jakamistalouden lempilapsi, alustaosuuskuntien valitsema kipupiste, ja nykyistä Uberin valtakuntaa. Sitä voitaisiin pitää luonnollisena monopolina, mikä tarkoittaa että siihen liittyvää infrastruktuuria ei tarvitse tehdä uudelleen — käyttäjät ievät halua useita identiteettejä, applikaatioita, käyttöliittymiä, hintarakenteita jne. PayPalin luoja Peter Thiel saa suitsutusta esittäessään että nämä monopolit ovat haluttavia ja että kilpailu on luusereille. Koska hän ei ota kantaa yhteiskunnalliseen kysymykseen siitä miten monopoleja tulisi hallita tai omistaa, meidän tulee olettaa hänen investointistrategiastaan että hän pyrkii omistamaan niin monta kuin mahdollista itse.

Joten Uberin lähestulkoon monopoli, joka on suoraa tulosta rajoittamattomasta pääsystä rahaan, on korvaamaton kaupallinen etu jo itsessään, koska ilman vakavaa kilpailua se voi puristaa markkinoista kaiken irti. Mutta on oltava tarkkana siitä mitä tilaa; jos Uber putoaa armosta, markkinat todennäköisesti hajottaisivat sen moneen epäyhteensopivaan osaan, mikä ei hyödyttäisi autonomistajia eikä niitä jotka tarvitsevat kyytiä.

Alustaosuuskunta-kyydinjakopalvelu kuulostaa yritykseltä muodostaa osuuskunta ja kilpailla Uberin kanssa kierrättämällä liikevoittoa ja palkitsemalla työntekijöitä paremmin. Se ei ole kovinkaan vakuuttava liiketoimintasuunnitelma silloinkaan vaikka syytöksen vihollisten laittomasta sabotaasista eivät olisikaan tosia, koska Uberilla on resursseja leikata hintoja niin kauan että kilpailijat kuristuvat.

Mutta avoin protokolla kyydinjaolle muuttaa pelin täysin. Kuka tahansa voisi liittyä mukaan verkostoon ja ilmaista aikeestaan matkustaa tai halukkuudestaan kyydittää. Yksinkertainen algoritmi yhdistäisi heidät ja matkan päätyttyä he vaihtaisivat käteistä, bitcoineja, kotona pantua siideriä tai mitä tahansa; raja ystävälle palveluksen tekemisen ja lisätienestien teon välillä on erittäin harmaa. Ei olisi välimiehiä vetämässä välistä tai sanelemassa sitä miten kuskien tulisi käyttäytyä yrityksen edustajana. Avoin protokolla luo vapaat markkinat — ei Wall Streetin neoliberaalissa mielessä, missä voidaan vetää vessasta minkä tahansa maan talous kuvitteellisilla dollareilla, vaan siinä mielessä että tarjoajat ja asiakkaat voivat kohdata ilman välimiehiä, sääntelyelimiä tai pääomatulon saajia. Tämä on vähemmän optimaalista verojen keruun tai huijauksilta suojautumisen suhteen, mutta paljon optimaalisempi kun halutaan taata kaikille pääsy talouteen, ja mahdollisesti paljon tehokkaampi liikenteen infrastruktuurin alikäytön mielessä.

Tämän artikkelin otsikko ehdottaa, että protokolla voisi korvata alustan osuuskunnan infrastruktuurin perustana. Tarkemmin, tuntuu siltä kuin avoin protokolla kaventaisi alustojen roolia ja muuttaisi toimintaympäristöä:

  • monopolin käyttäjien päähyöty on rakennettu protokollaan, joten käyttäjät eivät saa hyötyä siitä että markkinoita dominoi monopoli
  • toimittajat ja asiakkaat voivat olla interaktiossa ilman että maksetaan välikäsille (mikä oli yksi internetin alkuperäisistä lupauksista)
  • käyttäjät hyötyvät siitä, että he eivät enää ole aidattuina neljän seinän sisään
  • datan omistuksen kysymys hoidetaan mahdollisesti protokollan, ei lain tai kolmannen osapuolen kautta, mikä pienentää kuluja
  • alustan omistaja ei enää ole vastuussa siitä mitä tapahtuu toimittajan ja asiakkaan välillä, joka vähentää tarvetta valvonnalle ja maksuille
  • kauppakaari pätee ainoastaan kauppiaan käyttäytymiseen ja se on paljon yksinkertaisempi

Muutettu talous

Tiivistetysti, suurin osa alustojen toiminnoista ei enää ole tarpeellisia ja niiden puuttuessa on tilaa uudenlaisille organisaatioille jotta toteutetaan uudenlaiset toiminnot. Uudenlaiset organisaatioit voisivat kilpailla sen perusteella mitä lisäarvoa he tuovat protokollaan, tai he voisivat vain kilpailla yksinkertaisesti tehdäkseen käyttäjien elämästä helpompaa. Konkreettisten esimerkkien vuoksi pysykäämme kyydinjaossa.

  • Yritykset voisivat kehittää applikaatioita jotka kilpailevat parhaasta käyttäjäkokemuksesta.
  • Kuskit voisivat järjestäytyä jotta he takaavat jatkuvan tarjonnan ja jotta he eivät kilpaile keskenään hinnalla.
  • Kuskit voisivat järjestää keskinäisen vakuutuksen ja/tai rahoituksen.
  • Protokollan päälle rakennettu järjestelmä, joka yhdistää useita matkustajia useisiin kohteisiin samalla autolla, mahdollisesti ottaen maksuksi osuuden säästetyistä kuluista.
  • Yksityinen ambulanssipalvelu olisi mahdollista toteuttaa, sekä myös rahtifirmat, postinjakelu, pitkän matkan reissaaminen sekä päivittäinen työmatkakyytienjako.
  • Jos protokolla ei taivu, kolmannen osapuolen palveluja saatetaan tarvita varmistamaan että kuskit ja/tai matkustajat identifioidaan tai että heidän mainettaan ylläpidetään.

Todennäköisesti sellainen laajalti käyttöönotettu protokolla tekisi liikenteen ekosysteemistä tunnistamattoman. Se saattaisi tehdä tarpeettomaksi täysipäiväiset kuskin hommat liftaaja 2.0 -lähestymismallin vuoksi. Vapaat markkinat tasaisivat täysipäiväiset kuskin hommat ja työttömät kuskit sekä kulut ja tuotot, mikä johtaisi oletettavasti tasa-arvoisempaan yhteiskuntaan (ainakin niin kauan kunnes kuskittomat autot ottavat tilan haltuun!)

Lohkoketjujen rooli

Lohkoketjut ovat jo tekemässä tämän mahdolliseksi, koska lohkoketjut ovat periaatteessa protokollia jotka sallivat avoimen osallistumisen. Lohkoketjut voivat toteuttaa joitain kriittisia alustojen funktioita ilman että niitä omistaa mikään instituutio, esimerkiksi:

  • tallentaa tietoa
  • panna täytäntöön sopimuksia
  • hoitaa maksuliikennettä.

Tämä artikkeli Arcade Citystä tekee homman selväksi:

Loppujen lopuksi, Arcade City tulee olemaan protokolla joka koostuu globaalia logistiikkaverkostoa tukevista Ethereum-älysopimuksista ja jolla on kokonainen applikaatioiden ekosysteemi ja liiketoiminnot jotka pyörivät infrastruktuurimme päällä. Se mitä SMTP on sähköpostille, Arcade City tulee olemaan hajautetulle logistiikalle.

Kaikesta hehkutuksesta liittyen Arcade Cityn olevan osuuskunta päätellen minusta tuntuu, että ei ole yhtään alustaa siinä mielessä että sellainen voitaisiin omistaa ja myydä. Mitä sitten mainossivusto tarkoittaa kun se väittää olevansa sen jäsentensä omistama ja operoima? Tuntuu siltä kuin tämä kielenkäyttö olisi väärin.

Inhimillinen tekijä

Oikeussubjektin kuten osuuskunnan yhteisomistamisen haasteet tietyn lakijärjestelmän piirissä ovat varsin erit verrattuna universaalin protokollan käyttämiseen, hallinnoimiseen ja ohjaamiseen. Valitettavasti Arcade City on nyt forkattu johtuen erimielisyyksistä sen hallituksessa, mistä seuraa vakavia kysymyksiä väitteistä että sen jäsenet olisivat ohjaksissa. Teknologia yksin eti luo haluamaamme yhteiskuntaa; perustavanlaatuisemmalla tasolla me haluamme oppia työskentelemään yhdessä.

Professori Jem Bendell ja kirjoittaja ovat tutkineet ideoita syvemmin uudessa paperissa Thwarting an Uber Future for Complementary Currencies: Open Protocols for a Credit Commons erityisesti liittyen maksujärjestelmiin, jotka heidän mielestään ovat äärimmäinen Kuolemantähtialusta.

Lähde:

https://blog.p2pfoundation.net/from-platform-cooperativism-to-protocol-cooperativism/2017/07/05

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.